Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Pianisti Cyril Szalkiewicz oli yksi Viipurin musiikin ihmelapsista – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros pianotaiteilija Cyril Szalkiewiczista.
Lassi Rajamaan piirros pianotaiteilija Cyril Szalkiewiczista. Kuva: Lassi Rajamaa Cyril Szalkiewicz,Lassi Rajamaa

Pianisti Cyril Szalkiewicz oli ensimmäinen Sibeliuksen pianotuotannon kokonaislevyttäjä. Vapaa-ajallaan hän oli kekseliäs ja etevä kokki, ja monipuolisuudessaan hänestä olisi voinut tulla myös taidemaalari. Rento eleganssi oli Viipurissa piano-opintonsa aloittaneen Szalkiewiczin ulkoinen tavaramerkki.

Laatokan rannalla Impilahdella 21. joulukuuta 1914 syntynyeen Cyril Szalkiewiczin tausta on monikansallinen. Hänen isänsä oli puolalainen diplomi-insinööri Stanislaw Leliwa-Szalkiewicz ja äiti venäläisemigrantti, lahjakas, mutta näkönsä menettänyt pianisti Lydia o.s. Dobroumowa.

Lydia oli kaatunut pahasti luistinradalla entisessä kotikapungissaan Pietarissa. Kaatumisen aiheuttama aivovamma teki hänet sokeaksi loppuelämäkseen, mutta näkökyvyn menetys ei estänyt pianonsoittoa.

Lydia Szalkiewicz alkoi opettaa pianonsoiton alkeita pojalleen Cyrilille tämän ollessa 6-vuotias. Perheen muutettua Impilahdelta Viipuriin, 9-vuotias Cyril pääsi Viipurin musiikkiopistoon. Hän sai vapaaoppilaspaikan vasta muutaman vuoden toimineesta musiikkiopistosta.

Kaikki pitivät sympaattisesta ja kohteliaasta pojasta. Viipurin kaduilla hänet nähtiin usein taluttamassa sokeaa äitiään käsipuolesta. Viipurin musiikkiopistossa Cyrilin opettaja oli Eleonora Frisk, mutta erityisen suuri merkitys pianistin myöhemmälle kehitykselle oli Musiikkiopiston johtajalla, lasten musiikkikasvatuksesta innostuneella armenialaistaustaisella viulistilla Boris Sirpolla.

– Boris Sirpo opetti musiikkia!, Szalkiewicz on muistellut. – Hän saattoi kesken kaiken tulla mille tunnille tahansa ja ruveta opettamaan. Hän opetti meille dynamiikkaa, agogiikkaa, rytmiä. Hän oli armoitettu kasvattaja, todellinen oppi-isä.

– Väsymättömällä innolla hän järjesti opistossa musiikki-iltoja, joissa oppilaat saivat tervetullutta harjoitusta esiintymisessä ja joihin aina kutsuttiin myös taiteen ystäviä ja harrastajia sekä arvostelijoita. Miten kiitollinen olenkaan hänelle siitä, että hän pani minutkin alusta alkaen esiintymään julkisesti sekä solistina että säestäjänä.

Viipurin musiikkiopiston oppilaat olivat Sirpon sydämenasia

Boris Sirpo vei lahjakkaan Cyril Szalkiewiczin Turkuun kaupunginorkesterin solistiksi keväällä 1929. Turun Sanomien konserttiarvostelussa säveltäjä Fredrik Isacsson kiinnitti huomiota taitavaan, nuoreen pianosolistiin. Tosin hän mainitsee Szalkiewiczin olleen 12-vuotias, mutta Szalkiewiczin syntymäajan perusteella hän oli tuolloin 14-vuotias teinipoika.

Karjala-lehden juttu 14. huhtikuuta 1929 Boris Sirpon johtamasta konsertista Turussa.
Karjala-lehden juttu 14. huhtikuuta 1929 Boris Sirpon johtamasta konsertista Turussa. Tuolloin Sirpo tunnettiin vielä nimellä Sirob. Alkuperäiseltä nimeltään hän oli Wolfson. Karjala-lehden juttu 14. huhtikuuta 1929 Boris Sirpon johtamasta konsertista Turussa. Kuva: Kansalliskirjasto. Digitaaliset aineistot. sanomalehdet

Cyril Szalkiewicz oli solistina Boris Sirpon mukana myös silloin, kun Sirpo keväällä 1932 vei Viipurin musiikkiopiston kamariorkesterin Euroopan kiertueelle yhdessä kuuluisan puolalaisviulistin Bronislaw Hubermanin kanssa. Seitsemäntoistavuotias solisti sai kiittävät arviot ulkomaisilta kriitikoilta.

Viipurin Musiikkiopiston kamariorkesteri keväällä 1932.
Viipurin musiikkiopiston kamariorkesteri keväällä 1932. Euroopan-kiertueen pianosolisti Cyril Szalkiewicz seisoo takana keskellä. Viipurin Musiikkiopiston kamariorkesteri keväällä 1932. Kuva: Lahden konservatorion arkisto Boris Sirpo

Loppututkinto vasta ensikonsertin jälkeen

Ensikonsertin Szalkiewicz piti Helsingissä marraskuussa 1933 jo ennen kuin suoritti loppututkinnon Viipurin musiikkiopistossa. Nimierkki A.V. kirjoitti Helsingin Sanomissa poikkeuksellisen lahjakkaasta nuoresta Kirill Schalkewitschista. Mainiot arvostelut saanut ensikonsertoija oli 18-vuotias ja tunnelma kohosi lopussa niin korkealle, että riemuitsevat viipurilaiset kantoivat suosikkinsa kultatuolissa ulos salista.

Vuoden kuluttua ensikonsertista Szalkiewicz aloitti piano-opinnot Helsingin musiikkiopistossa Kerttu Bernhardin oppilaana ja suoritti loppututkintonnon Viipurissa 1935.

Jo ennen ensikonserttiaan Szalkiewicz oli jättänyt Viipurin ja muuttanut Turkuun. Vuoden verran hän ansaitsi opiskelurahoja toimien ravintolapianistina. Työpäivät venyivät pikkutunneille asti, mikä helpottui seuraavana vuonna Helsingissä, kun Szalkiewicz pääsi pianistiksi teatteriorkesteriin. Noina aikoina hän oppi vaivattomasti soittamaan suoraan nuoteista, mikä oli suureksi hyödyksi myöhemmin säestäjän tehtävissä.

– Joskushan saa nuotit käsiinsä vasta juuri ennen esiintymistä. Sinä aikana sain myös erinomaista harjoitusta yhteissoitossa, ja kun ravintoloissa soitettiin myös konserttimusiikkia, oli siitäkin ajasta hyötyä, niin raskasta kuin se olikin.

Ilja Repin kehotti ryhtymään muotokuvamaalariksi

Cyril Szalkiewiczin taiteellisuus ilmeni myös hänen innossaan kuvataidetta kohtaan. Hän opiskeli vuoden verran Viipurin taidekoulussa ja kun Terijoen Kuokkalassa asunut venäläinen taidemaalari Ilja Repin näki hänen töitään, hän kehotti Szalkiewiczia luopumaan pianonsoitosta ja ryhtymään muotokuvamaalariksi.

Terijoen hiekkarannalla ystävykset Cyril Szalkiewicz sekä Kalevi ja Olavi Tilli 1936.
Pianisti Cyril Szalkiewicz oli useina kesinä vieraana Viipurin tuomiokirkon kanttorin Oskari Tillin kesäpaikassa Terijoella. Viulu-pianoduo Olavi Tilli ja Cyril Szalkiewicz hioi Terijoella konserttiohjelmistoaan. Olavi Tilli (vas.) ja hänen nuorempi veljensä sellisti Kalevi Tilli ja Cyril Szalkiewicz viihtyivät myös Terijoen kylpylän hiekkarannalla. Terijoen hiekkarannalla ystävykset Cyril Szalkiewicz sekä Kalevi ja Olavi Tilli 1936. Kuva: Kalevi Tillin kuva-arkisto. Cyril Szalkiewicz,kalevi tilli

Talvisota ja jatkosota katkaisivat uran vuosiksi

Ulkomaiset opinnot Cyril Szalkiewicz aloitti Pariisissa 1938–1939. Hän sai yksityisen stipendin varakkaalta vuorineuvoksetar Ruth Serlachiukselta ja opiskeli Pariisin konservatoriossa professori Lazare Lévyn johdolla. Szalkiewicz piti Ranskassa konsertin kesäkuun alussa 1939 ja sai hyvät arvostelut alkavan pianistiuransa tueksi.

Szalkiewicz ehti konsertoida lokakuussa vielä Helsingissäkin, kunnes talvisodan syttyminen marraskuussa 1939 katkaisi uran lähes viideksi vuodeksi. Pianonsoitto ja harjoittelu jäivät melkein kokonaan, mutta lomillaan Szalkiewicz toimi oopperalaulaja Aulikki Rautawaaran säestäjänä ja viihdeiltojen pianistina.

Sodan jälkeen ura jatkui konserttipianistina, säestäjänä ja Kansallisoopperan harjoituspianistina

Szalkiewicz ei uransa aikana toiminut koskaan päätoimisena pedagogina, ja oli siksi poikkeus suomalaisten pianistien joukossa. Vuodesta 1955 hän toimi päätyökseen Suomen kansallisoopperan harjoituspianistina.

Szalkiewicz oli myös erittäin suosittu säestäjä, ja esiintyi monien koti- ja ulkomaisten solistien kuten laulajien Elisabeth Schwartzkopfin, Gerard Souzayn ja Kirsten Flagstadin kanssa.

Anita Välkki ja Cyril Szalkiewicz konsertoivat Königstedtin kartanossa Uuden oopperatalon kannatusyhdistyksen hyväksi 1965.
Cyril Szalkiewicz säesti oopperalaulaja Anita Välkkiä Königstedtin kartanossa 1965 pidetyssä konsertissa, joka järjestettiin pääministeri Johannes Virolaisen ja rouva Kaarina Virolaisen tukemana Uuden oopperatalon kannatusyhdistyksen hyväksi. Anita Välkki ja Cyril Szalkiewicz konsertoivat Königstedtin kartanossa Uuden oopperatalon kannatusyhdistyksen hyväksi 1965. Kuva: Yle, Tesvisio Cyril Szalkiewicz,Anita Välkki,Königstedt
Tanssijat Matti Tikkanen ja Doris Laine, koreografi Serge Lifar ja pianisti Cyril Szalkiewicz Taitelijan puheenvuoro 6 -televisio-ohjelman vieraina 1966.
Tanssijat Matti Tikkanen ja Doris Laine, koreografi Serge Lifar ja pianisti Cyril Szalkiewicz Taiteilijan puheenvuoro -televisio-ohjelman vieraina 1966. Tanssijat Matti Tikkanen ja Doris Laine, koreografi Serge Lifar ja pianisti Cyril Szalkiewicz Taitelijan puheenvuoro 6 -televisio-ohjelman vieraina 1966. Kuva: Matti Ristimäki / Yle Cyril Szalkiewicz,Doris Laine,Matti Tikkanen,Serge Lifar
Esiintymässä viulutaiteilija Heimo Haitto ja pianotaiteilija Cyril Szalkiewicz 1948 (arvio).
Szalkiewicz säestää kuvassa Yhdysvalloista Suomeen ensimmäistä kertaa sodan jälkeen palannutta viipurilaista musiikkiopistotoveriaan viulisti Heimo Haittoa 1948. Myöhemminkin Szalkiewicz säesti Haittoa tämän Suomen-kiertueilla. Kuvan konsertti-ilmoitus on Helsingin Sanomista 3. maaliskuuta 1964. Esiintymässä viulutaiteilija Heimo Haitto ja pianotaiteilija Cyril Szalkiewicz 1948 (arvio). Kuva: Museovirasto. Fazerin konserttitoimiston kokoelma. Kuvaaja Esa Hilli. Heimo Haitto,Cyril Szalkiewicz

Kaikista konserttipianisteista ei tule hyviä säestäjiä, ja kun Szalkiewiczilta kysyttiin radiohaastattelussa hänen salaisuuttaan, hän vastasi:

– Täytyy olla hyvin suuri kokemus. Minä olen joutunut ihan pienestä pojasta saakka säestämään Viipurissa. Boris Sirpo opetti ja käski ja pakotti kaikkiin tehtäviin, mistä minä olen hyvin kiitollinen.

– Säestäjän pitäisi jakaantua ainakin kolmeen. Korvat pitäisi olla solistissa kiinni, silmät nuoteissa ja sormet soittavat oman tehtävänsä. Pitäisi pyrkiä siihen, ettei koskaan vaan säestäisi vaan että osuutta myös soitettaisiin. Että myöskin se olisi musiikkia, mutta tietenkään se ei saa peittää.

Viulutaiteilja Anja Ignatiuksen mukaan Szalkiewicz pyrki intensiivisesti "nuottien taakse".

– Joutuessamme seulomaan meille ennestään tuntemattomia teoksia, hän kykeni mielikuvituksensa ja herkän taiteellisen vaistonsa avulla löytämään sisältöä sellaisistakin sepitteistä, jotka ensin vaikuttivat perin tyhjiltä.

– Hän oli taiteilijalaadultaa lyyrinen. Vaikka hänen tekninen arsenaalinsa riitti vaativimpiinkin suurteoksiin, eittämättä hän antoi parastaan pienimuotoisten sävellysten tulkkina.

Rennosti elegantti pianisti harrasti kokkausta

Anja Ignatius on kuvaillut myös Cyril Szalkiewiczin ulkoista olemusta ja innostusta ruoanlaittoon:

– Hän pukeutui huolellisesti ja yksilöllisesti. Hänen tyylilleen oli ominaista rento eleganssi, joka ehkä joidenkin mielestä oli keikarointia, mutta joka oli vain yksi hänen kaunosieluisuutensa ilmentymä. Hänen käytöksensä niin estradilla kuin yksityiselämässäkin oli koruttoman hienoa.

Pianotaiteilija Cyril Szalkiewicz toukokuussa 1961 (arvio).
Cyril Szalkiewicz toukokuussa 1961 . Pianotaiteilija Cyril Szalkiewicz toukokuussa 1961 (arvio). Kuva: Pentti Valkeala / Yle Cyril Szalkiewicz

– Hän oli kekseliäs ja etevä kokki. Ruoanlaiton ohella myös tarjollepano ja kattaus saivat hänen fantasiansa liikkeelle, ja hän iloitsi saadessaan kestitä ystäviään.

– "Kille" oli aito ja lämmin ihminen, vilpitön ja rehti kollega.

Traaginen kuolema kesken koululaiskonsertin

Szalkiewiczin kuolema 17. helmikuuta 1969 oli yllättävä ja dramaattinen. Hän kuoli Kangasniemen yhteiskoulussa kesken koululaiskonsertin, jossa säesti Tamara Lundia ja Aatos Tapalaa.

Säestyskappaleiden lisäksi Szalkiewiczin ohjelmassa oli soolonumeroita. Hän esitteli Debussyn pianokappaleen Ilotulitus, ja sanoi suurin piirtein:

– Nyt katsotaan mihin tästä pianosta on.

Sanat jäivät hänen viimeisikseen. Hän ehti soittaa virtuoottista kappaletta jonkin aikaa, kunnes lyyhistyi pianon päälle. Sydän petti, eivätkä paikalla annettu ensiapu ja sairaalassa annettu hoito pelastaneet häntä.

Szalkiewicz oli kuollessaan 54-vuotias. Hän oli avioitunut 1943 Asta Hedmanin kanssa ja heillä oli vuonna 1944 syntynyt tytär Angèle.

Szalkiewicz äänitti ensimmäisenä Yleisradiolle koko Sibeliuksen pianotuotannon. Tulkintaohjeita hän kävi hakemassa Ainolasta suoraan Sibeliukselta itseltään.

Pianisti Cyril Szalkiewicz oli yksi Viipurin musiikin ihmelapsista. Lue mittava jatkokertomus Viipurin musiikin menestystarina.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Ignatius, Anja: Kansiteksti LP-leyyn Jean Sibelius, Works for piano, Volume 1. Cyril Szalkiewicz. Yle / Finlandia Records 1984.
Louhivuori, Anna-Maija: Cyril Szalkiewicz kirjassa Suomalaisia musiikin taitajia. Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja. Toim. Maire Pulkkinen. Oy Fazerin Musiikkikauppa. Helsinki 1958.
Tilli, Kalevi: Karjalainen rapsodia. Vanha viipurilainen kertoo. Juva 1992. WSOY.
Tilli, Kalevi: Viipuri. Muistoja kaipuuni kaupungista. Juva 1985. WSOY.
Kujala, Päivi: Nämä olivat pianisti Cyril Szalkiewiczin viimeiset sanat. Keskisuomalainen 23.09.2014.
Louhivuori, Anna-Maija: Cyril Szalkiewiczin radiohaastattelu. Yle. Lähetyspäivä 3.4.1959.
HS Aikakone

  • Kapellimestari Eva Ollikainen on kansainvälisellä uralla jo toistamiseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 12. helmikuuta!

    Helmikuun 12. päivänä syntynyt, vakavan työuupumuksen jälkeen musiikin uudelleen löytänyt kapellimestari Eva Ollikainen (s. 1982) kertoo syntyneensä äärimmäisen energisenä ihmisenä, "sellaisena duracell-pupuna". Toista kertaa kansainvälistä kapellimestarin uraa tekevä Eva Ollikainen asuu perheineen Tanskan Odensessa ja aloittaa syksyllä 2020 nelivuotisen kautensa Islannin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina.

  • Ooppera oli kapellimestari Ulf Söderblomin suuri rakkaus – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 5. helmikuuta.

    Helmikuun 5. päivänä syntynyt Suomen kansallisoopperan pitkäaikaisin ylikapellimestari Ulf Söderblom (1930–2016) ehti johtaa ooppera- ja balettiesityksiä kuudella vuosikymmenellä. Huippuvuosi oli 1975, jolloin hän johti muutaman kuukauden sisällä kaksi kotimaista kantaesitystä, Aulis Sallisen Ratsumiehen ja Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset.

  • Pianisti Laura Mikkolan koti on Pariisissa – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. helmikuuta!

    Helmikuun 3. päivänä syntynyt Laura Mikkola (s. 1974) on kansainvälisesti menestyneimpiä pianistejamme, joka sai Suomi-palkinnon poikkeuksellisen nuorena, vain 21-vuotiaana vuonna 1995. Pariisilaistumisesta huolimatta Mikkola on tuttu näky myös Suomessa, erityisesti vuodesta 2003 asti järjestämillään Iitin musiikkijuhlilla.