Hyppää pääsisältöön

Liikaa hälyä? Onko keskittyminen vaikeaa?

Tietyntyyppinen musiikki auttaa tutkitusti keskittymään – kuuntele ja testaa itse

Tästä syystä kakofonia kuormittaa meitä.

Avokonttorit, koululuokat, raskas liikenne.
Melu ja häly aiheuttaa ihmisissä levottomuutta ja ärtyneisyyttä. Pahimmillaan jopa fyysistä pahaa oloa ja kipua. Keskittyminen tuntuu mahdottomalta ja haluaa vain paeta.

Kokeile itse, miten kakofonia vaikuttaa keskittymiskykyysi

Laita äänet päälle ruudussa näkyvästä kaiutin-symbolista ja yritä lukea keskittyneesti seuraava kappale:

"Musiikin välittömät vaikutukset aivotoimintaan oppimistilanteessa perustuvat musiikin tuomaan tunnelmaan ja tahdistumiseen. Musiikin tuomalla tunnelmalla
on suuri merkitys sitä kautta, että oppijan mieliala oppimistilanteessa voi aikaansaada ns. virtausilmiön (engl. flow) syntymisen. Mikäli näin tapahtuu,
oppiminen siirtyy uudelle tasolle ja tehostuu, oppimisnopeus kasvaa ja opittavan aineksen vaikeustasoa voidaan nostaa (Hakkarainen ym. 2001)."(Lähde: Minna Huotilainen)

Kokeile seuraavaksi tätä nopeatempoista kappaletta:

"Tällaista musiikin välitöntä vaikutusta oppimiseen voidaan siis pitää tunnelman ja tilannetekijöiden aikaansaamana aivojen sähkökemiallisen toiminnan muutoksena. On huomattava,
että sama musiikki vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin, joten optimaalisen musiikin löytäminen edellyttää tietysti kompromisseja. Musiikin tahdistava vaikutus on tuttu
liikunnan parista, mutta sitä voi soveltaa myös esimerkiksi käsityöhön – reippaan musiikin tahdissa työtahtikin automaattisesti reipastuu." (Lähde: Minna Huotilainen)

Hälyisässä kouluympäristössä auttaa tutkimusten mukaan kuulokkeet ja nopeatempoinen musiikki

Kenties yllättävää, mutta rauhoittava musiikki ei välttämättä auta, kun haluaa keskittyneesti saada koulutehtävät tehtyä.

Joku musiikkityyli ärsyttää yhtä, toinen toista. Mutta olennaista on musiikin niin kutsuttu tahdistava vaikutus.

Kun tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivät oppilaat laittoivat kuulokkeet päähänsä ja kuuntelivat nopeatempoista musiikkia, he pystyivätkin keskittymään tehtäviinsä.

Oppilaiden vireystila nousi tutkimuksen mukaan tarvittavalle tasolle, rytmi tehosti työtahtia ja paransi tiedon omaksumista. He olivat tahdistuneet musiikin aikaansaavaan ja eteenpäinvirtaavaan rytmiin.

Parhaimmillaan musiikin avulla voit tahdistaa itsesi luovaan flow-tilaan.

Miksi juuri rytmi auttaa keskittymään?

Harvat luonnon äänet ovat rytmittömiä. Usein pohjana on jokin perusrytmi: aaltojen kohina, lehtien havina, tai vesisateen rummutus.

Rytmi on musiikillinen elemetti, kun taas kakofoninen melu ei tätä elementtiä sisällä. Ehkäpä tässä on yksi tapa erotella musiikkia ja melua toisistaan.― Aivotutkija, professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto

Kuulo on hälytysaisti ja aivot analysoivat uutta ääni-informaatiota jatkuvasti tulkiten mahdollisia uhkia. Jos ärsykkeessä on rytmi, se menettää uutuusarvonsa ja aivomme kykenevät ennakoimaan ja rauhoittumaan.

Jos ääniympäristö on rytmitöntä kakofonista hälyä, ennakoitavuus puuttuu. Aivoilla on liikaa käsiteltävää ääni-informaatiota, ja ihminen väsyy ja kuormittuu.

Rytmitön ääni ei tarjoa ennustettavuutta eikä tarttumapintaa, ja sen mukaan on vaikea liikkua. Siitä puuttuu siis paljon sellaisia musiikin elementtejä, jotka tekevät musiikin vastaanottamisesta palkitsevaa.― Aivotutkija, professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto