Hyppää pääsisältöön

Mitä tuli sanottua?
Musiikki voi muuttaa mielesi ja tapasi katsoa maailmaa
– ja näin sinua voidaan sillä ohjailla

Testaa, miten musiikki vaikuttaa tunteisiisi.

Ei ole sama, mitä musiikkia kuuntelet.
Päiväsi saattaa saada uuden käänteen pelkkää soittolistaa vaihtamalla.


Musiikki saa ihon kananlihalle ja kyyneleet silmiin. Sen voimalla saa virtaa tehdä ärsyttävä työtehtävä loppuun, se tuudittaa uneen.

Biisiä vaihtamalla voit päästä empaattiseen tilaan, joka pelastaa sinut ihmissuhdekriisiltä.
Tunteellisena saatat myös päätyä ostamaan jotakin, mitä et todellakaan ajatellut haluavasi.

Ihminen ei voi vastustaa musiikkiin eläytymistä



Sinulla on ollut vauvasta lähtien täysi käsitys sävelasteikosta, harrastitpa musiikkia tai et.

Puhumme muusikoiden taidoista, mutta todellisuudessa ne ovat meidän kaikkien taitojamme.
― Aivotutkija, professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto

Etkä voi sille mitään, että aivosi suorastaan janoavat musiikkia. Ne lähtevät tutkitusti seuraamaan automaattisesti kuultua rytmiä ja melodiaa, teitpä sitä tietoisesti tai et.

Et ainoastaan tule iloisemmaksi iloista musiikkia kuunnellessasi, vaan alat myös tulkita ympäristöäsi myönteisemmin.

Kun tutkimuksen koehenkilöt kuuntelivat puolestaan surullista musiikkia, he tulivat vastaavasti surullisemmaksi ja alkoivat tunnistaa ympäristöstään paremmin surullisia kasvoja.

Yllättävintä oli kuitenkin se, että iloisen musiikin kuunteleminen sai koehenkilöt myös luulemaan, että he olivat nähneet iloiset kasvot. Näin tapahtui myös sellaisessa tilanteessa, jossa kasvojen kuvia ei edes näytetty. Vastaavasti surullisen musiikin kuunteleminen sai koehenkilöt kuvittelemaan, että he olivat nähneet surulliset kasvot, vaikka surullisia kasvoja ei edes näytetty.

Markkinat tietävät, että olemme ohjailtavissa musiikin avulla


Brittiläistutkimuksessa kaupassa soitettiin vuoropäivinä saksalaista ja ranskalaista musiikkia. Saksalainen musiikki sai ihmiset ostamaan saksalaisia viinejä ja toisinpäin.

Ostoksilla viivyttiin pidempään hidastempoisen musiikin soidessa. Hidastempoinen musiikki sai koehenkilöt myös tilaamaan ravintoloissa "vielä yhdet".

Nopeatempoinen musiikki saa ihmiset puolestaan syömään nopeammin. Tätä tietoa hyödyntävät lounasravintolat, jotka haluavat nopeuttaa asiakkaiden syömistä ja poistumista, jotta uusia asiakkaita mahtuisi sisään.

Musiikilla on myös erittäin tärkeä rooli poliittisessa manipuloimisessa, propagandassa. Media voi tietoisesti vaikuttaa musiikin avulla katsojan tunteisiin niin, että asiat saadaan näyttäytymään halutussa valossa. Iskevät, marssien kaltaiset poliittiset laulut yhdessä laulettuina ovat voimakas keino saada ihmiset samanmielisiksi – ja toisaalta rakentaa raja-aitoja.

Musiikki on terapiaa – jo pelkkä kuuntelu muokkaa aivoja

Osaamme harrastaa omatoimista musiikkiterapiaa jo pienestä pitäen. Jo kolmevuotias lapsi osaa valita itselleen tarpeitaan vastaavaa rauhoittavaa tai virkistävää musiikkia.

Musiikin vaikutus tunteisiimme ja kehoomme näkyvät kiehtovalla tavalla sekä fysiologisella tasolla että aivoja kuvannettaessa.

Jo pelkkä rauhallisen musiikin kuunteleminen laskee sykettä ja verenpainetta ja hidastaa hengityksen tahtia. Jo parinkymmenen sekunnin kuluttua musiikin kuuntelun alkamisesta voidaan mitata ensimmäiset autonomisen hermoston toiminnan muutokset, ja pian jo stressihormoni kortisolin taso alkaa laskea.― Aivotutkija, professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto

Aivoissa alkaa tapahtua musiikin kuuntelun aikana aktivaatiota oikeastaan kaikkialla. Jyväskylän yliopiston musiikin professori Petri Toiviaisen tutkimusryhmä havaitsi, että vasteita nähdään sekä liikkeestä, tunteista ja kognitiosta, eli ajattelusta, muistista ja tarkkaavaisuudesta vastaavilla alueilla.

Musiikin pulssi aktivoi motorisen aivokuoren alueita.

Tämä osoittaa, että musiikki ja liike ovat hyvin läheisessä suhteessa toisiinsa. Musiikkia kuunnellessamme usein huomaamatta nyökyttelemme päätämme, poljemme jalkaamme, heilutamme kehoamme. Usein tätä liikettä on jopa aika vaikea vastustaa.― Musiikin professori Petri Toiviainen, Jyväskylän yliopisto

On tunnettua, että vaikkapa Parkinsonin taudin aiheuttamat liikkumisvaikeudet helpottuvat musiikin avulla. Musiikki ja tanssi ovat erittäin monissa musiikkikulttuureissa erottamattomat, ja on monia kieliä, joissa ei ole erillistä sanaa musiikille ja tanssille, vaan niihin viitataan yhdellä ja samalla sanalla.

Sekä rytmit että sävellajit vaikuttavat etupäässä tunteisiin - tällöin nähdään tunteisiin liittyvillä limbisillä alueilla aktivaatiota.

Sen sijaan sointiväriltään rauhallinen musiikki aktivoi aivoissa niin kutsuttua "default mode" eli oletusmoodiverkkoa, jonka on todettu liittyvän mielen vaeltamiseen.― Musiikin professori Petri Toiviainen, Jyväskylän yliopisto

Musiikki auttaa afasiapotilaita, jotka eivät pysty tuottamaan puhetta. Laulaminen heille kuitenkin on mahdollista. Dementiapotilaat hyötyvät myös musiikkiterapiasta ja muistavat vanhat laulut ulkoa vielä kun kaikki muut muistot ovat kadonneet.

Pelkkä musiikin kuuntelu muokkaa aivoja, kävi ilmi suomalaistutkimuksessa. Aivohalvauspotilailla tehdyt tutkimukset osoittivat, että aivoalueet laajenivat erityisesti etuotsalohkolla sekä limbisillä eli tunne-elämää säätelevillä alueilla.

Musiikintutkijat ovat analysoineet tarkasti, millä tavalla mihinkin tunteeseen voi vaikuttaa.


Kun vaihdellaan tempoa, moodia (=duuri tai molli), artikulaatiota (=staccato, terävä tai legato, pehmeä), harmoniaa, sointiväriä ja sävelkorkeutta, pystytään tuottamaan vaikkapa perustunteet ilo, suru, hellyys ja pelko.

Äänisuunnittelijamme Anders Wiksten toteutti neljä eri perustunnetta käyttämällä tutkittuja elementtejä.

Testaa itse, millä tavalla nämä eri musiikkinäytteet vaikuttavat tunteisiisi.

Saat äänet päälle ruudussa näkyvästä kaiutin -symbolista.

"Oikea" vastaus kertoo, mihin musiikillisiin elementteihin kyseisen tunteen heräämisen vaikutus perustuu.

Eri musiikin vivahteiden herättämät mielikuvat ja tunnelmat ovat toki yksilöllisiä. Tässä mielessä tämän leikkimielisen testin esimerkkikappaleet ovat kuin musikaalisia karikatyyrejä.

Tunneilmaisumme on luonteeltaan musikaalista

Samoja musikaalisia elementtejä sisältää myös äidin ja vauvan välinen äänellinen viestintä – ympäri maailman.
Tämä varhainen äänellinen vuorovaikutus perustuu niin kutsuttuun prosodiaan, joka koostuu puheen nopeudesta, äänensävystä, äänenkorkeudesta ja intonaatiosta.

Myös aikuisille suunnatussa puheessa tunnetila ilmenee samalla tavalla, mutta lievemmin. Siinä mielessä nämä elementit ovat universaalisia eli niitä käytetään myös muussa kommunikaatiossa kuin musiikissa.― Musiikin professori Petri Toiviainen, Jyväskylän yliopisto

Kun sanat loppuvat, kiljumme, hihkumme, voihkimme, karjumme tai kakistelemme. Niistä ei ole pitkä matka musikaaliseen itseilmaisuun.

Monia tunteita ei välttämättä edes pysty välittämään verbaalisesti, ja musiikki on tällaisille tunteille sopiva väline.― Musiikin professori Petri Toiviainen, Jyväskylän yliopisto