Rytmi paljastaa, millä tuulella toinen ihminen on. Se opitaan jo ennen syntymää.

Äidin sydänäänien rytmit antavat sikiölle paljon tietoa äidistä ja tämän tunteista. Jos äiti on kiihdyksissä, on syke nopeampaa, ja jos äiti on rauhallinen, niin syke on rauhallinen. Sama kuuluu myös äidin puheen rytmissä, jonka sikiö kuulee. Kiihtyneen ihmisen puheen ja liikkeiden rytmi on nopeampaa kuin rauhallisen.― Aivotutkija, professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto

Vauvat rakastavat rytmejä. Musiikissa ja puheessa. Siksi myös pienille lapsille loruttelu on niin tärkeää.

Kognitiivisen neurotieteen dosentti Sari Ylisen tutkimuksessa runojen ääneen lukeminen aiheutti jo vastasyntyneen aivoissa oppimista ilmaisevan reaktion, toisin kuin tavallisen tekstin ääneen lukeminen. Tämä liittyy runorytmin ennakoitavuuteen, joka auttaa jäsentämään kaoottista maailmaa.

Valtavia legendakokoelmia, eepoksia ja kompleksisia maailmankatsomuksia on siirretty tuhansia vuosia sukupolvelta toiselle runomuodossa. Rytmi auttaa meitä ymmärtämään ja muistamaan monimutkaisiakin tarinoita.

Aivomme analysoivat jatkuvasti, mitkä asiat voisivat liittyä toisiinsa. Tätä havaitaan jo alkeellisilla eläimillä. Jos eläin on kokenut jossakin paikassa vaaran, alkaa se pelätä tätä paikkaa.

Ihminen käsittelee monimutkaisempia syy- ja seuraussuhteita: On lähtötilanne, asioita tapahtuu ja niiden avulla päädytään lopputuloksiin.― Aivotutkija, professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto

Tarinassa on aina syy ja seuraus, eli aikaelementti, eli rytmi. Tästä syystä kyky ymmärtää rytmejä onkin osa selviytymisstrategiaamme.

Se, että jos jotain tapahtuu samanaikaisesti tai lyhyen ajan kuluessa on aivan eri asia kuin että asiat tapahtuisivat hitaasti tai pitkän ajan kuluessa.

Nopea rytmi vahvistaa sitä mahdollisuutta, että eri asiat kuuluvat yhteen. Varsinkin jos nähdään säännöllistä rytmisyyttä, niin se on aivoille iso todiste siitä, että asioilla on tekemistä toistensa kanssa.― Aivotutkija, professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto

Ihmisellä on suuri yhteyden kaipuu. Toiseen ihmiseen voi saada yhteyden yllättävän helposti: musiikin avulla.

Taputa vihollisesi kanssa käsiäsi yhteen samaan tahtiin, ja teissä molemmissa alkaa tapahtua muutos. Alatte luottaa toisiinne.

Aivojemme peilisolujärjestelmä kertoo meille, että nämä ovat luotettavia tyyppejä. Kun vain rytmissä tekemisen tahti on sama.― Aivotutkija, professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto

Peilisolujärjestelmä analysoi jatkuvasti, kuka tai mikä ympäristössämme saattaa olla uhka. Yksi kriteereistä on samanrytmisyys.

Siksi musiikki toimii niin hyvin propagandan ja manipuloimisen välineenä. Kun sotilaat marssivat samaan tahtiin ja kirkoissa ja temppeleissä lauletaan ja tanssitaan yhdessä, jyllää yhteisössä vahva yhteishenki. Joka toisaalta tekee samalla pesäeroa "Muihin".

Annat vihjeitä samantahtisuudestasi huomaamattasi. Esimerkiksi tanssityylisi paljastaa sen, oletko empaattinen vai et.

Empaattiset ihmiset reagoivat tutkimusten mukaan tanssiessaan herkemmin tanssipartnerin liikkeisiin ja "peilaavat" niitä selkeämmin.

Jos toinen tanssija ryhtyy esimerkiksi heiluttamaan käsiään tanssiessaan, empaattinen tanssipartneri voi herkemmin matkia tätä. Vähemmän empaattiset ihmiset taas keskittyvät enemmän omaan tanssimiseensa.― Musiikin professori Petri Toiviainen, Jyväskylän yliopisto

Samantahtisuus on ihmiselle niin tärkeää, että se näyttäisi olevan erittäin keskeisessä roolissa lauman selviytymisstrategiassa.

Osa musiikin tutkijoista on jopa sitä mieltä, että ihminen on keksinyt musiikin siksi, että pystyisimme tanssimalla ja soittamalla maksimaalisesti saamaan toisemme samaan tahtiin ja samanmielisiksi.― Aivotutkija, professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto

Joidenkin teorioiden mukaan juuri taiteen ja musiikin avulla homo sapiens selviytyi, ja neandertalilaiset eivät.

Kun muinainen lauma ihmisiä on istunut nuotion ympärillä ja pohtinut, pitäisikö lähteä metsästämään vai pitäisikö kerätä voimia ja mennä nukkumaan, on rytmeillä ja musiikilla ollut keskeinen rooli.

Jos on vaikkapa tehty päätös, että nyt kyllä lähdetään kaatamaan se mammutti! Niin silloin ihmiset ovat saaneet puheen ja tanssin rytmin avulla nostatettua itsensä fysiologisestikin siihen tilaan, jonka mammutin saalistaminen vaatii.― Aivotutkija, professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto

Jos toisaalta on tehty päätös, että on paras levätä, niin silloin yhteinen rytmi on ollut rauhallisempi. Teoriaa on tietenkin vaikea todistaa.

Mutta ei tarvitse mennä kuin konserttiin, ja katsoa, miten kaikki hyppivät ja kiljuvat yhteen tahtiin niin tajuaa, että kyllä se musiikki meitä tahdistaa.― Aivotutkija, professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto

Lue lisää:

Mitä tuli sanottua? Musiikki voi muuttaa mielesi ja tapasi katsoa maailmaa – ja näin sinua voidaan sillä ohjailla

Testaa, miten musiikki vaikuttaa tunteisiisi.