Hyppää pääsisältöön

Timo Huovinen: Ylen kysely työntekijöilleen – sanallisten vihanilmausten määrä noussut

Kuvassa mies mustassa paidassa katsoo kameraan.
Kuvassa mies mustassa paidassa katsoo kameraan. Timo Huovinen

Yle teki laajan kyselyn työntekijöilleen syyskuussa heidän kokemasta ulkoisesta painostuksesta ja häirinnästä. Ylen kyselyn vastaukset olivat yleisesti hyvin samansuuntaisia verrattuna vuonna 2017 kaikille suomalaisille journalisteille tehtyyn kyselyyn. Solvaamista tai sanallisia vihanilmauksia säännöllisesti kokevien vastaajien määrä vaikuttaisi kuitenkin suhteessa kasvaneen aikaisempaan verrattuna.

Toimittajien ja toimittamisen kohteiden välinen suhde saattaa olla luontaisesti jännitteinen. Tämä sekä toimittajiin tai muihin sisällöntekijöihin vaikuttaminen on osa arkipäiväistä työtämme.

Työmme on julkista ja siihen kuuluu olennaisena osana palaute ja asiallinen kritiikki. Emme ole työmme vuoksi mitenkään etuoikeutettua joukkoa yhteiskunnassa vaan osa sitä. Toimittajien sananvapaus on kuitenkin osa yhteiskunnan sananvapautta.

Joskus palaute tai kritiikki saattaa ylittää normaalit rajat. Silloin se muuttuu epäasialliseksi vaikuttamiseksi ja sellainen on väärin. Sen kokemista haluttiin nyt kartoittaa. Tämä taas ei tarkoita sitä, että epäasiallinen vaikuttaminen muuttaisi työmme lopputulosta. Sitä vastaan taistelemme päivittäin ja osa tätä taistelua on aiheen tuominen esille.

Vaikka anonyymin kyselyn vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia kuin aiemmin, poikkeavat vastaukset joiltakin osin aikaisemmasta. Sanallisia vihanilmauksia säännöllisesti kokeneiden määrä oli noussut aikaisemmasta. Kun niitä aiemmin oli säännöllisesti kokenut 17 % vastaajista, nyt kokeneiden määrä oli 21 %.

Joskus palaute tai kritiikki saattaa ylittää normaalit rajat. Silloin se muuttuu epäasialliseksi vaikuttamiseksi ja sellainen on väärin.

Sanalliset vihanilmaukset ovat sisällön tekijöiden yleisimmin kokema painostuksen muoto. Yli puolet vastaajista oli joutunut niiden kohteeksi. Vihapuheeksikin kutsutusta ilmiöstä keskusteltaessa tulee hyvin usein käsitys, että naiset saisivat toimittajan työssä epäasiallista palautetta määrällisesti enemmän. Käsitys ei pidä paikkaansa vaan vihapuhetta tulee määrällisesti yhtä paljon sekä naisille että miehille.

Vihapalautteen laadussa on kuitenkin sukupuolittuneita eroja, ja Ylen kyselyn tulokset tukevat useampia aikaisempia tutkimushavaintoja. Naisten työnsä puolesta kokeman vihapuheen voi tulkita kovemmaksi. Kyselyn avovastausten perusteella naisiin kohdistuva vihapalaute suunnattiin miehiä useammin kohteen sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Naisvastaajien kokema uhkailu saattoi sisältää myös seksualisoidun väkivallan kohteeksi joutumisella uhkailua.

Avovastausten perusteella monet ulkoisen vaikuttamisen ja painostuksen menetelmät ovat kytköksissä verkkoon ja saaneet uusia muotoja. Sananvapauden varjolla todellisuudessa pyritään häiritsemään ja sitä kautta rajoittamaan sananvapautta.

Epäasiallinen vaikuttaminen ei muuta työmme lopputulosta. Sitä vastaan taistelemme päivittäin ja osa tätä taistelua on aiheen tuominen esille.

Verkkoon kytköksissä olevia muotoja ovat loukkaavien väitteiden tai yksityiselämään kuuluvien tietojen levittäminen verkon tai sosiaalisen median välityksellä, sähköisten kanavien kautta tulevat uhkausviestit ja verkkoyhteisöissä masinoidut palautekampanjat.

Kuvaajiin kohdistuu toisinaan vihamielisyyttä julkisilla paikoilla, ja kameran läsnäolo saattaa provosoida jopa arkisissa tilanteissa. Erityisesti mielenosoitukset mainittiin joskus hankalina työympäristönä. Niissä sekä toimittajiin että kuvaajiin kohdistuu uudenlaista vihamielisyyttä ja jopa fyysistä uhkaa.

Viestintä- ja PR-toiminta on ammattimaistunut Suomessa. Tämä näkyi myös kyselyssä. Toimittamisessa on vastattava teoistaan ja esimerkiksi haastateltavalla on täysin oikeus tarkistaa lausumiensa oikeellisuus. Toiminta saattaa kuitenkin kääntyä silloin tällöin epäasialliseksi esimerkiksi haastattelutilanteissa tai juttuprojekteissa, joihin ulkopuoliset viestintähenkilöt pyrkivät tiiviisti vaikuittamaan.

Avovastausten perusteella vastaajien kokemukset näiden menetelmien vaikuttavuudesta ja painostavuudesta vaihtelevat. Vaikka menetelmien vaikutus journalismin sisältöihin olisi vähäinen, ennakkotarkastukseen liittyvien prosessien ja kiistojen yleistyminen vähintäänkin kuluttaa journalistien työaikaa.

Yllättävää ei ole se, että esihenkilötehtävissä työskentelevät vastaajat kohtasivat muita työntekijäryhmiä enemmän erilaisia ulkoisen vaikuttamisen ja painostuksen menetelmiä.

Monet ulkoisen vaikuttamisen ja painostuksen menetelmät ovat kytköksissä verkkoon ja saaneet uusia muotoja.

Monet vastaajista pitivät kyselyn toteuttamista tärkeänä asiana. Raportin yhteydessä on myös lukuisa joukko toimintasuosituksia Ylelle. Ne käydään läpi suurella vakavuudella ja monia niistä on lähdetty toteuttamaan jo ennen kyselyä.

Kysely tehtiin vastaavien toimittajien toimeksiannosta ja se keskittyi ulkoiseen vaikuttamiseen. Siinä oli 27 kysymystä ja kahdeksan avovastausmahdollisuutta. Kysely lähetettiin suomeksi ja ruotsiksi 1 725:lle sisältötyötä Ylessä tekevälle. Vastauksia tuli 523, ja vastausprosentti oli 30,3. Se on tieteellisesti riittävä kyselyn suuntaa antavien johtopäätösten tekoon.

Kyselyssä hyödynnettiin väitöskirjatutkija Ilmari Hiltusen luvalla hänen keväällä 2017 tekemänsä tutkimuksen kysymyksiä. Hiltunen vastasi kyselyaineiston käsittelystä sekä siitä tehdystä raportista yhdessä väitöskirjatutkija Aleksi Suurosen kanssa.

Tarkoitus on, että kyselyä pystyy tarvittaessa toistamaan ja tuloksia pystyy vertaamaan keskenään.

Raportin löydät täältä:
Kysely häirinnästä ja painostuksesta ohjelmatyötä tekeville yleläisille – raportti Yleisradion vaikuttamis- ja painostuskyselyn tuloksista

Timo Huovinen
etiikkapäällikkö, Yle

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua