Kiire on luovuuden pahimpia vihollisia. Luovuutta saa houkuteltua esiin, kunhan arkeen mahtuu riittävästi rentoutta. Vieraani kehottaakin meitä menemään metsään tai saunaan rentoutumaan. Suoranainen tylsistyminenkin auttaa!
Kasvatustieteen professori ja filosofi Juha T. Hakala Jyväskylän yliopistosta on vuosikymmeniä tutkinut luovuutta, hoksaavaisuutta ja kykyä tuottaa uusia ratkaisuja.
Toisten mielestä luovuutta, luovia ajatuksia ei synny ilman pakkoa tai edessä häämöttävää deadlinea. Hakala kertoo Muutoksen matkaoppaassa, että tarvitaan vuorovetoa: paineen rinnalla pitää olla rentoutumisen hetkiä.
– Keksintöjen tai tieteellisten löydösten historiassa löytyy paljon kertomuksia, joissa kuvataan, kuinka jonkun asian eteen on tehty viikko- tai kuukausitolkulla töitä, mutta kipeä ongelma ei ole tuntunut ikään kuin nöyrtyvän. Mutta kun paine hellittää ja ollaan rentoutuneessa tilanteessa, suomalaisittain saunan lauteilla tai kylvyssä tai metsässä, niin yhtäkkiä ratkaisu tulee ikään kuin käskemättä ja komentamatta, lupaa kysymättä.
– Luovuus on samantyyppinen kysymys kuin kysymys onnellisuudesta. Se on arka lintu. Se pyrähtää pakoon, kun sitä oikein tavoittelee, hän tiivistää.
Saunan ja metsän lisäksi luovuutta ruokkivat Hakalan mukaan suoranainen ikävystyminen ja tylsyys.
Älypuhelimet ja muut laitteet eliminoivat tylsyyttä tehokkaasti. Kaupan kassajonossa kännykän tarjoama viihde voi tuntua hyvältä ajatukselta, mutta filosofi näkee asian toisin. Ikävystyminen ja tylsyys auttavat luovaa prosessia.
Siksi lapselle, joka valittaa, ettei hänellä ole mitään tekemistä, ei työnnetä älylaitetta käteen, neuvoo Hakala.
– Sen sijaan annetaan lapsen itse kammeta omalla kekseliäisyydellään itsensä tylsyyden alhosta. Tylsyydessä on luovuuden itu.
Työelämä ei kannusta työntekijöitä luovuuteen, joten luovuus kukkii vapaa-aikana
Työelämästä Juha T. Hakala löytää pinkan esteitä luovuudelle.
– Työelämässä on paljon piirteitä, jotka eivät edistä luovuutta. Kiire - jopa kiihdytys - joka on nähtävissä ei pelkästään työelämässä vaan myöskin vapaa-aikana. Eri tavoin syntynyt pelko tai joissakin organisaatioissa sinne pesiytynyt kateus, ovat sellaisia asioita, jotka pitävät kyllä luovuuden piilossa.
Lisäksi ihmisen perustavat tarpeet pitäisivät tulla tyydytetyiksi ennen kuin voimme todella toteuttaa itseämme eli olla luovia. Pahimmillaan voi Hakalan mukaan syntyä äärimmäisen vaikeasti ratkaistava ristiriita. Hän kertoo esimerkin.
– Reilu 5 vuotta takaperin Suomi menetti Nokian matkapuhelinyksikön ja ei enää ollutkaan johtava älypuhelinten valmistaja. Nokialle haluttiin saada nopeasti korvaaja. Vastikään oli koettu finanssikriisi ja monet yt-neuvottelut käyty. Oli paljon lomautuksia ja irtisanomisia, joten yhteiskunnallinen puhe oli huolen sekaista kaikin puolin.
– Peräänkuulutettiin luovuutta ja innovaatioita ja hyviä ideoita, mutta koska oli paljon turvattomuutta ja huolta tulevaisuudesta, se ei toiminut. Sellaisessa tilanteessa ei luovuus säkenöi.
Hakala pitää valitettavana, että työelämän kuormittavuuden vuoksi aika monien luovuus säkenöi vain vapaa-aikana. Lempiharrastus synnyttää flow-kokemuksia, joita työpaikalla ei saa.
Juha T. Hakala on selvästi pettynyt työnantajien näkemykseen ideoinnin ja luovuuden ruokkimisesta. Pari kolme ideointiriihtä post it -lappuineen vuodessa ei hänestä riitä.
– Itse asiassa jokaisen päivän pitäisi olla sellainen, että olisi mahdollisuus tällaisen leppoisaan, aikatauluttomaan aikaan. Sitä voitaisiin tukea fyysisesti rakentamalla luovuutta voimistavia työympäristöjä. Viherkasveja, värikkäitä seiniä ja kaikkea muuta, minkä on todettu synnyttävän mielihyvän kokemuksia.
Tavoitteet asetetaan liian korkealle sekä työssä että kotona
Olemme tottuneet asettamaan tavoitteet korkealle. Hakalan mukaan elämäntapaamme läpäisee vahva suoritusvietti.
– Edustan sitä näkemystä, että pääsääntöisesti asetamme itse itsellemme sekä vapaa-aikaan että työelämään liittyen liian korkeita tavoitteita, jolloin tavallaan se hirttää myös sitä suoritusta.
– Jos me suostuisimme edes tilapäisesti laskemaan rimaa, pois sieltä kattolistasta sinne jalkalistaan ja hyväksyisimme lähtökohtaisesti myös vähän heikompia suoritteita, niin voi olla että elämäämme hiipisi rentoutta ja väljyyttä. Saisimme suolla astelevan jätkän letkeän askeleen, joka auttaisi meitä kiinnittämään huomiota oikeisiin asioihin eli siihen prosessiin. Eikä niinkään produktiin eli siihen tuotteeseen. Meillä on aivan liikaa katse siinä tuotteessa.
Onnistuminen on tärkeää, sillä se tuo mielihyvää ja siten kannustaa ja voimaannuttaa uuteen luovuuteen.
Haluatko tietää tarkemmin? Kuuntele keskustelumme kokonaisuudessaan Areenassa: Miten houkutella omasta sisimmästä esiin siellä piileskelevä luova ja leikkivä lapsi?
Muutoksen matkaopas Radio Suomessa ja Areenassa maanantaisin 30.12.2019 asti klo 19.05.
