Hyppää pääsisältöön

Kamarikuoro Värinä kotimaisten kuorojoululevyjen kärkeen

Vuonna 2013 perustettu kamarikuoro Värinä on lyhyessä ajassa noussut kotimaiseen kuorokärkeen ja pärjännyt kansainvälisissäkin katselmuksissa. Ensimmäisenä äänitteenään Värinä on nyt julkaissut joululevyn Rauhaa. Debyyttiohjelmisto ei kenties edusta taidemusiikin ydintä, mutta Värinän osaaminen tulee selväksi pitkälinjaisella, rauhallisella joulumusiikilla, joka sopii kuoron ominaisuuksille hyvin.

Rauhaa / Kamarikuoro Värinä
Rauhaa / Kamarikuoro Värinä Uudet levyt

Rauhaa-levy on tyypillistä kotimaista kuorojoululevyä parempi sekä laulun että ohjelmiston osalta. Tarkkojen bassojen päälle rakentuu kirkas mutta täyteläinen sointi, jossa on annos persoonallista valohämyä. Johtaja Noora Hirn käyttää taitavasti myös dynamiikan ääripäitä, toki joulurauhan sallimissa rajoissa. Ohjelmistossa kotimaan herkintä jouluosastoa täydennetään muutamalla salaperäisen valonhohtoisella uudella jouluklassikolla. Harva kotimainen kuoro pystyy kunnialla vetäisemään päätöskappaleeksi Eric Whitacren Alleluian.

"Rauhaa", säv. Sonninen, Klemetti, Praetorius, Sidoroff, Sibelius, Gjeilo, P.J. Hannikainen, Madetoja, Schnittke ja Whitacre. - Kamarikuoro Värinä/Noora Hirn. (Kamarikuoro Värinä Ry / KVCD 1)

Kuuntele Uudet joululevyt 17.12.2019, toimittajana Kare Eskola.

  • Alakotilan takuuraikkautta mandoliinilla

    Levyarvostelu

    Taidemusiikin ja nykykansanmusiikin rajamaa versoo yhä runsaammin mielenkiintoista musiikkia, ja ahkerin puutarhuri siellä on säveltäjä, sovittaja, kosketinsoittaja ja pedagogi Timo Alakotila. Vuonna 2014 hän sävelsi konserton pitkäaikaiselle yhtyekaverilleen, mandoliininsoittaja Petri Hakalalle, ja nyt kun teos on saatu levytettyä, siitä saattaa tulla suomalaisten kamariorkesterien keskuudessa yhtä suosittu kuin Alakotilan Concerto grossosta.

  • Kitaristi Janne Malinen kuljettaa punaista lankaa halki vuosisatojen

    Levyarvostelu

    Uuteen levyyn asti olen pitänyt Janne Malista luovana mutta tolkullisena kitaristina. Nyt hän kuitenkin yhdistää kolme teosta, joilla ei ole mitään yhteistä: Piazzollan kaksoiskonserton kitaralle ja bandoneonille, Weissin luuttukonserton klavikordisäestyksellä sekä niiden välissä Tommi Kärkkäisen konserton sähköisesti käsitellylle silent-kitaralle. Levyn kuunneltuani pidän Janne Malista entistä luovempana mutta edelleen tolkullisena. Rohkeudesta ja ilmaisun pakosta syntyvä punainen lanka tikkaa kokonaisuuden yhteen.

  • Toimiiko kuoro saamelaisuuden tulkkina?

    Levyarvostelu

    Laajan Saamenmaan musiikista ja kulttuurista riittäisi syvää innoitusta myös valtakulttuurin taidemusiikille, etenkin nyt kun kulttuurien kohtaamisesta on siivottu räikeimmät virheet. Pohjoinen huippukuoro Erik Westbergs Vokalensemble on omistanut uuden levynsä saamelaisvaikutteiselle musiikille. Joikun ja kamarikuoroilmaisun yhdistäminen ei ole helppoa, mutta tulos kuulostaa yllättävän luontevalta, innoittuneelta ja saamelaislähtöiseltä.

  • Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri toteuttaa Wiljami Niittykosken vision

    Levyarvostelu

    Kaustisen Salonkylässä asunut, vuonna 1985 kuollut Wiljami Niittykoski oli keskeinen hahmo siinä kehityksessä, jonka tuloksena kaustislainen viulunsoitto on nyt maailmanperintökohde. Salonkylän Sibelius oli kasvanut pelimanniperinteeseen mutta myös alueelle suodattuneeseen taidemusiikkiin, ja sävelsi sielunsa tunnot kappaleiksi, joita Kaustisella yhä soitetaan. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on nyt tehnyt tämän kansanomaisen sävelaarteiston pohjalta levyn, joka toteuttaa Niittykosken genrerajatonta musiikkinäkemystä tyylikkäästi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua