Kuinka hyvin tunnistat Itämeren kaloja? Testaa taitosi!

Kaloja kalliolla. Kuva: Marko Oikarinen kalat

Julkaistu 26.12.2019 - 07:00. Päivitetty 26.12.2019 - 07:00

Kiiski vai kampela? Testaa Yle Luonnon testissä, kuinka hyvin tunnistat Itämeren kaloja!

Ppst. Itämerta voi auttaa syömällä kalaa. Tutustu Yle Luonon reseptikoneeseen, kokkaa #itämeridinner ja voita Peltsin ja Tomin kokkaama illallinen!

Itämeri

Tom Nylund ja Kioskin Gogi syövät silakkaa ja nauravat

Sinustako pönttöneutraali? Kompensoi päästösi syömällä silakkaa!

Nämä kuvat nostavat veden kielelle! Katso lukijoiden mahtavat #itämeridinner-kuvat ja lähetä meille oma reseptisi

Silakan syöntiä pitää rajoittaa reippaasti sanovat ruotsalaiset! Ei tarvitse, sanovat suomalaiset! Kummat ovat oikeassa?

GPS-lähetinpurkki kelluu Kuninkojan kaupunkipurossa Turussa.

Kuinka nopeasti puroon heitetty roska kulkeutuu Itämereen?

Mikko "Peltsi" Peltola: Ymmärsin sarjan kuvauksissa, että Itämeren pelastamiseksi tarvitaan rivakoita toimia

Hauki-quenellet à la Mäntyniemi – ota talteen presidentin jouluhaukiresepti!

Tom Nylund ja Mikko "Peltsi" Peltola Itämeren äärellä kala-annosetn kanssa pipot päässä.

Hyi, silakkaa! Saitko traumoja lapsuuden kalaruuista vai oletko armoitettu kalamies? Testaa millainen kalansyöjä olet!

Näin valmistat kotimaisesta villikalasta herkkuja juhlapöytään – katso helpot videot!

Syö särkeä, siinä on järkeä – kolme hyvää syytä särkikalojen syömiseen

Kuvassa Mikko "Peltsi" Peltola Isokarissa.

Mikko "Peltsi" Peltola kertoo Itämeren suojelijat -sarjan kuvauksista: "Pohjanäytettä ottaessa meinasi tulla oksennus"

Tiesitkö tämän villikalasta?

Luulitko, että silakat ovat myrkyllisiä? Yle Luonto oikoo kalamyyttejä – Osallistu keskusteluun

Reseptikone – kokkaa Itämeri puhtaaksi

Osallistu #itämeridinner -haasteeseen ja voita Peltsin ja Tomin kokkaama illallinen

Peltsi ja Tom Nylund rannalla puvut päällä kala-annoksia tarjoillen

Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista villikalaa – Kalasta vastaus ruokamurrokseen?

Tom Nylund ja Mikko Peltola poseeraavat kädessään kaksi lahnaa.

Nollaa Itämeri-päästösi herkuttelemalla – yksi lahna-ateria poistaa kilon sinilevää

Mikko Peltsi Peltola ja Tom Nylund kaivavat ojaa hauen kutualueen kunnostustalkoissa

Haukikin tarvitsee suojelua - kutualueiden kunnostuksella kalojen määrä hurjaan kasvuun

Uskomatonta, Itämeressä kasvaa trooppinen sademetsä – samoile kauniissa rakkohaurumetsässä

Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

Sinisimpukka on ilmiömäinen vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

Kuha vai hauki – testaa, miten hyvin tunnet arvostetut petokalamme

Hauki on ylivoimaista lähiruokaa ja hyödyllinen peto, joka syö särkikaloja. Viisi ihmistä kertoo, miksi hauki ansaitsee arvostuksemme

Lohi on sopeutunut täydellisesti synnyinjokeensa — hävinnyt lohikanta vie mukanaan tuhansien vuosien kehityksen

Lohi on Itämeren yksinäinen saalistaja, jota uhkaavat vain ihmiset ja hylkeet

Lohi palaa kotiin hajun ja magneettiaistin avulla. Lisääntymisvietti saa sen vaeltamaan tuhansia kilometrejä

Yle Luonnon testit

Lisää ohjelmasta

Itämeren suojelijat - Peltsi ja Tom

Lauantai 4.1.2020 09:05 Yle TV1
29.12.2019 toistaiseksi

Näin lumikide syntyy – katso taitoluistelijoiden tanssiesitys lumen matkasta maahan

Seuraa lumikiteen matkaa maahan.

Miten pienestä molekyylistä voi tulla eräs luonnon kauneimmista ja hauraimmista luomuksista? Seuraa lumikiteen matkaa maahan.
Näin fileoit hauen ruodottomaksi — katso Peltsin vinkit

Katso videolta miten Peltsi fileoi hauen ruodottamaksi

Tässä selkeät ohjeet hauen fileoimiseksi ruodottomaksi. Katso videolta miten Mikko "Peltsi" Peltola sen tekee. Poista vatsaevä. Avaa vatsa, leikkaamalla aukosta kiduksia kohti. Leikkaa peräaukosta vatsaan. Poista sisälmykset. Aloita fileointi.
Ravitsemusterapian professori: Unohda kolesteroli – kalan hyvät rasvat vaikuttavat jopa luustoon

Kalan syönti kannattaa!

Kalassa proteiinit ovat terveellisemmässä paketissa kuin lihassa, sillä mukana tulee hyviä pehmeitä rasvoja ja D-vitamiinejia. Niillä on havaittu monia odottamattomia vaikutuksia meidän elimistöön. Jo kalan proteiinit saattavat laskea verenpainetta.
Venäjän Karjalan luonto on riistanvartija Viktorille syy elää

Luonto maksaa riistanhoitajan palkan Venäjän Karjalassa.

Viktor Iljin kulkee pitkiä matkoja yksin erämaassa tarkkaillen eläimiä ja vahtien salametsästäjiä. Hänen työpaikkansa koko on 60 000 hehtaaria.

Näin fileoit hauen ruodottomaksi — katso Peltsin vinkit

Katso videolta miten Peltsi fileoi hauen ruodottamaksi

Katso videolta miten Peltsi fileoi hauen ruodottamaksi
Hoida mieltäsi, lumoudu luonnosta!

Luontokävely hoitaa sekä sielua että ruumista.

Haluatko lisää elämäniloa, luovuutta, paremman muistin ja keskittymiskyvyn vai ainoastaan selvitä jotenkin seuraavaan päivään? Niin tai näin, aina kannattaa mennä luontoon.
Ravitsemusterapian professori: Unohda kolesteroli – kalan hyvät rasvat vaikuttavat jopa luustoon

Kalan syönti kannattaa!

Kalassa proteiinit ovat terveellisemmässä paketissa kuin lihassa, sillä mukana tulee hyviä pehmeitä rasvoja ja D-vitamiinejia. Niillä on havaittu monia odottamattomia vaikutuksia meidän elimistöön. Jo kalan proteiinit saattavat laskea verenpainetta.
Hampurilainen, matka, lounas – ostosten päästöjä voi hyvittää, mutta yrityksiltä vaaditaan läpinäkyvyyttä: “Tilanne on villi länsi”

Kuluttajien pitää vaatia läpinäkyvyyttä hyvitysten käyttöön.

Viime vuosina Suomeen on syntynyt uusia tapoja, joilla yksittäinen ihminen voi keventää ilmastokuormaansa. Mutta miten voi olla varma, että rahat päätyvät oikeaan osoitteeseen?

Kommentteja 20

Mikko "Peltsi" Peltola kertoo Itämeren suojelijat -sarjan kuvauksista: "Pohjanäytettä ottaessa meinasi tulla oksennus"

Peltsi auttaa Itämerta ja kompensoi pönttöpäästöt silakalla.

Mikko "Peltsi" Peltola auttaa Itämerta muun muassa kompensoimalla pönttöpäästönsä silakalla. Kalastukseen hurahtaneen mediapersoonan suhde Itämereen lujittui viime kesänä, kun hän vietti viikkoja merellä kuvaten Tom Nylundin kanssa Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom -nimistä tv-sarjaa.
Luulitko, että silakat ovat myrkyllisiä? Yle Luonto oikoo kalamyyttejä – Osallistu keskusteluun

Kala on yksi ympäristöystävällisimmistä proteiinilähteistä.

Suurin osa suomalaisista haluaisi lisätä kalansyöntiä, mutta silti kotimainen kala ei löydä suomalaisten lautasille. Miksi näin on? Yle Luonto purki neljä kaloihin liittyvää myyttiä.

Kommentteja 4
Osallistu #itämeridinner -haasteeseen ja voita Peltsin ja Tomin kokkaama illallinen

#itämeridinner -haasteessa autetaan Itämerta syömällä.

Herkuttele Itämeren kaloilla ja tee samalla työtä Itämeren hyväksi! #itämeridinner -haaste haluaa nostaa hauet, silakat, särjet ja lahnat tarjolle ruokapöytiin.
Reseptikone – kokkaa Itämeri puhtaaksi

Arvo itsellesi kalaresepti ja suojele samalla Itämerta.

Arvo itsellesi kalaresepti ja suojele samalla Itämerta.

2020

Små, pinade torskar, med maskar i magen – forskare oense om fiskestoppet räcker för att rädda torsken i Östersjön

Räcker fiskeförbud eller försvinner torsken från Östersjön?

Torskens framtid bekymrar både fiskare och forskare. Torskfisket har förbjudits på bred front i Östersjöns östra del men forskarna vet inte om det räcker för att rädda beståndet. Forskarna är i viss mån oeniga om vad som kunde lösa torskens problem. En forskare talar om vitaminbrist och parasiter, en annan om rovfiske och övergödning.

Kommentteja 8
Mystiskt fynd i Kyrkslätt: Tusentals döda fiskar ligger vid stranden på Porkala udd

Det är oklart hur strömmingarna har hamnat där.

Tusentals döda fiskar har hittats på en strand på Porkala udd i Kyrkslätt. Det är fråga om strömming som ligger i högar både i havet och på stranden.

Kommentteja 3
Havet som drunknar i alger: På ett år städades 300 olympiska bassänger tång bort från Puerto Morelos vita stränder

I åtta års tid har tonvis med brunalger spolats upp.

En tjock, brun och stinkande massa håller på att förändra Mexikos annars bländvita stränder. I åtta års tid har tonvis med brunalger spolats upp längs landets karibiska kust. Och det är inte bara turistdrömmen som hotas, det gör även livet i havet.

Kommentteja 1

2019

Skärgårdshavet har minst undervattensbuller – men under semestertider ökar ljudnivåerna

Oklart hur bullret påverkar havets organismer.

I Skärgårdshavet verkar det förekomma betydligt mindre buller under ytan än till exempel i havet utanför Vasa eller Helsingfors. Det här visar en mätning som Finlands miljöcentral har gjort. Det är oklart hur bullret påverkar havets organismer.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Taivaalla havaittiin juuri jotain todella omituista – onko jättiläistähti Betelgeuze räjähtämässä supernovana?

Odotettavissa on näyttävä tapaus tähtitaivaalla.

Toissayönä monissa tähtitieteellisissä observatorioissa heitettiin ennakkoon tehdyt havaintosuunnitelmat sivuun ja kaukoputket sekä antennit suunnattiin Orionin tähtikuvion suuntaan. Punainen jättiläistähti Betelgeuze vetelee viimeisiään … ja nyt samalta suunnalta havaittiin juuri omituinen signaali.
Sohvaperunoiden kevään kokoonpano on tässä – mukana uusia perunoita Oulusta!

Katsojien rakastama sarja jatkuu uusin jaksoin.

Katsojien rakastama ja kriitikoiden ylistämä Sohvaperunat jatkuu 9. tuotantokauden uusin jaksoin Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa perjantaina 31.1. Mukaan sohvisjoukkoon liittyy yksi uusi perunakaksikko.
"Mun piti vaan hyväksyä se, että mulla ei ole äitiä"

Kukaan ei tiennyt, minne Tiinan äiti lähti.

Äidittömyys jättää jäljen, joka ei lähde koskaan pois. Terapiassa Tiina oivalsi viimein, että vaikka hän kuinka toivoo, hän ei tule koskaan saamaan kaipaamaansa äitiä. Hänen oli päästettävä irti menneisyydestä ja alettava rakentaa omaa elämäänsä. Nykyään Tiina ei ole äitiinsä missään yhteydessä.
Miten päättää, mitä lähteä opiskelemaan? Selvitä ensin, mikä sinua kiinnostaa

Näin saat selville kiinnostuksenkohteesi.

Onko minussa jotain vikaa, kun en tiedä mitä haluan enkä ole keksinyt sitä "omaa juttua"? Ei ole! Jokaisella meistä on lukuisia eri kiinnostuksenkohteita, joiden pohjalta suunnistamme eteenpäin. Tästä artikkelista löydät tehtävän, jolla voit kartoittaa omasi.

Kommentteja 3

Luonto

Luonto radiossa

Metsäradio: Metsäradio

Metsäradio: Kalojen syöminen vaikuttaa terveyteen

Metsäradio: Kuuset ongelmissa ilman kunnon talvea

Luonto-Suomi: Luonto-Suomen jääilta

Metsäradio: Metsäpaloasiantuntija Mike Jurveliuksen kokemuksia

Luonto Areenassa

Eläinten ystävät: Tiikerin paras ystävä

Näin Norjassa: Jærenin rannikolla

Luontomatkalla Ugandassa: Luontomatkalla Ugandassa

Hyppy Amazoniin

Ice Town - Elämää äärirajoilla: Säkkipimeässä

Miljoonan linnunpöntön logo. miljoona linnunpönttöä

Näin fileoit hauen ruodottomaksi — katso Peltsin vinkit

Katso videolta miten Peltsi fileoi hauen ruodottamaksi

Tässä selkeät ohjeet hauen fileoimiseksi ruodottomaksi. Katso videolta miten Mikko "Peltsi" Peltola sen tekee. Poista vatsaevä. Avaa vatsa, leikkaamalla aukosta kiduksia kohti. Leikkaa peräaukosta vatsaan. Poista sisälmykset. Aloita fileointi.
Ravitsemusterapian professori: Unohda kolesteroli – kalan hyvät rasvat vaikuttavat jopa luustoon

Kalan syönti kannattaa!

Kalassa proteiinit ovat terveellisemmässä paketissa kuin lihassa, sillä mukana tulee hyviä pehmeitä rasvoja ja D-vitamiinejia. Niillä on havaittu monia odottamattomia vaikutuksia meidän elimistöön. Jo kalan proteiinit saattavat laskea verenpainetta.
Testaa, mitä tiedät jäästä ja lumesta! Kuinka paksu jää kestää ihmisen ja millä nopeudella lumihiutale putoaa maahan?

Testaa tietosi talvesta.

Oletko kuin heikoilla jäillä vai jäätävän selvillä kaikesta? Testaa, mitä tiedät talvesta.
Reseptikone – kokkaa Itämeri puhtaaksi

Arvo itsellesi kalaresepti ja suojele samalla Itämerta.

Syö useammin särkeä, lahnaa, silakkaa... Arvo itsellesi kalaresepti ja suojele samalla Itämerta.

Sinustako pönttöneutraali? Kompensoi päästösi syömällä silakkaa!

Syömällä silakkaa puhdistat Itämerta

Syömällä kerran viikossa silakkaa poistat Itämerestä saman verran ravinteita, mitä sinne pöntön kautta päästelet. Auta siis lähimertamme ja syö kestävästi kalastettua villikalaa!
Luonnonsuojelu vaatii paksua nahkaa

Saimaannorppa menee tunteisiin.

Luonnonsuojelutyö ei sovi kaikille. V-ttuilua pitää sietää ja vastustajien kanssa on syytä tulla toimeen, jos tavoitteissaan aikoo menestyä. Juha "Norppa" Taskinen tietää, että omien mielipiteiden julkinen puolustaminen on raskasta. Jos vastaa samalla mitalla, kuilu syvenee.
Tappajatintti iski lajitoveriinsa! Mitä ihmettä luonnossa tapahtuu? Soita ja kysy, Luontoilta vastaa!

Luontoillassa pohditaan kuulijoiden kysymyksiä.

Luontoillan kolmessa kuvallisessa kysymyksessä pohditaan tällä kertaa lintumaailman ihmeellisyyksiä.
Nämä kuvat nostavat veden kielelle! Katso lukijoiden mahtavat #itämeridinner-kuvat ja lähetä meille oma reseptisi

#itämeridinner-kampanjassa autetaan Itämerta syömällä.

#itämeridinner-kampanjassa autetaan Itämerta syömällä! Näin upeita annoksia on jo syntynyt!
Silakan syöntiä pitää rajoittaa reippaasti sanovat ruotsalaiset! Ei tarvitse, sanovat suomalaiset! Kummat ovat oikeassa?

Ruotsissa ohjeistetaan syömään silakkaa 2-3 kertaa vuodessa.
Kuinka hyvin tunnistat Itämeren kaloja? Testaa taitosi!

Kiiski vai kampela? Testaa, tunnistatko Itämeren kalat!

Kiiski vai kampela? Testaa Yle Luonnon testissä, kuinka hyvin tunnistat Itämeren kaloja!
Hyi, silakkaa! Saitko traumoja lapsuuden kalaruuista vai oletko armoitettu kalamies? Testaa millainen kalansyöjä olet!

Testaa, millainen kalansyöjä olet!

Silakkatraumoja? Oletko päässyt yli koulun kalaruokatraumoista vai jumitatko vanhoissa muistoissa? Testaa, millainen kalansyöjä olet!
Kuka lintulaudallani ruokailee?

Lintulaudoilla on talvella tungosta

Talvi on Suomessa eläville linnuille vaikein vuodenaika lyhyen päivänvalon, pakkasten ja lumipeitteen vuoksi. Jos ruokaa on riittävästi, useimmat linnut kyllä selviävät pakkasista. Ruokinnan tinkimätön ykkössääntö on, että loppusyksyllä aloitettua ruokintaa ei saa talven kuluessa lopettaa.

Kommentteja 2
Ahdistaako ilmaston lämpeneminen? Kotimainen villikala on ilmaston kannalta erinomaista proteiinia

Kala-kasvisruokavalioon siirtymine vähentää ilmastopäästöjä

Moni tuskailee ruokavalionsa kanssa, lihaa pitäisi ilmaston kannalta välttää, mutta kasvisruokaan on vaikea tarttua. Vastaus ongelmaan löytyy yllättävän läheltä. Kaivetaan esille silakat, särjet ja hauet.
Osallistu #itämeridinner -haasteeseen ja voita Peltsin ja Tomin kokkaama illallinen

#itämeridinner -haasteessa autetaan Itämerta syömällä.

Herkuttele Itämeren kaloilla ja tee samalla työtä Itämeren hyväksi! #itämeridinner -haaste haluaa nostaa hauet, silakat, särjet ja lahnat tarjolle ruokapöytiin.
Mikko "Peltsi" Peltola: Ymmärsin sarjan kuvauksissa, että Itämeren pelastamiseksi tarvitaan rivakoita toimia

"Ei ole yhdentekevää, miten jollain pienellä lajilla menee."

Mikko "Peltsi" Peltolalle Itämeren suojelijat -sarjassa mukana oleminen oli kunnia-asia.
Kotimeren tuoksu

Tom Nylundin kolumni

Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom -sarjan toinen juontaja Tom Nylund on nauttinut Itämerestä koko ikänsä.
Kuinka nopeasti puroon heitetty roska kulkeutuu Itämereen?

Roskat kulkeutuvat sadevesien mukana Itämereen.

Kuinka nopeastii puroon heitetty roska kulkeutuu Itämereen? Testasimme asiaa kahdella paikantimella, jotka vastasivat painoltaan puolityhjää limsapulloa. Olemme Turun ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan opiskelijoiden Oona Saukkoriipin ja Niklas Lindemanin sekä projektikordinaattori Eemeli Huhdan kanssa liikkeellä Kuninkojalla. Se on Turun suurin kaupunkipuro. Halusimme kokeilla,
Risteilyvieraiden kikkareita saattaa yhä päätyä Itämereen – "Helsinki kerää jätevedet niin tehokkaasti, ettei parannettavaa ole", sanoo satamamestari

Helsinki risteilykohteena suositumpi kuin koskaan aiemmin.

Helsinkiin rantautui yli 300 risteilyalusta viime kesänä. Alukset toivat mukanaan jopa yli 600 000 kansainvälistä risteilymatkustajaa. Alusjätehuolto toimii Helsingissä hyvin, ja selvästi yli 90 prosenttia risteilymatkustajien aiheuttamista jätevesistä jää satamaan. Osa aluksista kuitenkin saattaa edelleen liata Itämerta päästämällä sinne likavetensä - ja toiminta on lisäksi vielä aivan laillista.
Nollaa Itämeri-päästösi herkuttelemalla – yksi lahna-ateria poistaa kilon sinilevää

Itämerta voi auttaa syömällä kalaa.

Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen. Viemäripäästönsä voi nollata syömällä Itämerestä pyydettyä kalaa. Varsinkin särkikalat sisältävät paljon fosforia, esimerkiksi yhdellä lahna-aterialla voi kompensoida kilon sinilevää.
Syö särkeä, siinä on järkeä – kolme hyvää syytä särkikalojen syömiseen

Särkeä syömällä voit neutralisoida pönttöpäästösi

Särkikaloilla herkutteleminen on mainio ympäristöteko. Särkeä syömällä voit kirkastaa mökkivetesi, neutralisoida pönttöpäästösi ja olla ilmastoystävällinen.
Luulitko, että silakat ovat myrkyllisiä? Yle Luonto oikoo kalamyyttejä – Osallistu keskusteluun

Kala on yksi ympäristöystävällisimmistä proteiinilähteistä.

Suurin osa suomalaisista haluaisi lisätä kalansyöntiä, mutta silti kotimainen kala ei löydä suomalaisten lautasille. Miksi näin on? Yle Luonto purki neljä kaloihin liittyvää myyttiä.

Kommentteja 4
Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista villikalaa – Kalasta vastaus ruokamurrokseen?

Kotimaisia kaloja haluttaisiin syödä enemmän.

Yle Luonnon Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista haluaisi syödä enemmän kotimaista kalaa.
Tiesitkö tämän villikalasta?

Kotimaisia villikaloja löytyy harvoin lautasilta.

Särki, lahna, silakka ja hauki ovat herkullista, terveellistä ja ympäristöystävällistä ruokaa. Silti niitä löytyy harvoin lautaselta.
Voiko puita istuttamalla pelastaa maailman? Kuusi vastausta vaikeaan kysymykseen

Kyllä, kyllä, ei, ei, ei ja kyllä.

Puut ovat nyt trendikkäitä. Kuuluisa Youtube-tähti Mr Beast kampanjoi puiden puolesta (linkki), koululaiset ympäri maailman istuttavat jopa 100 miljoonaa puuta ja jopa nettihakuja tekemällä voi istuttaa puita (linkki). Mutta onko puiden istuttaminen todella ihmepilleri, jolla pelastamme maailman.? Yle Luonto listaa kuusi vastausta kysymykseen, joka ei ole aivan yksinkertainen.
Mitä Suomen luonnossa tapahtuu juuri nyt? – Lähetä meille paras luontokuvasi!

Lähetä meille luontokuvasi, ja liitä mukaan lyhyt tarina.

Yle Luonto jakaa päivittäin sosiaalisen median kanavissaan upeita kuvia Suomen luonnosta. Mikäli haluat kuviasi julkaistavan Yle Luonnon some-tileillä, lähetä meille luontokuvasi, ja kerro siitä lyhyesti.
Haluatko kuvata revontulia? Katso valokuvaaja Antti Pietikäisen top 5 -vinkit!

Haluatko kuvata revontulia? Tässä top 5 -vinkkiä!

Haluatko kuvata revontulia? Ota valokuvaaja Antti Pietikäisen top 5 -vinkit haltuun!

Kommentteja 7
Kuha vai hauki – testaa, miten hyvin tunnet arvostetut petokalamme

Tunnetko hauen ja kuhan erot – testaa kalatietosi!

Jos kalastat huonolla onnella kuhaa tai haukea, ongelma voi olla siinä, ettet tunne niiden elintapoja riittävästi. Kokeile, millä tasolla tietämyksesi on kuhasta ja hauesta.
Suomen luonnosta häviää lajeja kiihtyvällä tahdilla. Testaa tunnistatko uhanalaisen lajin!

Lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista on uhanalaisia.

Uusimman uhanalaisuusarvioinnin, Punaisen kirjan mukaan lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista eläimistä on uhanalaisia. Listalta löytyy hyvinkin tuttuja lajeja.
Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!

Suomi on tuhansien luolien maa

Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä. Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta.
Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi

Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.

Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.