Hyppää pääsisältöön

Tammikuussa Elävässä arkistossa viihdytään Kotikadulla – ja muistellaan menneitä

Kotikatu-sarjan alkuosien päänäyttämö Helsingin Korkeavuorenkatu.
Kotikatu (Korkeavuorenkatu). Kotikatu-sarjan alkuosien päänäyttämö Helsingin Korkeavuorenkatu. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle Kotikatu,Korkeavuorenkatu,Helsinki,Kotimainen tv-sarja (Suomi)

Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä.

Tammikuun toivottua draamaa

Jos Kotikatu on jäänyt katsomatta tai haluat kerrata kaike alusta lähtien, nyt siihen on hyvä tilaisuus. Sarjan kaudet 1 ja 2 ovat katsottavana Areenassa 8.3. saakka ja kaudet 3 ja 4 1.6. saakka. Kaudet 5–9 tulevat katsottaviksi 13.1. ja ovat katsottavissa puoli vuotta eli 12.7. saakka. Jatkoa seuraa pitkin kevättä.

Kotikadun Partasen perhe
Partasen perhe. Kotikadun Partasen perhe Kuva: Mari Männistö / Yle Kotikatu,Sulevi Peltola,Eeva Litmanen,Kotimainen tv-sarja (Suomi)
Kotikadun Teemu ja Mimmi porraskäytävässä.
Teemu (Ville Keskilä) ja Mimmi (Lotta Lehtikari). Kotikadun Teemu ja Mimmi porraskäytävässä. Kuva: Miska Reimaluoto / Yle Kotikatu,Kotimainen tv-sarja (Suomi),Ville Keskilä,Lotta Lehtikari
Kotikatu-sarjan Luotolan perhe, Karinin roolissa Virve Larimo.
Luotolat, Karinin roolissa Virve Larimo. Kotikatu-sarjan Luotolan perhe, Karinin roolissa Virve Larimo. Kuva: Jyrki Valkama / Yle Kotikatu,Kotimainen tv-sarja (Suomi),Risto Autio,Virve Larimo

Kotikadun lomassa tai sijaan voi sitten nauttia vähän erilaisemman isoäidin toilailuista sarjassa Mummo, joka tulee katsottavaksi 11.1. Kymmenosaisen sarjan on kirjoittanut ja ohjannut Pekka Lepikkö ja pääosassa nähdään Anja Räsänen.

Sarjan Mummo Anna ja mummi lähikuvassa. Istuvat puistossa kesällä ja katsovat kameraan.
Mummo (Maiju Jokinen ja Anja Räsänen). Sarjan Mummo Anna ja mummi lähikuvassa. Istuvat puistossa kesällä ja katsovat kameraan. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Anja Räsänen,Mummo,Maiju Jokinen

Kaikelle on eka kerta

Vuoden ensimmäisenä kuukautena tammikuussa on myös moni asia tapahtunut ensimmäistä kertaa. Yleisradio aloitti varsinaisen tv-toimintansa vuonna 1958, kuinkas muuten, tasavallan presidentin uudenvuoden puheella. Vuonna 1973 nähtiin ensimmäinen lottoarvonta, vuonna 1994 oli Suomen ensimmäiset suorat presidentinvaalit aikaisempien valitsijamiesvaalien sijaan. Koulu-TV teki ensiesiintymisensä jo 1957, silloin TES-TV:n kanavalla. Viittomakieliset uutiset nähtiin ensimmäistä kertaa 10.1.1994. Jääkärimarssikin sai ensiesityksenä tammikuussa vuonna 1918.

Tv-vastaanotin, josta näkyy presidentti Kekkonen pitämässä uudenvuodenpuhetta 1958
Tv-vastaanotin, josta näkyy presidentti Kekkonen pitämässä uudenvuodenpuhetta 1958 Kuva: Aarne Pietinen uudenvuodenpuhe

Tapahtui tammikuussa

Suomi pääsi kansainvälisiin otsikoihin, kun Norja ilmoitti havainneensa Inarijärvellä ohjuksen 2.1.1984. Intercity-juna törmäsi hotellin seinään Helsingin rautatieasemalla 2.1.2010. Yksi aikakausi päättyi, kun Radiomafia lopetti toimintansa vuonna 2003.Iranin islamilainen vallankumous sai päätöksensä, kun šaahi lähti maanpakoon 16.1.1979. Poliittinen peli kävi kiivaana 17.1.1974 eduskunnan hyväksyttyä poikkeuslain, jolla presidentti Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin ilman vaaleja neljällä vuodella.

Kulttuuripiirejä ja suurta yleisöäkin järkytti Oulun teatteripäivillä vuonna 1987 Jumalan teatteri performanssillaan, jossa yleisön päälle heitettiin ulostetta. Japanissa taas järisi maa Kobessa sillä seurauksella, että 6 000 ihmistä sai surmansa. Vanhin tammikuun kirjaus on vuodelta 1156, jolloin legendan mukaan talonpoika Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä.

YYA-sopimuksen allekirjoitus
YYA-sopimuksen allekirjoitus Kuva: Ylen arkisto YYA-sopimus,1948,Vjatšeslav Molotov

Suomen sisä- ja ulkopolitiikassa alkoi uusi aikakausi vuonna 1992, kun vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus lakkasi olemasta voimassa Neuvostoliiton hajottua. Vielä talvisodan aikana vuonna 1940 tehtiin työmarkkinahistoriaa, kun solmittiin ns. tammikuun kihlaus. Kuun lopulla maailmalla tehtiin harppaus kohti tietoyhteiskuntaa, kun Apple julkaisi Macintosh-tietokoneen vuonna 1984. Kuun lopulla vuonna 1956 Suomi sai takaisin Porkkalan vuokra-alueen.

Vuoden alussa 1995 Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Myös euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana heti vuoden alusta 2002.

Äänten jakautumista kuvaavaa grafiikkaa Suomen EU-kansanäänestyksestä
Äänten jakautumista kuvaavaa grafiikkaa Suomen EU-kansanäänestyksestä Kuva: Yle kansanäänestykset,infografiikka

Syntymäpäiviä

Tammikuussa viettävät (tai viettäisivät) syntymäpäiviään ainakin Lenita Airisto, Isaac Asimov, Tellervo Koivisto, Chisu, Vesa-Matti Loiri, Lauri "Tahko" Pihkala, Pekka Aarnio,, Anni Polva, Harri Holkeri, Tamara Lund, Tony Halme, Rosa Liksom, Sofi Oksanen, Elvis Presley, Kari Hotakainen, Gunnar Bärlund, Aila Meriluoto, Kristiina Elstelä, Remu Aaltonen, Åke Lindman, Matti Kassila, Mikki Hiiri, Zachris Topelius, Eeva-Kaarina Volanen, Muhammad Ali, A. A. Milne, Lasse Pöysti,, Leo Jokela, Paavo Haavikko, Teija Sopanen, Cisse Häkkinen, Olof Palme ja Eino Grön.

Matti Pellonpää ja Kari Väänänen lukevat Nalle Puhia (1991).
Matti Pellonpää ja Kari Väänänen lukevat Nalle Puhia Matti Pellonpää ja Kari Väänänen lukevat Nalle Puhia (1991). Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle kuvapalvelu Nalle Puh,Matti Pellonpää,Kari Väänänen

Muistojen kirjoihin

Tammikuulle sattuu myös monen tunnetun henkilön kuolinpäivä. Maallisen vaelluksensa tammikuussa ovat päättäneet ainakin Armi Aavikko, Tony Halme, Eino Leino, David Bowie, Kalevi Sorsa, V. I. Lenin, Reino Helismaa, Regina Linnanheimo, Elias Simojoki, Heikki Määttänen ja Paavo Ruotsalainen.

Glöm inte Arkivet! Där finns mycket intressant att se, höra och läsa. Tiesitkö, että Elävä arkisto on myös kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä?

Talvimaisema
Talvimaisema Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle Kuvapalvelu talvi
Keskustele