Hyppää pääsisältöön

Koivisto – arvoituksellisen presidentin tarina

Mauno Koivisto ja Jari Tervo
Presidentti Mauno Koivistosta kertovan dokumenttisarjan juontaa toimittaja Jari Tervo. Mauno Koivisto ja Jari Tervo Kuva: Yleisradion toiminnassa Rajoitettu k�ytt�oikeus, Yle Kuvapalvelu, kuvapalveluyle.fi Koivisto

TV1 arkisin 26.12.2019 - 6.1.2020 klo 20.00 -20.30, uusinta seuraavana arkipäivänä klo 9.30, Areenassa

Mauno Koiviston tie vaatimattomista oloista yhteiskunnan huipulle, pääministeriksi ja lopulta tasavallan presidentiksi, on ainutlaatuinen tarina, joka samalla kattaa suurimman osan itsenäisen Suomen historiaa.

Jari Tervon toimittama ja Marjo Vilkon käsikirjoittama kahdeksanosainen dokumenttisarja Koivisto kertoo presidentin tarinan. Se ei ole ihan helppoa, sillä vaikka Koiviston elämä ja teot ovat kaikille tuttuja, hän onnistui säilyttämään syvimmät ajatuksensa ja yksityisen persoonallisuutensa arvoituksena jopa monille hänet hyvin tunteville.

Arvoituksellisuus oli Koivistolle tarkoituksellista. Asioiden “fundeeraamisesta” tuli hänen tavaramerkkinsä. Hän ei suostunut antamaan monimutkaisiin kysymyksiin yksinkertaisia, populistisia vastauksia.

Sota muutti elämän

Turkulainen työläisperheen lapsi Mauno Koivisto syntyi vuonna 1923. Lapsuutta leimasi sosialismin sijaan kristinusko. Isä Juho Koivisto oli saanut uskonnollisen herätyksen laivapuuseppänä meriä seilatessaan. Koulunkäynnin lopussa elämä saa kuitenkin yllättävän käänteen, joka vaikuttaa suuresti niin Maunon kuin kaikkien hänen ikätovereidensa tulevaisuuteen: talvisota syttyy.

Mauno Koivisto nuorena sammutusjoukoissa
Mauno Koivisto sammutusjoukoissa sotien alkuvaiheessa. Mauno Koivisto nuorena sammutusjoukoissa Kuva: Yle Kuvapalvelu Mauno Koivisto

Sodan aluksi, vain 16-vuotiaana Mauno työskenteli pommitehtaalla ja jatkosodan alussa hän palveli sammutusjoukoissa. Sodan lopussa hän liittyi vapaaehtoisena erikoistehtäviä suorittavaan jääkärikomppaniaan, jota johti legendaarinen Lauri Törni.

Sotakokemukset ja lapsuuden kristillisyys vaikuttivat suuresti Koiviston ajatteluun ja toimintaan koko hänen elämänsä ajan.

Satamasta valtakunnan huipulle

Sodan jälkeen edessä oli työskentely Turun satamassa, ylioppilaaksi lukeminen työn ohessa ja akateeminen ura. Sen jälkeen vuorossa oli siirtyminen Suomen Pankkiin. Ja tietenkin sitten tuli politiikka. Koivisto toimi valtiovarainministerinä ja pääministerinä, nousi Urho Kekkosen vahvimmaksi seuraajaehdokkaaksi ja kevään 1981 dramaattisissa vaiheissa tämän avoimeksi haastajaksi.

"Mauno Koivisto rakensi kansansuosiotaan huolellisesti. Hän oli ensimmäinen suomalainen huippupolitiikko, joka vieraili television viihdeohjelmassa. Nuoren, mirrikaulaisen pääministerin rento vierailu Jatkoaika-ohjelmassa oli suuri menestys. Ohjelmalla oli 1960-luvun vähäkanavaisessa televisiomaassa parhaimmillaan kaksi miljoonaa katsojaa. Koivisto oli omaperäinen ja karismaattinen mies ja kaiken lisäksi sotaveteraani. Nämä ominaisuudet ja taustat olivat hyvä alusta kansansuosiolle, mutta siihen tarvittiin myös televisiota, jota Koivisto taitavasti käytti. Hän osasi pelata – myös muuta kuin lentopalloa", kuvailee Jari Tervo.

Koivisto Jatkoaika-ohjelmassa n. -68
Jakoaika -ohjelman vieraana 60-luvun lopulla. Koivisto Jatkoaika-ohjelmassa n. -68 Kuva: Yle Mauno Koivisto

Mauno Koiviston tarinaa ei tietenkään voi kertoa ilman Tellervo Koivistoa. Heidän yhteinen, lopulta lähes 65 vuotta kestänyt avioliittonsa sai alkysysäyksen itsenäisyyspäivän aattona vuonna 1950 Turun Kaskensillalla, nykyisellä Auransillalla.

Sillalla kuultiin 27-vuotiaan opiskelijan, Mauno Koiviston suusta varsin erikoinen iskurepliikki, joka perimätiedon mukaan meni näin: “Onko olemassa absoluuttista totuutta vain onko totuus aina subjektiivista?”. Se sai Tellervon kiinnostumaan, vaikka muuten mies ei hänen mukaansa ensin vaikuttanut millään tavalla kiinnostavalta. Muutamaa kuukautta myöhemmin pariskunta oli kihloissa ja vuonna 1952 Tellervo Kankaanrannasta tuli rouva Tellervo Koivisto.

Suomen pankin kautta presidentiksi

Akateeminen ura olisi ehkä vienyt Koiviston mukanaan, mutta hän teki valinnan lähteä Suomen pankin palvelukseen.

Poliittinen ura käynnistyi Urho Kekkosen valtakaudella. Kekkonen kuitenkin vierasti Koivistoa, sillä hän ei saanut mieheen samanlaista otetta millä oli tottunut muita poliitikkoja käsittelemään. Pääministeri Mauno Koivistosta kuitenkin tuli, ja se johti lopulta Kekkosen tahdon avoimeen haastamiseen kevällä 1981.

Presidentiksi Koivisto valittiin vuonna 1982 valtavan kansansuosion myötä. Mutta siinäkään kysymys ei ollut sattumasta. Arvoituksellisena pysyttelevä Koivisto kyllä vaikutti vaatimattomalta, tavalliselta kansanmieheltä, jonka “idänsuhteissa ei ollut kehumista”.

Tosiasissa hän oli rakentanut imagoaan median avulla hyvän aikaa. Vierailut 60-luvun lopun TV1:n viihdeohjelma Jatkoaika teki hänestä kaikkien tutun, vaikka Koivisto ei siinäkään yleensä vastannut kysymyksiin vaan pohdiskeli kaikkea muuta mieleensä tulevaa. Ja idänsuhteetkin olivat oikeasti paremmassa kunnossa kuin mitä vaatimattomat lausumat viestivät. Koiviston "fundeeraus" oli aina harkittua ja määrätietoista.

Koivisto
Koivisto Kuva: Kalle Kultala, Museoviraston kuvakokoelmat. Historian kuvakokoelma Mauno Koivisto

Presidenttinä Koivisto jatkoi samanlaisena, persoonallisena ja arvoituksellisena, mutta silti kaikille läheisenä hahmona. Maailman johtomiesten ystävä johti maata taitavasti, vaikka joutui vaikeisiinkin, myös kansalaisten kritiikkiä herättäneisiin ja suosiota syöneisiin tilanteisiin mm. Baltian maiden itsenäistymisen yhteydessä.

Vallan huipulla olleessaankin Koivisto oli tuttu näky muun muassa Helsingin raitiovaunuissa matkustaessaan tai hänet saatettiin nähdä yleisön joukossa katsomassa uusinta James Bond -elokuvaa, joista elokuvista hän avoimesti kertoi pitävänsä.

Kaksi dokumenttisarjaa, televisio ja radio

Jari Tervon dokumenttisarjassa käydään Koiviston elämää ja uraa läpi aikajärjestyksessä. Aiheina ovat hänen sotakokemuksensa, sosialisminsa luonne, talousajattelunsa kuin ihmissuhteensakin.

Sarjaa varten on haastateltu niin presidentin työtovereita, läheisiä ihmisiä kuin tutkijoitakin, Ääneen pääsevät muun muassa Tellervo Koivisto, Seppo Lindblom. Erkki Liikanen, Paavo Lipponen, Pirkko Työläjärvi kuin monet muutkin. Tutkijoista haastatellaan muun muasa Kati Katajistoa, Tapio Bergholmia, Kimmo Rentolaa ja Juha Ovaskaa.

Tv-sarjan lisäksi samat tekijät ovat tehneet kahdeksanosaisen radiosarjan Erittäin salainen, Mauno Koivisto. Se käsittelee Koiviston uraa teemoittain ja täydentää näin kokonaisuutta.

Koivisto-dokumenttisarja Ykkösellä arkisin 26.12.2019 alkaen klo 20.00. Televisio- ja radiosarja ovat pysyvästi katsottavana ja kuunneltavana Areenassa 26.12. alkaen.