Hyppää pääsisältöön

Hampurilainen, matka, lounas – ostosten päästöjä voi hyvittää, mutta yrityksiltä vaaditaan läpinäkyvyyttä: “Tilanne on villi länsi”

Unicafen lounas tarjottimella
Suomeen on tullut useita eri tapoja hyvittää hiilijalanjälkeään. Yksi tapa on maksaa lounaasta ns. hyvitysmaksu. Unicafen lounas tarjottimella Kuva: Niklas Mäkinen Lounasravintolat,Unicafe,annoskoko,lounas

Viime vuosina Suomeen on syntynyt uusia tapoja, joilla yksittäinen ihminen voi keventää ilmastokuormaansa. Mutta miten voi olla varma, että rahat päätyvät oikeaan osoitteeseen?

Opiskelija Minna Inkinen on tullut lounaalle Helsingin yliopiston Unicafe-opiskelijaruokalaan. Lounaslistalta löytyy kanankoipia, tonnikalakastiketta ja kasvispihvejä.

Inkinen valitsee lautaselleen 2,60 euroa maksavan vegaaniannoksen. Kassalle saapuessaan hän päättää maksaa 5 sentin suuruisen lisämaksun hyvittääkseen lounaan ilmastopäästöt.

Opiskelijat lounasruokalassa.
Opiskelija Minna Inkinen (vas.) hyvittää usein lounaansa ilmastopäästöt. Roosa Kiiskilä pitää kompensointimahdollisuutta tärkeänä, vaikka ei itse sitä juuri käytä. Opiskelijat lounasruokalassa. Kuva: Niklas Mäkinen Unicafe,HYY Ravintolat,opiskelijat

– Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin jälkeen tuli tarve syödä enemmän kasvisruokaa, Inkinen kertoo.

– Se on vielä prosessissa tuleeko minusta täyttä vegaania. Ruokavalio on tällä hetkellä tosi joustava. Jos otan kalaa, saatan kompensoida sen. Tai silloin jos otan lihaa, tulee kriisi ja haluan kompensoida.

Kun kerran on todennut, että rahat menevät hyvään käyttöön, niin ei ole tullut sitä uudelleen tsekattua.― Opiskelija Minna Inkinen

Inkinen kertoo luottavansa siihen, että hänen hyvittämänsä sentit päätyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Silloin kun hyvitysmahdollisuus tuli ja sitä mainostettiin, muistan lukeneeni mihin rahat menevät. Muistanko oikein, että menivät köyhimpien maiden ilmastotyöhön? Kun kerran on todennut, että tämä on hyvä, että rahat menevät hyvään käyttöön, niin sitten ei ole tullut sitä sen jälkeen uudelleen tsekattua mihin ne menivätkään, Inkinen kertoo.

Mihin kompensaatiorahat päätyvät?

Helsingin yliopiston opiskelijaruokaloissa lounaan päästöt on voinut kompensoida 2019 keväästä lähtien suomalaisen Compensate-säätiön tarjoaman palvelun kautta.

Vihreiden entisen kansanedustajan Antero Vartian perustama säätiö ohjaa sveitsiläisen South Pole -yrityksen kautta rahat metsähankkeisiin Kolumbiaan ja Zimbabween.

Hankkeet ovat Gold Standard - ja VCS -sertifioituja.

Mitkä ihmeen sertifikaatit?

Ilmastopäästöjen hyvitysprojektit ovat usein sertifioituja. Se tarkoittaa, että projekteja valvotaan.

Projektien on usein täytettävä tietyt sertifikaattien asettamat laatuvaatimukset, jotta ne edes käynnistyvät.

Suomalaiset yritykset suosivat projekteja, joissa käytetään Gold Standard - ja VCS (Verified Carbon Standard)-sertifikaatteja.

Gold Standard

  • Gold Standard -sertifikaatti kehitettiin 15 vuotta sitten kansainvälisen ympäristöjärjestön WWF:n aloitteesta.
  • Gold Standard ei hyväksy metsiensuojelua projekteihinsa, ja se painottaa ilmaston lisäksi myös sosiaalisia kysymyksiä.
  • Sitä pidetään Suomessa luotettavimpana, koska se huomioi sekä ilmaston että sosiaaliset kysymykset.
  • Mm. Suomen valtio kompensoi EU-puheenjohtajakauden kokouksien lentopäästöt Gold Standardilla sertifioiduilla projekteilla.

VCS

  • VCS -sertifikaatin perustivat amerikkalaiset yritysjohtajat 2000-luvun alussa.
  • VCS ei huomioi sosiaalisia kysymyksiä yhtä hyvin kuin Gold Standard, mutta ilmastokysymyksissä se pärjää hyvin, tai jopa paremmin kuin Gold Standard.

.

Lähteet: kansalaisjärjestö Germanwatchin selvitys vuodelta 2016 (Schmidt & Gerber), Niklas Kaskeala / Compensate, South Pole

– 2020 tavoitteemme on kasvattaa tiimiämme ja kansainvälisten kumppaneiden verkostoamme, kertoo vastuullisuuspäällikkö Niklas Kaskeala Compensate -säätiöstä.

– Keskitymme myös hankeportfolion kasvattamiseen yhdessä asiantuntijapaneelin kanssa.

Compensaten kautta on hyvitetty 2019 aikana yli 20 000 hiilidioksiditonnia, mikä vastaa n. 2000 keskivertosuomalaisen vuosipäästöjä.

Helsingin yliopistoruokaketju Unicafe kuuluu Ylva-konserniin. Ylvan lisäksi Compensaten asiakkaita ovat muun muassa Posti ja St1 sekä neljä muuta yritystä.

Unicafen kompensaatiomalli infografiikassa.
Unicafen kompensaatiomalli infografiikassa. Kuva: Annukka Palmén-Väisänen ilmastonmuutos,ilmastopolitiikka,Unicafe

Compensaten toiminta on joutunut epäselvään oikeudelliseen asemaan Suomessa, kun Poliisihallituksen mukaan toiminta vaatisi rahankeräysluvan. Compensaten Vartia on pitänyt tulkintaa vääränä ja vaatinut linjausta myös poliittisilta päättäjiltä. Poliisihallitus on loppuvuodesta 2019 tehnyt Compensaten toiminnasta tutkintapyynnön poliisille.

Kerroshampurilaisilla uutta metsää Etiopiaan

Compensate ei ole ainoa toimija, joka tarjoaa Suomessa keinoja hyvittää tuotteiden tai palveluiden aiheuttamaa ilmastokuormaa.

Hampurilaisravintola Hesburger hyvittää myymiensä kerroshampurilaisen, soijatortillan ja kasvistortillan hiilijalanjäljet. Yhtiö aloitti hyvitykset jo lokakuussa 2016. Hiilijalanjälkilaskelmat on tehnyt Luonnonvarakeskus (Luke).

2018 Hesburger hyvitti vajaa 30 000 hiilidioksiditonnia, mikä vastaa n. 3000 keskivertosuomalaisen vuosipäästöjä.

Compensaten toiminnasta Hesburgerin malli eroaa siinä, että hyvitysmaksu on laskettu osaksi tuotteen hintaa. Hesburgerin mukaan tuotteiden hinta ei hyvityksen aloittamisen myötä noussut, eli yritys kertoo itse maksavansa hyvitysosuuden.

– Hiilijalanjälkihyvityksen vaikutusta myyntiin on vaikea arvioida. Kerroshampurilaisen myynti on pysynyt suunnilleen samana ja kasvistuotteiden myynti on kasvanut, kertoo Hesburgerin viestintäpäällikkö Heini Santos.

– On vaikea sanoa, johtuuko kasvistuotteiden myynnin kasvu hiilijalanjälkien hyvittämisestä vai yleisestä trendistä.

Vuodesta 2016 lähtien Hesburger on ostanut päästövähennysyksiköitä noin puolen miljoonan euron edestä suomalaiselta Nordic Offset -yritykseltä. Rahat ohjautuvat puiden istutukseen ja metsien suojeluun Etiopiaan, sekä parempien keittimien hankkimiseksi Ugandaan.

Hesburgerin kompensaatiomalli infografiikkana.
Hesburgerin kompensaatiomalli infografiikkana. Kuva: Annukka Palmén-Väisänen ilmastonmuutos,ilmastopolitiikka,Hesburger

Lomamatkoista uusiutuvaa energiaa Intiaan

Myös matkanjärjestäjä TUI lupaa hyvittää omien lentojensa hiililjalanjäljen ja osittain myös hotelliensa päästöt.

TUI:n rahat ohjautuvat Compensaten tapaan South Pole -yhtiön kautta projekteihin: uusiutuvan energian tuottamiseen Intiassa, Vietnamissa ja Thaimaassa.

Matkanjärjestäjä TUI aloitti hyvitysjärjestelmän keväällä 2019 . Tuloksista raportoidaan vasta, kun ensimmäinen kalenterivuosi on kulunut.

TUI aloitti hyvitysjärjestelmän keväällä 2019 ja kertoo pystyvänsä raportoimaan ensimmäisistä tuloksista vasta, kun ensimmäinen kalenterivuosi on kulunut.

– Tällä hetkellä kompensointi koskee noin puolta asiakkaistamme, kertoo yhtiön viestintäpäällikkö Laura Aaltonen.

Ilmastokompensoituja matkoja tarjotaan myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Ruotsissa kiinnostusta ilmastokompensoituja matkoja kohtaan on Suomea enemmän.

Infografiikka miten TUI-matkatoimiston kompensointi toimii.
Infografiikka miten TUI-matkatoimiston kompensointi toimii. Kuva: Annukka Palmén-Väisänen infografiikka,hiilijalanjälki,kompensointi,päästökauppa,TUI

Kuluttaja voi ostaa päästöoikeuksia suoraan EU:n päästökaupasta

CO2Esto -yrityksen toiminta eroaa muista, silllä yritys ostaa päästöoikeuksia suoraan pois EU:n päästökauppajärjestelmästä.

Yritys "myy" siis mahdollisuutta hyvittää omaa hiilijalanjälkeään suoraan päästökaupan kautta..

Jos kuluttaja haluaa kompensoida esimerkiksi oman matkustamisensa päästöt, CO2Eston verkkokaupan kautta maksu ohjautuu päästöoikeuksien poistoon päästökauppajärjestelmästä. Näin EU:n suurten päästölähteiden, esimerkiksi voimalaitosten päästöt pienenevät.

Yrityksen verkkosivuilla on erilaisia päästölaskureita, joiden avulla saa tiedon paljonko kunkin päästön mitätöinti maksaa.

Päästöhyvityksestä yritys toimittaa kuluttajalle todistuksen. Todistuksessa näkyy mitätöity päästömäärä ja siinä on yksilöity numero, joka on jäljitettävissä kirjanpitoon ja EU:n päästökaupparekisteriin saakka.

– Ajateltiin jo sitten vuosia sitten, että tämä olisi tehokkain ja järkevin tapa kompensoida päästöjä, sanoo CO2Eston hallituksen puheenjohtaja Janne Kärki.

– EU:n päästöoikeuskauppa on EU:n tärkein työkalu päästöjen hillitsemiseksi. Tämä on myös varma järjestelmä. Puiden istutushankkeisiin liittyy aina riskejä, esimerkiksi metsätuhoja.

CO2Esto on mitätöinyt vuodesta 2016 alkaen päästöoikeuksia vajaan 5000 hiilidioksiditonnin edestä, mikä vastaa noin 500 keskivertosuomalaisen vuosipäästöjä.

Voittonsa yritys kertoo kuitenkin tekevänsä muusta kuin verkkokaupan päästöhyvityspalvelusta.

– Käytännössä kaikki kate tulee yritysten ympäristökonsultoimisesta, Kärki sanoo.

CO2Eston kompensaatiomalli infografiikassa.
CO2Eston kompensaatiomalli infografiikassa. Kuva: Annukka Palmén-Väisänen päästöt,ilmastonmuutos,ilmastopolitiikka

CO2Esto eroaa muista toimijoista siinä, että sen toimintaa valvoo viranomainen, Energiavirasto. Energiavirasto on Suomen kansallinen päästökauppaviranomainen, se myös myöntää tilioikeudet EU:n päästökauppaan. Jos virasto katsoo asioissa olevan epäselvyyttä, se voi laittaa yrityksen toiminnan myös jäihin.

Vapaaehtoinen päästöjen hyvittäminen pientä - kotimaisia hyvityskohteita kaivataan

Suomesta löytyy siis koko ajan enemmän erilaisia palveluntarjoajia, joiden kautta voi hyvittää ilmastopäästöjä. Yksityisten ja yritysten lisäksi myös esimerkiksi yliopistot monet yliopistot haluavat hyvittää ilmastopäästönsä.

Siitä kuinka suuria rahamääriä Suomen hyvitysmarkkinoilla pyörii, ei löydy tarkkaa tietoa.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan kyse on edelleen pienestä markkinasta.

– Hyvin pientä, jopa mitätöntä, sanoo Ollikainen.

– Osaa kuluttajista vaivaa se, että kompensaatiokohteita ei ole tarjolla Suomessa. Osa myös toivoo, että lentoyhtiöt tekisivät itse enemmän päästöjen vähentämiseksi.

Markku ollikainen on helsingin yliopiston professori
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan kuluttaja on syytä ensin muuttaa ensin käytöstään ja vasta sitten miettiä kompensointia. Markku ollikainen on helsingin yliopiston professori Kuva: Markku Rantala / Yle professorit,Helsingin yliopisto,markku ollikainen

Tällä hetkellä päästöjen hyvitysprojektit toteutuvat Suomen rajojen ulkopuolella, esimerkiksi Kolumbiassa, Vietnamissa, Zimbabwessa. Tämä johtuu siitä, että Suomi kuuluu EU:n ilmastopolitiikan ja sitä kautta myös EU-direktiivien alle. Suomi on siis sitoutunut moniin kansainvälisiin velvoitteisiin ja on jo velvoitettu vähentämään päästöjä.

Sertifioitujen hyvitysprojektien taas täytyy tuoda sellaista ilmastohyötyä, joka ei tapahtuisi muutenkin; esimerkiksi valtion toimesta tai muun sääntelyn vuoksi. Siksi monet projektit tapahtuvat maissa, joissa sääntelyä päästöjen hillitsemiseksi on vähän tai ei ollenkaan.

Osaa kuluttajista vaivaa se, että kompensaatiokohteita ei ole tarjolla Suomessa.― Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

Ilmastouutisointia ja päästökauppaa tiiviisti seuraavan verkkojulkaisun Carbon Pulsen uutisoinnin ja Ecosystem Marketplace- julkaisun mukaan vuonna 2018 maailmassa tehtiin noin 100 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä päästöhyvityksiä vapaaehtoisella markkinalla.

– Jos tätä vertaa saman vuoden osalta maailmanlaajuisiin pakollisiin päästömekanismeihin, on vapaaehtoisen markkinan osuus noin prosentti, sanoo Markku Ollikainen.

Hyvitysmarkkinat kasvussa

Vaikka vapaaehtoisen markkinan synnyttämät päästövähennykset ovat pieniä, ilmastopäästöjen kompensointi kuitenkin kiinnostaa kuluttajia ja yrityksiä.

Osa alan yrittäjistä kertoo jopa huomattavasta kasvusta. Esimerkiksi Suomen tiettävästi ensimmäinen vapaaehtoiseen ilmastopäästöjen hyvittämiseen keskittyvä yritys Nordic Offset kertoo asiakasmäärän jopa viisinkertaistuneen viimeisen puolentoista vuoden aikana.

– Viimeisen puolentoista vuoden aikana meihin ollaan oltu yhteydessä lähes päivittäin, sanoo Nordic Offsetin perustajajäseniin kuuluva Maija Saijonmaa.

Compensate infotaulu Unicafe-ravintolassa
Helsingin Unicafe-ravintoloissa voi hyvittää ruokansa päästöt lisämaksulla. Compensate infotaulu Unicafe-ravintolassa Kuva: Niklas Mäkinen HYY Ravintolat,Compensate-säätiö,Unicafe

Yritys toimii tällä hetkellä pääosin Suomessa ja osin Ruotsissa. Sen yritystoimintaa on hankkia päästövähennysyksiköitä sertifioiduista projekteista ja myydä niitä eteenpäin.

Asiakkaina ovat esimerkiksi Hesburger, Finnspring ja Juustoportti. Yrityksen mukaan sillä on tällä hetkellä noin 50 yritysasiakasta.

Koska kompensaatiobisnestä ei juuri valvota tai säännellä tällä hetkellä, kuluttajien täytyy luottaa yritysten läpinäkyvyyteen.

Myös maailman johtava päästöhyvityshankkeiden kehittäjä, sveitsiläinen South Pole -yritys kertoo, että kysyntä yrityksen tarjoamia palveluita kohtaan on Suomessa ja maailmalla kasvussa.

– Alalla on näkynyt merkittävästi kasvua viime vuoden aikana, kuvailee Anna Lemström, South Polen Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö.

– Vuonna 2018 julkaistiin IPCC:n raportti. Sen jälkeen alan asiantuntijapalveluilla on ollut kovaa kysyntää.

Valvonta puuttuu ja epävarmuustekijöitä on

Mutta mistä kuluttaja voi tietää, että hänen ostopäätöksellään on joku vaikutus? Että hiilineutraaliksi mainostettu hampurilainen todella vähentää päästöjä maailmasta? Tai valittu matkatoimisto tekee mitä lupaa?

Koska kompensaatiobisnestä ei juuri valvota tai säännellä tällä hetkellä, kuluttajien täytyy luottaa yritysten läpinäkyvyyteen. Luottamus ulkomaisissa projekteissa perustuu pitkälti erilaisten sertifikaattien varaan.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan kuluttaja voi luottaa näihin sertifikaatteihin.

Jos kompensaatiopalvelun luotettavuus epäilyttää, kannattaa varmistaa, löytyvätkö luotettavat laskelmat läpinäkyvästi kerrottuna.

Ollikainen tosin mainitsee, että metsityshankkeisiin liittyy aina epävarmuustekijöitä, kuten pysyvyys. Metsityshankkeissa tulisi varmistaa, että istutettu metsä pysyy kasvavana 30 vuotta, tai jopa sata vuotta.

Luonnonkatastrofit, poliittiset konfliktit tai vaikkapa metsäpalot voivat haitata tätä. Toisaalta monet näistä riskitekijöistä on otettu sertfioiduissa projekteissa huomioon. Ollikainen itse pitää luotettavampina keinoina päästöjen vähentämisessä teknologisia ratkaisuja.

Jos kompensaatiopalvelun luotettavuus epäilyttää, Ollikainen kehottaa varmistamaan löytyvätkö palveluntarjoajien nettisivuilta luotettavat laskelmat läpinäkyvästi kerrottuna.

Ollikainen katsoo, että Suomeen tulisi perustaa järjestelmätason valvonta vapaaehtoisille markkinoille.

Myös muut suomalaiset viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota ilmasto- ja ympäristötoimien ympärillä liikkuvaan markkinaan. Esimerkiksi ympäristöministeriössä on havahduttu markkinan sääntelemättömyyteen.

– On tunnistettu, että tilanne on villi länsi, hallitussihteeri Karoliina Anttonen ympäristöministeriöstä sanoo.

– Ei ole määräyksiä siitä, mitä informaatiota pitää antaa. Se johtaa siihen, että kompensaatiota tarjoavista yrityksistä monet tarjoavat informaatiota, mutta se perustuu heidän vapaaehtoisuuteen ja kuluttajien aktiivisuuteen.

Myös kuluttajaviranomainen on huolissaan kuluttajansuojasta.

– Kaivataan selkeä läpinäkyvä tapa, miten kuluttaja voi varmistua siitä, että ohjelma tuottaa tuloksia, sanoo Anja Peltonen, kuluttajapolitiikan vastaava johtaja Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Madridin ilmastoneuvotteluissa joulukuussa 2019 pyrittiin sopimaan joistakin säännöistä, jotka olisivat vaikuttaneet vapaaehtoiseen markkinaan. Säännöistä ei kuitenkaan päästy sopimukseen.

Entä mikä merkitys vapaaehtoisilla toimilla on ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa?

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen muistuttaa, että ensimmäiseksi tulisi miettiä miten kukin voi vähentää omia päästöjään. Vasta jäljelle jäävä osuus kannattaa kompensoida.

– Mitä päästöjä vielä jää? Siihen kompensaatio on tervetullut, Ollikainen sanoo.

– Se on parempaa vastuullisuutta kuin se, että elää kuin sika pellossa ja kompensoi. Siihen kun ei liity käytöksen muuttamista tai vastuullisen elämäntavan hallintaa.


Lähteet: Matkalla hiilineutraaliksi, Suomen Luonnonsuojeluliiton Hiilipörssin selvitys (2019), Carbon Pulse -uutisointi, A comparison of carbon market standards for REDD+ projects, ajatushautomo ja kansalaisjärjestö Germanwatchin selvitys (2016),Financing Emissions Reductions for the Future – State of Voluntary Carbon Markets Report, Ecosystem Marketplacen selvitys (2019), Voluntary Carbon Market Insights: 2018 Outlook and First-Quarter Trends, Ecosystem Marketplacen selvitys (2018)

Jutun kommentointi on auki 30.1.2020 saakka.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto