Hyppää pääsisältöön

Vihapuheen määrä Ylen journalisteja kohtaan on lisääntynyt

Lähikuva käsistä kirjoittamassa laptopilla.
Lähikuva käsistä kirjoittamassa laptopilla. Kuva: Nella Nuora / YLE Ronja Salmi,kannettavat tietokoneet,laptop

Ylessä työskentelevät ohjelmatyöntekijät vastasivat syyskuussa 2019 laajaan kyselyyn, joka koski ulkoista painostusta ja häirintää. Vastaukset olivat samansuuntaisia kuin vuonna 2017 suomalaisille journalisteille tehdyssä kyselyssä.

Solvaamista ja vihapuhetta koettiin Ylessä enemmän kuin aiemmin. Yli puolet vastaajista oli joutunut sanallisten vihanilmausten eli vihapuheen kohteeksi. Vihapuhetta koki säännöllisesti 21 % vastaajista. Aiemmassa kyselyssä vastaava osuus oli 17 %.

“Joskus palaute tai kritiikki ylittää normaalit rajat. Silloin se muuttuu epäasialliseksi vaikuttamiseksi ja sellainen on väärin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että epäasiallinen vaikuttaminen muuttaisi työmme lopputulosta”, toteaa Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen.

Naiset ja miehet kokivat vihapuhetta määrällisesti yhtä paljon. Naiset kuitenkin kokivat vihapuheen laadultaan kovemmaksi. Avovastausten perusteella naisiin kohdistuva vihapalaute suunnattiin miehiä useammin sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Naisvastaajat joutuivat myös kohtaamaan seksuaalisella väkivallalla uhkailua.

Monet ulkoisen vaikuttamisen ja painostuksen menetelmät koettiin olevan kytköksissä verkkoon. Tällaisia ovat esimerkiksi loukkaavien väitteiden tai yksityiselämään kuuluvien tietojen levittäminen verkossa, sähköisten kanavien kautta tulevat uhkausviestit ja verkkoyhteisöissä masinoidut palautekampanjat. Vastaajat kokivat, että journalisteja pyritään häiritsemään sananvapauden varjolla ja sitä kautta rajoittamaan sananvapautta.

Myös viestintä- ja PR-toiminnan ammattimaistuminen nousi esiin vastauksissa. Esimerkiksi haastattelutilanteissa tai juttuprojekteissa toiminta voi kääntyä epäasialliseksi, jos ulkopuoliset viestintähenkilöt pyrkivät tiiviisti vaikuttamaan niihin. Vaikka vaikutus journalistisiin sisältöihin olisi vähäinen, kuluttavat kiistat journalistien työaikaa.

Raportin yhteydessä on laadittu toimintasuosituksia Ylelle. Ne käydään läpi huolellisesti ja monia niistä on lähdetty toteuttamaan jo ennen kyselyä. Ylessä on päätetty esimerkiksi tuottaa erityisesti toimittajille ja heidän esihenkilöilleen suunnattu turvallisen vuorovaikutuksen ohje. Ohje julkaistaan tammikuussa.

“Kenenkään työhön ei pitäisi kuulua oletusarvoista uhkaa siitä, että voit joutua häirinnän, kuten maalittamisen tai vihapuheen kohteeksi. Jos näin kuitenkin tapahtuu, työnantajalla pitää olla selvät sävelet siitä, miten toimitaan. Häirintätapaukset ovat aina yksilöllisiä mutta yksi asia tapausten hyvää hoitamista yhdistää: häirinnän kohde ei saisi koskaan kokea joutuvansa jäämään ongelman kanssa yksin”, Ylen vuorovaikutuspäällikkö Sami Koivisto sanoo.

Kysely häirinnästä ja painostuksesta ohjelmatyötä tekeville yleläisille - raportti Yleisradion vaikuttamis- ja painostuskyselyn tuloksista.

Kysely tehtiin Ylen vastaavien toimittajien toimeksiannosta. Se lähetettiin suomeksi ja ruotsiksi 1 725:lle sisältötyötä Ylessä tekevälle. Vastausprosentti oli 30,3.

Väitöskirjatutkijat Ilmari Hiltunen ja Aleksi Suuronen vastasivat kyselyaineiston käsittelystä ja siitä tehdystä raportista. Hiltunen toteutti myös keväällä 2017 kaikille suomalaisille journalisteille suunnatun kyselyn.