Hyppää pääsisältöön

Tutkimusprofessori Antti Pentikäinen: Sovinto on se aarre, joka mahdollistaa pysyvän rauhan

Yhdysvalloissa sovintoprosesseja kehittävän yksikön johdossa toimiva ja Washingtonissa tutkimusprofessorina työskentelevä Antti Pentikäinen pohtii työkseen sovintoprosesseja. Maailman kriisipesäkkeissä on välttämätöntä rakentaa sovinto paikallisella tasolla, jotta rauha vakiintuisi ja väkivallan kierre saataisiin katkaistua.

Vaikka Antti Pentikäinen on pitkään tehnyt rauhanvälitystä, hän on vasta viime vuosina tajunnut, kuinka välttämätön prosessissa on sovinto.

- Sovinto on avain siihen, mitä ihmisten omassa mielessä pitää tapahtua ja mitä ihmisten välillä pitää tapahtua, jotta rauha voi syntyä, hän toteaa.

- Vain sovinnon kautta väkivallan vaikutukset saadaan siirrettyä taustalle ja syyt väkivallan toistumiseen poistuvat. Sovinto on välttämätön muutos tervehtymisen ja rauhan kannalta, hän painottaa.

Teologista rauhanprosessien tutkija

Antti Pentikäinen on peruskoulutukseltaan teologi, mutta suurimman osan työurastaan hän on työskennellyt erilaisten kansainvälisten kysymysten parissa niin kotimaassa kuin maailmallakin. Toimiessaan vuosina 2015–2018 YK:n tehtävissä uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkoston Religions for Peace -järjestön toiminnanjohtajana hän ymmärsi uudella tavalla sovinnon merkityksen.

- Rauhanprosesseja tehdessä havahduin siihen, että juuri sovinnossa on se aarre, sanoo tänä päivänä työkseen sovintoa ja rauhanprosesseja tutkiva Antti Pentikäinen.

Maailman kriisipesäkkeissä on välttämätöntä paikallisella tasolla rakentaa sovinto, jotta rauha vakiintuisi ja väkivallan kierre saataisiin katkaistua.

Keväällä 2019 Antti Pentikäinen nimitettiin sovintoprosesseja kehittävän yksikön johtoon ja Washingtonissa toimivan George Masonin yliopiston tutkimusprofessoriksi.

- Sovinto on ennen kaikkea kattotermi, johon liittyy henkilökohtainen sekä ihmisten välisiin suhteisiin liittyvä transformaatio eli muutos ja tervehtyminen. Työskennellessäni aikoinaan kolme vuotta rauhanvälitysverkoston toiminnanjohtajana ymmärsin, kuinka rauhanvälitys pitää vahvasti juurruttaa paikallistasolle, hän sanoo.

- Tajusin myös, että sitä työtä, mitä kentällä tehdään ja osataan, niin sitä ei valitettavasti poliittisella puolella arvosteta ja tunnusteta, hän harmittelee.

Rakennettuaan toimivan rauhanvälitysverkoston Pentikäinen tajusi, että ei voi lopettaa, vaan että hänen on jatkettava työtään sovintoprosessien parissa.

- Sen valtavan arvokkaan työn, mitä eri traditioissa tehdään tervehtymisen eteen, pitäisi saada tilaa ja tunnustusta valtioiden politiikassa. Paikallisesti toteutetut sovintoprosessit luovat tilaa tervehtymiselle ja näiden myötä syyt sodan uusiutumiselle poistuvat, Antti Pentikäinen painottaa.

Pentikäisen mukaan sovinto on välttämättömyys, jotta väkivallan ja sodan aikakausi päättyisi, eikä jatkuisi itseään toteuttavana väkivallankierteenä.

Uskonnolliset johtajat ovat avainasemassa rauhan ja sovinnon juurruttamisessa

Työssään Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja ja toimiessaan rauhanprosessien rakentajana Antti Pentikäinen ymmärsi paikallisten uskonnollisten johtajien merkityksen. YK:n alaisuudessa Pentikäisen tehtävänä oli löytää sota-alueilta, kuten Somaliasta, Irakista, Pakistanista ja Filippiineiltä, paikalliset, todelliset vallankäyttäjät ja saattaa heidät samaan neuvottelupöytään YK:n rauhanvälittäjien kanssa.

- Uskontoa käytetään paljon vihan ja väkivallan lietsontaan, mutta siitä voidaan saada myös voimaa rauhan rakentamiseen. Uskonnon mahdollisuus rauhan tukemiseen on erityisen merkittävä silloin, kun yhteisöjen on löydettävä keinoja elää yhdessä väkivallan jälkeen. Uskonnolla on myös keskeinen rooli sovinnon mahdollistamisessa, hän sanoo.

Lestadiolaistausta antaa ymmärrystä uskonnollisissa hierarkioissa toimimiseen

Antti Pentikäisen suvun tausta on auttanut häntä ymmärtämään erilaisia sukupolvien ja perheiden välisiä jännitteitä. Hänen sukunsa on useammassa polvessa vanhoillislestadiolaisia.

Antti Pentikäinen kasvoi Helsingin Käpylässä yhtenä seitsenlapsisen perheen keskimmäisistä lapsista. Perheen elämä ja arki määrittyi pitkälti professori-isä Juha Pentikäisen uran tahtiin. Lukion uskonnonopettajana toiminut Elina-äiti teki paljon myös töitä, mutta perheen kasvaessa vastuu lapsista jäi pääasiassa hänelle.

Antti Pentikäinen kastettiin Pukkilan pappilassa isoisän luona.

Lapsuudenkodissa uskonnollisuus näkyi monella tavalla. Kesäisin käytiin suviseuroissa, ja vanhempien mukana lapset osallistuivat muihinkin uskonnollisiin tilaisuuksiin. Herätysliiketutkijana toiminut äiti avasi lapsilleen liikkeen tapakulttuuria ja selitti, että tapojen ja perinteiden kautta kuulutaan tiettyyn joukkoon.

Helsingissä lestadiolaisuus on yksi monista uskonnollisista vähemmistöistä. Liikkeen yhteisöllisyyden Antti on elämänsä aikana kokenut positiivisena ja lämpimänä. Se on antanut myös ymmärrystä uskonnollisten johtajien parissa toimimiseen

Sovintoprosessien tutkimustuloksia hyödynnetään myös Suomessa

Antti Pentikäinen tuo sovintoprosessien erityisasiantuntijuuden myös Suomeen ja Diakonissalaitoksen käyttöön.

- Ilman sovinnon taitoja myös meidän yhteiskunta voi polarisaation seurauksena joutua pahoihin sisäisiin jännitteisiin. Ja siksi tässäkin yhteiskunnassa tarvitaan sovintoa, hän sanoo.

Helsingin Diakonissalaitos on yksi niistä toimijoista Suomessa, joiden tehtävänä on tukea ihmisiä ja yhteisöjä toipumisen vaikeiden kokemusten jälkeen.

- Heillä on siksi paljon annettavaa siihen, miten sovintoprosessien vaikuttavuutta voidaan kansainvälisesti tehostaa. Olen todella iloinen, että he ovat nähneet tämän tärkeäksi ja lähteneet mukaan, kertoo Antti Pentikäinen.