Hyppää pääsisältöön

Näin tapahtuu yo-kokeiden arviointi

käsi piirtää korjausmerkintöjä paperille
käsi piirtää korjausmerkintöjä paperille Kuva: Sára Köteleki/Yle Abitreenit

Kun yo-koepäivä on ohi ja kokelaat voivat hengähtää, alkaa sensoreiden tarkistusurakka. Ylioppilaslautakunnan jäsen ja uskonnon sensori Kati Mikkola kertoo Abitreeneille, millaista on yo-kokeiden arvostelu.

Sensorit näkevät koevastaukset järjestelmästä heti koepäivän iltana. Joissain jaoksissa kaikki sensorit lukevat tietyt samat vastaukset ennen sensorikokousta, jossa päätetään arvioinnin linjauksista. Jos tällainen on käytössä, jotkut sensoreista alkavat valita yhteisesti luettavia vastauksia heti koepäivän iltana.

Yo-kokeiden alustavan arvioinnin tekevät opettajat, ja siihen on aikaa viikko tai kaksi kokelaiden määrästä riippuen. Sensorit voivat aloittaa oman arvostelutyönsä sitä mukaa, kun opettajien alustavat arvostelut valmistuvat.

Sensoreilla aikaa arvosteluun on 4–6 viikkoa riippuen siitä, miten kokeet ajoittuvat. Arvostelu päättyy kaikille samana päivänä, joten arviointiin käytettävä aika riippuu siitä, sijoittuuko oman aineen koe kirjoitusten ensimmäisille vai viimeisille päiville.

Yhdellä sensorilla on tarkastettavanaan yleensä vähintään sata koetta, joillain jopa 500. Sellaisissa aineissa, joissa kirjoittajia on vain muutamia tai muutamia kymmeniä, yksi sensori arvostelee kaikki vastaukset. Muita sensoreita käytetään ainoastaan kakkossensoreina ja oikaisuvaatimusten käsittelijöinä.

Mitkä kakkossensorit?

Kakkossensoria käytetään silloin, jos vastaus on erityisen vaikea arvostella suhteessa arvosteluperusteisiin eli alustaviin hyvän vastauksen piirteisiin. Silloin on hyvä saada myös toisen sensorin näkökulma asiaan.

Lisäksi kakkossensoria käytetään, jos opettajan alustavan arvostelun ja sensorin arvostelun välillä on suuri ero. Esimerkiksi reaalikokeissa vastaus tulee lähettää kakkossensorille aina, jos sensorin tekemä pistemuutos on 50 % tai enemmän tehtävän kokonaispistemäärästä tai 25 pistettä tai enemmän koko kokeen kokonaispistemäärästä. Tällöin kakkossensori lukee kaikki kokelaan vastaukset.

Lopullinen pistemäärä on ykkös- ja kakkossensorin yhdessä päättämä. Jos he eivät pääse yhteisymmärrykseen, otetaan kolmas sensori mukaan lukemaan vastaukset. Tämä on kuitenkin melko harvinaista.

Jos kokelas on lopulliset tulokset saatuaan sitä mieltä, että jonkin vastauksen arvostelussa on tapahtunut virhe, hänellä on oikeus tehdä perusteltu oikaisuvaatimus. Tämän käsittelee kaksi sellaista sensoria, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet kyseisen kokelaan vastausten arvosteluun.

Pienissäkin aineissa tulee siis olla varmuuden vuoksi vähintään viisi henkilöä, jotka voivat tarvittaessa toimia kakkos- tai kolmossensorina tai käsitellä oikaisuvaatimuksia.

Tarkistaminen on yleensä mielenkiintoista

Kokeiden tarkistamisessa pitää ottaa huomioon tietoturva. Kokeita saa tarkistaa vain suojatuilla yhteyksillä eikä niitä saa tarkistaa julkisilla paikoilla siten, että ulkopuolisilla olisi mahdollisuus nähdä niitä. Kati Mikkola kertoo, että vastausten lukeminen on pääsääntöisesti mielenkiintoista.

– Jos tehtävä on mekaaninen ja vastaukset muistuttavat paljon toisiaan, on homma välillä myös hiukan puuduttavaa. Sensorityön vastuullisuuteen kuuluu, että jokaiseen vastaukseen täytyy keskittyä täysin, mikä tekee työstä intensiivistä.

Sensorit tekevät sensorityötä päivätyönsä ohessa, joten sensorointia tehdään iltaisin ja viikonloppuisin.

– Tiedän tosin myös sensoreita, jotka ovat ottaneet vuosilomaa voidakseen keskittyä sensorointiin.

Sensori voi valita, lukeeko vastauksia tehtävä kerrallaan vai kokelas kerrallaan. Mikkola kertoo lukevansa yleensä tehtävä kerrallaan, koska silloin hyvän vastauksen piirteet pysyvät kirkkaasti mielessä, ja se nopeuttaa työtä. Sensoreilla on oma aikataulu, joka määrittelee työn etenemistä. Tietty osuus kokeista tulee olla aina valmiina tiettyyn päivämäärään mennessä.

Vastaukset luetaan sähköisestä järjestelmästä, johon tehdään myös suoraan mahdolliset merkinnät. Opettajien tehtävänä alustavassa arvostelussa on merkitä vastauksiin selvät virheet. Osa sensoreista haluaa lukea vastaukset ensin siten, että he eivät näe opettajien merkintöjä.

– Itseäni opettajien merkinnät eivät ole koskaan häirinneet, päinvastoin. Sensorin tulee joka tapauksessa katsoa merkinnät ja alustavan arvioinnin pistemäärä ennen kuin merkitsee omat pisteensä. Kaksivaiheisen arvostelun idea on se, että jokaisen vastauksen arvioi vähintään kaksi asiantuntijaa: opettaja ja sensori.

Millaisia merkintöjä sensorit tekevät kokeisiin?

Syksystä 2019 lähtien kokelaat ovat saaneet omat vastauksensa nähtäväksi sähköisessä järjestelmässä arvostelun jälkeen. Samalla siirryttiin oikaisumenettelyyn, jossa kokelas voi tehdä perustellun oikaisuvaatimuksen kokeensa arvostelusta. Mikkola sanoo, että tämä ei todennäköisesti vaikuta sensorin tekemiin merkintöihin kovin paljon.

– Yleensä sensorit tekevät merkintöjä melko niukasti. Sensorin merkinnät eivät ole arvosteluperusteita, vaan lähinnä oman arvostelutyön apu, Mikkola kertoo.

– Todennäköisesti uudessa tilanteessa sensorit saattavat avata joitakin merkintöjä enemmän ja täsmällisemmin, jotta ne ovat ymmärrettäviä myös muille. Tätä ei kuitenkaan edellytetä. Joidenkin poikkeuksellisen hyvien vastausten kohdalla olen itse kirjoittanut vastauksen loppuun kehuja terveisinä ja palautteena kokelaalle.

Sähköinen ylioppilaskoe on sensorin ilo

Viimeinenkin yo-koe sähköistyi keväällä 2019. Digitaalinen ylioppilaskoe on helpottanut ja nopeuttanut sensorin työtä.

– Enää ei tarvitse pinnistellä ja ponnistella vaikeaselkoisten käsialojen kanssa, ja vastausten arvostelu tehtävä kerrallaan on helpompaa. Iso muutos on se, ettei sensorien tarvitse enää käyskennellä kaduilla ja liikkua julkisissa liikennevälineissä koesuoritusten kanssa.

Paperikokeiden aikaan sensorit hakivat koevastaukset YTL:n kansliasta Helsingin Suvilahdesta tai ne postitettiin heille. Mikkola kertoo, että paperisia koesuorituksia ei saanut tietenkään jättää hetkeksikään silmistään, ja moni sensori näki painajaisia siitä, että koesuorituksia sisältävät kassi unohtuu esimerkiksi bussiin tai metroon. Kassien kanssa mentiin jopa vessaan, jos joutui niiden kanssa liikkumaan julkisissa tiloissa.

Enää ei tarvitse jännittää tätä eikä postissa omille teilleen kulkeutuneita kirjekuoria.

Sensorikokous päättää arvostelun linjaukset

Joitain päiviä koepäivän jälkeen sensorit tapaavat, yleensä Ylioppilastutkintolautakunnan tiloissa. Kokouksessa käydään läpi yksityiskohtaisesti Hyvän vastauksen piirteet sekä kokeesta ja HVP:stä saatu palaute.

Monissa jaoksissa on käytäntönä, että sensorit lukevat ja pisteyttävät tietyn määrän samoja vastauksia. Tämä auttaa yhteisen linjan sopimisessa. Lisäksi eri jaoksissa on erilaisia keinoja sensoroinnin yhteneväisyyden varmistamiseksi sensoroinnin alkuvaiheessa.

– Joissain isoissa jaoksissa käytetään sellaista kakkosarvosteluketjuttamista, jossa tietty määrä vastauksia menee aina kakkossensorille. Vastauksissa itsessään ei välttämättä ole mitään, mikä sitä vaatisi, mutta sillä haetaan yhteistä linjaa, Mikkola kertoo esimerkiksi.

Pienemmissä jaoksissa voi olla yksi sensori, jolla on niin sanotut supersensorioikeudet. Hän siis lukee tietyn määrän muiden jo sensoroimia vastauksia, joilla varmistetaan, että arvostelulinja on yhtenäinen. Jokainen jaos valitsee itse, mitä keinoa he käyttävät sensoroinnin laadun varmistamiseksi.

Hyvän vastauksen piirteisiin on mahdollista tehdä tarkennuksia sensoroinnin aikana, jos vastaan tulee jotain sellaista, joka on syytä ottaa arvostelussa huomioon. Tässä tapauksessa sensorit käyvät uudelleen läpi jo lukemansa vastaukset, jotta arvostelun linja on sama kaikille.

Muodollisesti sensorikokous päättyy vasta arvostelun valmistuessa. Silloin julkaistaan myös jokaisesta aineesta Lopulliset hyvän vastauksen piirteet, jotka ovat olennaisia oikaisuvaatimuksen tekemisen kannalta. Oikaisuvaatimuksen tekijän tulee perustella vaatimuksensa niiden perusteella.

Artikkelit

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit