Hyppää pääsisältöön

Tulevaisuus yllättää aina, mutta uteliaisuus, mielikuvitus ja kokeilut ylläpitävät muutosvauhtiamme

Tuokiokuva Ylen verkkokehityksen viikkokokouksesta, neljä henkilöä, kaksi miestä ja kaksi naista, istuu tuoleilla vastavalossa
Tuokiokuva Ylen verkkokehityksen viikkokokouksesta, Tuokiokuva Ylen verkkokehityksen viikkokokouksesta, neljä henkilöä, kaksi miestä ja kaksi naista, istuu tuoleilla vastavalossa Kuva: Tuija Aalto tietotyö,Tietotyö,työpaikka (toimi),toimistotyö,verkkokehitys

Päättyvän vuosikymmenen olemme työstäneet median muutosta broadcastista verkkoon. Seuraavan vuosikymmenen hypoteesimme on henkilökohtainen, omanlainen Yle. Päivitämme työmme algoritmien, datan ja tekoälyn aikakaudelle. Mitä se tarkoittaa vuorovaikutuksen näkökulmasta?

Yle panostaa ennakointiin ja tulevaisuuden ilmiöiden hahmottamiseen: meillä on Teknologiavisio ja teknologian ilmiökartta, sisältöjen ja palvelujen kehitysyksiköitä ja verkostoja kuten Yle Next, Yle News Lab ja Yle Lab ja kokeilujen rahoitusmuotoja kuten Yle Beta ja Yle Sandbox.

Kuvakaappaus Yle Areenan desktop-käyttöliittymästä 2009
Yle Areena vuonna 2009 Kuvakaappaus Yle Areenan desktop-käyttöliittymästä 2009 Kuva: Yle Näyttökuva,Yle Areena,portaalit (verkkopalvelut)

Millaisia vuorovaikutuskonsepteja osaamme kehittää alkavalla vuosikymmenellä?

Tässä tiivis katsaus päättyvään vuosikymmeneen vuorovaikutuksen ja yleisön kanssa yhdessä tekemisen näkökulmasta. Toimikoon se ponnahduslautana tulevaisuuden mahdollisuuksien tunnistamiselle!

Ammatillisesta verkkoidentiteetistä henkilöbrändäykseen

2010-luvun alkuvuosina moni toimittaja epäröi, kannattaako omaa verkkopersoonaa luoda. Puhuin ja kirjoitin ammatillisen verkkoelämän eduista ja elinkaaresta.

Tehtäväni silloisessa Ylen Tulevaisuus labissa oli kehittää yleläisten läsnäoloa ja toimintaa sosiaalisessa mediassa. Loimme toimittajille suunnatun Sosiaalisen median asiantuntijakoulutuksen Metropolia ammattikorkeakoulun koulutuskeskus Valon kanssa.

Sosiaalisen median tuomat paineet journalistin ammatti-identiteetille voi palauttaa mieleensä katsomalla paneelikeskustelun journalistisen innovoinnin vaatimuksista.

Vuosikymmenen lopussa Ylelle on vakiintunut uusia suoraan vuorovaikutukseen liittyviä työrooleja. Ulla Vuorela on yhteisömanageri. Cecilia Wikman on vuorovaikutuksen tuoteomistajana vastuussa vuorovaikutuksen työkalukehityksestä yhtiötasoisesti ja Yle-tyyppi Sami Koivisto käy vuoropuhelua yleisön kanssa Ylen journalismista.

Yle Kioskin ominta aluetta ovat vahvasti henkilövetoiset mediakonseptit YouTubessa ja Instagramissa.

Vuorovaikutus yhä useammin olennainen osa journalistista prosessia

Tänä päivänä on selvää, että Yle tukee demokratiaa ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia keskustelulla ylläpitämissään palveluissa ja sosiaalisen median tileillään.

Kysymme yleisöltä kokemuksia, haastateltavia, näkökulmia, kysymyksiä, ratkaisuja ja muistoja. Tarjoamme vuorovaikutteisia sisältöjä kuten testejä ja tehtäviä.

Jaamme osaamistamme myös muille, ks. Terhi Upolan kirja Livenä ja läsnä.

Vuodesta 2013 alkaen Yle on rahoitettu Yle-verolla. Tämän muutoksen kohdalla oli ajankohtaista käydä pohdintaa siitä, onko verorahoitteisella Ylellä tulevaisuudessa jokin uusi rooli yhteiskunnassa - kenties "Suunnannäyttäjä, tai "ratkaisukeskeinen muutosvoima" tai pitäisikö Ylen muuttua Sisältöjen ja palveluiden tuottajasta avoimeksi media-alustaksi? Olla suomalaisen media-alan kovin kiihdyttäjä?.

Joukkoistaminen, crowdsourcing ja yhteisluominen, co-creation

Yhdessä yleisön kanssa voi käynnistyä muutosprosessi, löytyä uusi tekemisen tapa tai syntyä teos.

Kipinä -projektissa kokeilimme kerätä ideoita uusiksi ohjelmiksi tai ohjelmien aiheiksi 2014. Yle Folk nosti esiin uusia videotekijöitä 2015.

Folk sulautui myöhemmin Yle Kioskiin. Jatkumona uusien kykyjen etsimiselle Yle Kioski järjesti tänä vuonna ensimmäisen Kioski Creator Week -medialeirin. Sellainen on Antti Hirvosen mukaan tarkoitus järjestää toistekin.

Vuonna 2016 Ylen täyttäessä 90 vuotta kokosimme mediamuistoja vuosikymmenten varrelta Sinun tarinasi -hankkeessa.

Yleläiset ovat panneet hoivakotia kuntoon ja fixanneet mm. asepalvelusta ja korkeakoulua Svenska Ylen osallistamishankkeissa.

Vaakakapina muutti tavan, jolla kymmenet tuhannet naiset ajattelevat itsestään ja kehostaan.

Kuningas Matti ja ysäristit oli joukkoistettu dokumentti ja ohjelmasarja, johon sekä fanit että Matti Airaksinen kuvasivat materiaalia.

To Nightwish with love - projektissa globaali faniyhteisö kuvasi dokumentin Nightwish -yhtyeestä.

Jenny+:n pornokyselyn vastaajien fantasioita ja tarinoita hyödyntäen syntyi Radio Regina -podcast.

Meidän pitää puhua -sarja hyödynsi suomalaisten erotarinoita. Tuottaja Johanna Reen arvioikin, että joukkoistamiset syntyvät parhaiten olemassa olevien konseptien alla. Niillä kun on jo oma yleisö, jota osataan puhutella ja tavoittaa.

Vuosikymmenen loppupuolella syntynyt Kaverin puolesta kyselen - podcast ottaa vastaan kysymyksiä kuuntelijoilta.

Kun käyttäjät otetaan mukaan, kaikki muuttuu niin sisällön kehittämisen, tuottamisen kuin julkaisemisen ja markkinoinninkin työnkulussa, kirjoitti Yle Labin monimediapäällikkö Ritva Leino 2017. Hän nosti Olivia-pelin ja Dragonslayer666:n esimerkeiksi Ylen tulevaisuutta viitoittavista, kohderyhmän kanssa kehitetyistä projekteista.

Vuorovaikutus asiakaspalvelussa on nyt vielä ihmisten välistä, pian tekoälyavusteista

Kun keskustelevat käyttöliittymät alkoivat yleistyä, Ylekin kokeili 2018 keväällä, olisiko luonnollisen kielen ymmärryksestä apua asiakaspalvelun automatisointiin. Chatbot -kokeilu Messengerissä opetti meille, että asiakaspalvelutekoäly vaatii alkuun huomattavan ihmistyöpanoksen - tähän palaamme Ylen asiakaspalvelun uudistuksen seuraavassa vaiheessa.

Valtaosa asiakaspalautteestamme koskee Yle Areenaa ja ohjelmia. Yle Areenan palvelupäällikkö Kari "Karde" Haakana on näkyvä toimija verkossa ja ajoittain varsinainen yhden-miehen-asiakaspalveluyksikkö Twitterissä.

Päättyvän vuosikymmenen aikana Ylen sosiaalisen median kosketuspinta suomalaisiin on laajentunut merkittäväksi palvelumuodoksi. Kohtaamme suomalaisia Facebookissa ja Instagramissa, YouTubessa ja Twitterissä, samoin uudemmilla foorumeilla kuten Snapchatissa, Discordissa, Twitchissä tai TikTokissa.

Sosiaalinen media teki vertaiskeskusteluista valtavirtaa

Alle 45-vuotiaista suomalaisista puolet käy somessa aina, kun mahdollista. Sosiaalinen media on siksi yhä keskeisempi toimintaympäristö julkisen palvelun mediayhtiölle.

Varhaisimpia vuorovaikutteisia sosiaalisen median sisältöjä Ylessä lienee ollut Ronja Salmen toimittama Yle Summerin Ystäväni Hevonen -sarja Instagramissa.

Yle Kioski on systematisoinut yleisövuorovaikutuksen osaksi toimitustyötä. Aleksi Rantamaa - Yle Kioski -YouTube-kanavan TLDRdeep-sarjan kerran viikossa julkaistavan videon aihe päätetään yhdessä kanavan seuraajien kanssa.

Emma - Yle Kioski -Youtube-kanavalla Emma pohtii nuoria askarruttavia aiheita yhdessä yhteisön kanssa kommenteissa ja tekee mahdollisesti jatkovideon heränneistä kysymyksistä.

Jesse - Yle Kioski -Youtube-kanava ottaa trendaavia aiheita journalistiseen käsittelyyn. Seuraajat saavat valita kanavan Yhteisö-välilehdellä kolmesta ehdotuksesta kiinnostavimman, josta Jesse tekee videon.

YleKioskiLife -Instagram-tilillä nähdään maanantaisin ja perjantaisin klo 7.30 Gogin livelähetys “Gogin aamushow”. Se perustuu vuorovaikutukseen aamuherääjien kanssa.

Yle Kioski -IG:n keskiviikkolivessa syvennetään yhtä ajankohtaista aihetta kerrallaan yleisön kysymysten pohjalta.

Kuvakaappaus Yle Urheilun MM-aitiosta - Yle Areenan vuorovaikutteisesta käyttöliittymästä
Yle Urheilun Jääkiekon MM-kisojen aitio (beta) vuonna 2010 Kuvakaappaus Yle Urheilun MM-aitiosta - Yle Areenan vuorovaikutteisesta käyttöliittymästä Kuva: Yle Näyttökuva,verkkopalvelut

Minkä muodon sosiaalinen televisio ottaa?

Suoraa lähetystä höystävää vuorovaikutustapaa olemme hakeneet kauan. Meillä oli Sofanatics ja Yle Aitio, oli suoraa yhteyttä radiostudioon, shoutboxia ja lähetysikkunaa, mutta sosiaalisen median vetovoiman voittavaa vuorovaikutuskonseptia emme ole olleet saada aikaan.

Yle Tunnus korvasi Yle Passin 2014. Jo edellisellä vuosikymmenellä Yle oli kokeillut tarjota vuorovaikutusmahdollisuuksia erilaisilla keskustelupalstoilla, vaihtelevalla menestyksellä. Välillä alkoi jo näyttää siltä, että olimme luovuttamassa koko vuorovaikutuksen sosiaaliselle medialle.

Nettikeskusteluilmapiirin tulehtumista seurasi kuitenkin tarve yksityisemmästä ja laadukkaammasta keskusteluympäristöstä, ja tästä havainnosta päästiin Docventures -vuorovaikutuskokeilun kaltaiseen onnistumiseen tänä syksynä. (ks. esim. Docventures Chatin anti 19.11.2019 tämän jutun pohjalla).

Millaisia vuorovaikutuskonsepteja osaamme kehittää alkavalla vuosikymmenellä? Ota yhteyttä; tarjoa ideaa tai tule esittelemään vaikka jo melkein valmista toteutusta. Pidetään rima korkealla, tulevaisuus yllättää kuitenkin.

Katso Areenasta

Lue aiempia katsauksiani Ylen verkkokehityksen vaiheista

  • Social media is all about listening and being there for all

    Yle Social media efforts pay off in increased trust.

    There are great TV series freely available for viewing on Yle Areena. Your task is to communicate the information that there are some great classics as well as some interesting new titles there. You have fifteen seconds to communicate the message because you’re doing it on TikTok.

  • Kohti kokonaisvaltaista asiakaskokemusta

    Miten Ylen kohtaa suomalaiset yli palvelurajojen?

    Olemme Ylessä digitaalisen kehityksen onnistujia. Palveluistamme tunnetuin, Yle Areena, on video- ja audiopalvelujen ykkönen Suomessa. Se on kerännyt käyttäjiä, arvostusta ja palkintoja yli 13 vuotta. Yle Areena on hyvä esimerkki Ylen siirtymästä broadcast-toimijuudesta digitaalisille alustoille.

  • Kaikille yhteinen, jokaiselle omanlainen

    Merkityksellisyyttä suomalaisten jokaisiin hetkiin

    Yle on kaikille suomalaisille yhteinen. Monissa tilanteissa, erityisesti tapahtumissa, suomalaiset kokoontuvat yhteen katsomaan, kuuntelemaan ja olemaan vuorovaikutuksessa sankoin joukoin.