Hyppää pääsisältöön

Syö särkeä, siinä on järkeä – kolme hyvää syytä särkikalojen syömiseen

särki juontaja Mikko Peltolan käsissä
särki juontaja Mikko Peltolan käsissä Kuva: Mika Viitanen särki,#itämeridinner

1. Särkiä syömällä poistat rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita

Lähivesiemme suuri ongelma on liiallisten ravinteiden, eli fosforin ja typen, aiheuttama rehevöityminen. Rehevöityminen aiheuttaa ongelmia monille vesieliöille ja saa aikaan myrkyllisiä sinileväkukintoja, jotka näkyvät valtavina lauttoina Itämeressä kesäisin.

Särkikalat ovat erinomainen ravinteiden poistaja. Niihin sitoutuu erityisen paljon fosforia, jopa 0,8 prosenttia kalan painosta. Särkiä syömällä voikin poistaa merkittäviä määriä ravinteita vedestä.

Esimerkiksi syömällä kerran kuussa kokonaisen savustetun lahnan, poistat Itämerestä 9 grammaa fosforia, joka kasvattaisi levää yli 100 kilon verran.

Syömällä kerran kuussa savustetun lahnan, poistat Itämerestä 9 grammaa fosforia, joka kasvattaisi levää yli 100 kilon verran.

Jos taas kaikki suomalaiset söisivät särkikala-aterian kerran kuussa, poistaisi se vuodessa Itämerestä 80 miljoonaa kiloa levää. Jos tämän levämäärän laittaisi ämpäreihin, ulottuisi ämpärijono Helsingistä Pariisiin.

Jos haluat neutralisoida jätevesistäsi Itämereen päätyvän fosforin, sinun tarvitsee herkutella särkiaterialla joka toinen viikko. Näin pääset pönttöneutraaliksi!

Särkikaloja polskii Suomessa jopa 22 eri lajia

  • tutuimmat ovat särki, lahna ja ruutana
  • kaikki särkikalamme ovat ihmisille sopivaa ravintoa
  • osan ruokakäyttöä rajoittaa esimerkiksi pieni koko
  • särkikalojen ruodoista pääsee eroon pilkkomalla tai sulattamalla ne
  • Venäjällä, Virossa ja Aasiassa särkikalat ovat arvostettuja ruokakaloja

Jos sekasyöjä päättää vaihtaa puolet liha-annoksistaan kestävästi pyydettyyn Itämeren kalaan, on vaikutus Itämerta rehevöittäviin ravinteisiin suurempi kuin vaihtamalla vegaaniruokavalioon.

2. Särkiä syömällä vähennät sinileväkukintoja ja kirkastat vesiä

Yksi hyvä syy särkien syömiseen liittyy vesien ravintoketjuihin.

Kalastamme paljon petokaloja, kuten kuhaa, ahvenia ja haukia. Kun petokalat vähenevät, särkikalat pääsevät lisääntymään. Lisääntyvät särkikalat syövät eläinplanktonia, jonka tehtävänä on pitää vetemme kirkkaina popsimalla kasviplanktonia, eli levää.

Tämä ketju johtaa siis vesien samenemiseen ja sinilevien lisääntymiseen.

Itämeressä särkikalat syövät sinisimpukkaa, joka taas suodattaa merta puhtaaksi. Monet särkikalat, kuten vaikkapa lahnat, myös tonkivat pohjaa ja nostavat sieltä ravinteita levien käyttöön. Pohjan pöllyttäminen myös samentaa vettä.

Särkikalojen syöminen auttaa näin suoraan vesien kirkastumiseen.

3. Särkiä syömällä vaikutat ilmastonmuutoksen torjumiseen

Särjet ovat myös ilmaston kannalta erittäin järkevää ruokaa. Luonnonvarakeskuksen tekemässä vertailussa villikala oli eläinperäisistä ruoista ympäristöystävällisimpien joukossa, kun katsottiin hiilidioksipäästöjä proteiinikilogrammaa kohden.

Luonnonvarakeskuksen tekemässä vertailussa villikala oli eläinperäisistä ruoista ympäristöystävällisimpien joukossa.

Kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa vertailtiin laajasti eläinperäisen ruoan ympäristövaikutuksia, ympäristön kannalta paras valinta oli kestävästi pyydetty parvikala. Monet pienet särkikalat, kuten vaikkapa salakat, sopivat siis mainiosti luonnon ystävän lautasille!

Ja vielä yksi lisäsyy – särkikalat ovat herkullisia! Katso reseptejä Yle Luonnon Reseptikoneesta.

Yle Luonnon #itämeridinner haastaa sinut syömään enemmän aliarvostettuja kalalajeja kuten haukea, lahnaa, silakkaa ja särkikaloja. Näin osallistut haasteeseen.

Itämeri

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto