Hyppää pääsisältöön

Uskotko voittavasi väittelyn, koska olet varma asiastasi? Luultavasti turhaan – syy löytyy kiistakumppanisi aivoista

Kaksi vuohta puskee toisiaan päälaet vastakkain.
Kaksi vuohta puskee toisiaan päälaet vastakkain. Kuva: Hbieser / Pixabay vuohi

"Ja se on fakta!" Kiistatilanteissa vastapuolta ei kiinnosta, kuinka oikeassa väität olevasi. Uusi tutkimus paljastaa, että erimielisyyksissä aivojen herkkyys vastapuolen näkemyksille heikkenee. Löydös voi antaa ymmärrystä myös yhteiskunnallisten kiistanaiheiden käsittelyyn.

Jos kädenväännölle sukulaispöydässä tai automatkalla ei näytä tulevan loppua, kannattaa ottaa hetken huili ja miettiä tarvittaessa uusi strategia. Itsevarmuutesi asiasta kun kaikuu luultavasti kuuroille korville.

Nature Neuroscience -lehdessä julkaistu tuore brittitutkimus paljastaa uudentyyppisen vahvistusharhan, joka voi tehdä ihmisten mielipiteiden muuttamisesta hyvin vaikeaa. Vahvistusharha on ajattelun vinouma, jossa ihminen etsii ja havaitsee vain omia ennakkokäsityksiään vahvistavaa tietoa.

"Havaitsimme, että kun ihmiset ovat erimielisiä, heidän aivonsa eivät onnistu koodaamaan toisen ihmisen mielipiteen laatua, jolloin heillä on vähemmän syytä muuttaa mieltänsä", sanoo professori Tali Sharot University College Londonin (UCL) psykologian ja kielitieteiden tiedekunnasta. Tutkimuksessa oli mukana myös University of Londonin City.

Mielipiteen varmuus vaikuttaa – mutta vain, jos toinen on jo samaa mieltä

Koetilanteessa 42 osallistujaa jaettiin pareihin, joille näytettiin kuvia aidoista myynnissä olevista kiinteistöistä. Heidän tuli ensin itsenäisesti arvioida, oliko kuvan yhteydessä näytetty hinta yli vai alle 20 % todellisesta pyyntihinnasta. Lisäksi heidän piti asettaa vastaukselleen vedonlyöntisumma. Summan suuruus ilmaisi, miten varma henkilö oli vastauksestaan.

Sitten osapuolet asettuivat magneettikuvauslaitteisiin, jotka oli erotettu lasiseinällä. Heille näytettiin samat kiinteistöt uudelleen ja kerrattiin heidän aiemmin antamansa vastaukset. Sitten osallistujat saivat tietää, mikä oli vastapuolen arvio ja vedonlyöntipanos. Tämän jälkeen he saivat vielä halutessaan muuttaa omaa panostaan.

Tutkimuksessa selvisi, että kun molemmat osapuolet olivat samaa mieltä kiinteistön hinnasta, tieto sai osallistujat korottamaan summaa – etenkin, jos toinen oli asettanut korkeamman panoksen.

Toisin kävi, jos hinta-arviot erosivat toisistaan. Silloin vastapuolen valinnalla oli hyvin vähän vaikutusta vedonlyöntiin – edes silloin, jos summa oli itsevarmuudesta kielivän korkea.

Aivojen valikoiva aktivoituminen vinouttaa ajattelua

Magneettikuvista tutkijat havaitsivat kiinnostavia asioita. Niissä näkyi, miten eräs aivojen osa reagoi toisen ihmisen näkemyksiin suhteessa ihmisen omiin mielipiteisiin.

Päätöksentekoon liittyvä aivoalue, posteriorinen mediaalinen etuaivokuori (PME), alkaa viestiä, jos tehtyä päätöstä olisi syytä muuttaa.

Tutkimuksessa PME aktivoitui vastapuolen vedonlyöntivarmuuden mukaan – mutta vain, jos mielipiteet olivat yhteneväiset. Kun näkemykset erosivat toisistaan, vastapuolen vedolla ja aivoalueen aktiivisuudella ei ollut yhteyttä.

Valottaako uusi löydös esimerkiksi ilmastonmuutoskeskustelua?

Tutkijat pohtivat vinouman laajamittaisempia seurauksia. Mielipiteen vahvuuden sivuuttaminen tilanteissa, joissa kannat eriävät, voi aiheuttaa vastakkainasettelua ja ylläpitää virheellisiä käsityksiä.

"Löydöksemme auttaa ymmärtämään eräitä kysymyksiä herättäviä havaintoja tieteessä ja politiikassa", arvioi tohtori Andreas Kappes CUL:sta. Esimerkkinä hän viittaa tutkimukseen, jossa ihmisen aiheuttamaan ilmastomuutokseen uskovien määrä oli laskenut samalla kun tiedemaailman näkemys siitä on vahvistunut.

"Tällaisen trendin taustat ovat monisyiset", Kappes toteaa, "mutta edellä mainitun kaltaiset esimerkit saattavat olla kytköksissä mielipiteiden vahvuutta koodaavaan vinoumaan aivoissamme."

Sharot arvioi toisten mielipiteiden olevan erityisen alttiita vahvistusharhalle, koska ne on helppo kuitata subjektiivisiksi.

"Ihmiset tekevät suurimman osan päätöksistään – sekä ammatilliset, henkilökohtaiset, poliittiset että kulutuspäätökset – muilta saadun tiedon pohjalta. Siksi nyt tunnistetulla vinoumalla on todennäköisesti perustavanlaatuinen vaikutus ihmisten käyttäytymiseen."

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede