Hyppää pääsisältöön

Joulu kimaltaa tuoreessa Piae Cantiones -versiossa

Suomen vanhinta taidemusiikkia, Piae Cantiones -kokoelmaa, lauletaan tänäkin jouluna ahkerasti lukemattomina sovituksina. Maamme jokaisen muusikkosukupolven on syytä tehdä siitä oma tulkintansa, ja Kamarikuoro Utopia on päässyt tekemään sen vanhan musiikin guru Jordi Savallin AliaVox-yhtiölle.

Piae Cantiones / Utopia
Piae Cantiones / Utopia Uudet levyt

Kamarikuoro Utopia ei äänimateriaaliltaan aivan yllä Euroopan kärkeen, mutta Andrew Lawrence-Kingin kokeneessa ohjauksessa se tekee Piae Cantiones -veisuista valoisan, raikkaan ja modernin tulkinnan. Sovitusten perustana on toki tietoisuus kokoelman historiallisista, kansainvälisistä juurista, mutta laulujen kerroksellisuuden takia autenttisuuspyrkimyksiin ei ole juuri aihetta. Levy on parhaimmillaan, kun regaalin pörinä, jouhikon kähinä ja harpun helinä otetaan rohkeasti maustamaan karuja perusaineksia.

Valonhohtoinen laulu, kellojen kilkatus ja Piae Cantiones -kokoelman monien ikiaikaisten joululaulujen tunelma saavat levyn sopimaan hienosti jouluun, vaikka yhtä lailla kyseessä on Kamarikuoro Utopian komea debyytti kansainvälisen vanhan musiikin ytimeen.

Piae Cantiones. - Utopia-kamarikuoro/Andrew Lawrence-King. (Alia Vox, AV9932)

Kuuntele Uudet joululevyt 17.12.2019, toimittajana Kare Eskola.

  • Pieni mutta taidokas kokoonpano korostaa vokaalipolyfonian herkkyyttä

    Levyarvostelu

    New York Polyphony on renessanssin vokaalipolyfoniaan erikoistunut mieskvartetti, joka pystyy esittämään neliäänistä, korkeaakin satsia musiikin vaatimalla kirkkaudella ja yhtenäisyydellä. Maailmanluokan osaaminen on tarpeen, koska paastonajan levyllään yhtye esittää Francisco de Peñalosan ja Pedro de Escobarin tunteikasta mutta äärimmäisen herkkää polyfoniaa.

  • Kotoisan hallittu perheduo

    Levyarvostelu

    Sopraano Vilja Riutamaa ja kitaristi Matti Riutamaa ovat sisaruksia musikaalisesta perheestä. Nuorilla taiteilijoilla on toki itsenäiset urat, mutta yhteinen Duo Hermanchito lienee heille tärkeä projekti, ja kuulostaa siltä kuin sisarukset viettäisivät yhteistä iltaa rakkaimman musiikkinsa parissa, sanattoman yhteisymmärryksen vallitessa, mutta korkealla ammattitaidolla.

  • Jablonski ymmärtää Skrjabinin masurkat

    Levyarvostelu

    Frédéric Chopin on kaikkien pianosäveltäjien esikuva, mutta hänen merkittävä masurkkatuotantonsa ei saanut juurikaan jatkajia. Syynä lienee lajityypin etnisyys - myös taidemusiikiksi tyylitellyn masurkan on säilytettävä yhteys puolalaisiin juuriin. Aleksandr Skrjabin sentään sävelsi CD-levyllisen masurkkoja, ja Ondinen uutuudella ruotsalainen pianisti Peter Jablonski tekee kauniisti kunniaa lajityypin perinteelle.

  • Kahdeksan tuntia sivistynyttä ITE-musiikkia?

    Levyarvostelu

    Kaikhosru Shapurji Sorabji oli brittiläinen säveltäjä, pianisti, kriitikko ja erakkoeksentrikko, joka 1900-luvun alkupuolella työsti valtavan määrän pianomusiikkia post-myöhäisromanttiseen mutta moninaiseen tyyliin. Monia Sorabjin teoksia on pidetty mahdottomina soittaa, ei vain teknisesti vaan myös keston takia. Esimerkiksi Dies irae -teemaan perustuva muunnelmateos Sequentia cyclica on joidenkin mielestä Sorabjin paras, mutta kestää yli kahdeksan tuntia. Ahkera Sorabji-urakoitsija Jonathan Powell on nyt saattanut senkin levylle, joten entistä laajempi perehtyminen Sorabjin taiteeseen on nyt mahdollista. Mutta onko se suositeltavaa?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua