Hyppää pääsisältöön

Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Tositapahtumiin pohjautuva Invisible Heroes -draamasarja on katsottavissa Areenassa. Elävä arkisto avaa koosteessaan todellisia tapahtumia sarjan taustalla.

Salvador Allenden hallinnon aikana maa oli ajautunut kiistämättömän sekasorron tilaan. Kansanrintaman politiikka ei toiminut: talous oli aivan sekaisin, tuotanto liki pysähtynyt, valtion varat loppu. Allende oli jakanut etuja myös oikeistolle, ja yksi keino yrittää rauhoittaa kaaosta oli pitää hallituksessa myös sotilasjohtoa. Armeija yritti vallankaappausta ensimmäisen kerran kesäkuussa 1973. Syyskuussa kaappaus toteutettiin massiivisena hyökkäyksenä.

Augusto Pinochet ja Salvador Allende (1973).
Kenraali Carlos Prats ja presidentti Salvador Allende (1973). Augusto Pinochet ja Salvador Allende (1973). Kuva: Yle kuvapalvelu. Chilen sotilasvallankaappaus 1973

Chilen vallankaappaus ja sen uhrit

Armeija yritti yhden panssarirykmentin voimin vallankaappausta ensimmäisen kerran jo kesällä, 29.6.1973. Se saatiin kuitenkin torjutuksi muutamassa tunnissa.

Syyskuun 11. päivänä ilmavoimien koneet alkoivat pommittaa presidentin palatsia La Monedaa. Presidentti Allende oli palavassa palatsissa ja ilmoittanut jo aikaisemmin lähtevänsä sieltä vain "puupyjamassa". Kaupunkiin julistettiin ulkonaliikkumiskielto.

Palatsiin linnoittautunut Allende piti viimeisen kuuluisan radiopuheensa, jossa hän ilmoitti "taistelevansa Chilen työväen ja kansan puolesta viimeiseen hengenvetoon". Pian puheen jälkeen armeija valtasi palatsin ja Allende sai surmansa. Virallisen tiedon mukaan mukaan Allenden olisi surmannut nuori armeijan kapteeni. Vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että Allende teki itsemurhan ampumalla itseään polvien välissä pitämällään aseella.

CIA:n tukema juntta kielsi valtaan päästyään puolueet ja ilmoitti, että kaikesta uuden hallituksen vastaisesta toiminnasta rangaistiin kuolemalla. Juntta pyrki järjestelmällisesti saamaan käsiinsä kaikki Allenden hallintoa aktiivisesti kannattaneet. Suurin yksittäinen vankileiri perustettiin Chilen kansallisstadionille, jonne sijoitettiin peräti 40 000 vankia. Kuulustelujen jälkeen noin 3 000 vankia surmattiin. Seuranneina kuukausina eri puolille maata sijoitettiin keskitysleirejä, joissa noin 28 000 vangin tiedetään tulleen kidutetuiksi.

Kaappaus aloitti 15 vuotta kestäneen diktatuurin, jonka aikana Chilestä muodostui yksi maailman eriarvoisimmista kansoista. Noin 130 000 chileläistä pakeni maastaan ulkomaille.

Reijo Nikkilän alkuvuodesta 1974 toimittama raportti Chile vallankaappauksen jälkeen koostaa ajatuksella ja ytimekkäästi keskeisimmät tapahtumat kaikessa järkyttävyydessään. Kansainvälinen kuvamateriaali sisältää runsaasti autenttista, nyt historiallisesti merkityksellistä aineistoa. Näemme mm. elävää kuvaa pidätyksistä, vangeista Chilen kansallisstadionilla, Augusto Pinochetin puheen ja otteen vertauskuvallisesta jalkapallo-ottelusta Neuvostoliittoa vastaan. Näemme myös otteen Pablo Nerudan hautajaisista ja ilmeisesti samassa yhteydessä kuvatun Victor Jaran lesken, Joan Jaran haastattelun. Häntä haastattelee suomalaistoimittaja Kerstin Hanf.

Miksi hänet tapettiin? – Siksi, että hän lauloi.― Joan Jara vastaa Kerstin Hanfin kysymykseen (1973)
Kerstin Hanf haastattelee Joan Jaraa (1973).
Kerstin Hanf haastattelee Joan Jaraa (1973) Kerstin Hanf haastattelee Joan Jaraa (1973). Kuva: Yle kuvanauha. Chilen sotilasvallankaappaus 1973

Chilen tilannetta seurattiin Suomessa tarkasti

Buenos Airesista käsin tilannetta seurannut Kerstin Hanf kertoi puhelinraportissaan kaappauspäivän 11.9.1973 tapahtumista Santiagossa. Koska juntta oli sulkenut tietoliikenneyhteydet ja radio-asemat, oli tarkkaa tietoa vaikea saada.

Presidentinpalatsi on tulessa. Siellä Salvador Allende vielä istuu.― Kerstin Hanf (11.9.1973)

Seuraavana päivänä 12.9. Allenden kohtalo oli ykkösuutisaihe. Tv-uutistoimituksessa koostettiin katsaus Allenden pyrkimyksistä ja epäonnistumisista. Valitettavasti Allenden YK:ssa pitämän puheen ääniraita ei ole tallessa.

Hänestä tuli marxilainen presidentti kapitalistiseen maahan.― Uutislähetys Allenden presidenttiurasta (12.9.1973

Radiouutisissa vallankaappausta arvioitiin kahdesta eri näkökulmasta. Tapani Lausti mietti Chilen armeijan roolia, Hannu Reime puolestaan laati yhteenvedon Allenden koko kolmivuotisesta valtakaudesta. Molemmat osuudet sisältävät runsaasti kiinnostavaa sisäpoliittista pohdintaa. Vaikka Allende kiistatta epäonnistui, olivatko kaappauksen ennusmerkit näkyvissä?

Jätän historialle tuomittavaksi ne, joilla on voimaa, mutta ei järkeä.― Salvador Allende viimeisessä radiopuheessaan (1973)
Salvador Allende (1970)
Salvador Allende (1970) Salvador Allende (1970) Kuva: Yle kuvapalvelu. Salvador Allende
Augusto Pinochet omgiven av sina mannar, 1973
Augusto Pinochet ja muita sotilashallinnon edustajia (1973). Augusto Pinochet omgiven av sina mannar, 1973 Kuva: ullstein bild - dpa/ All Over Press Augusto Pinochet,Santiago de Chile,Chile,Chilen sotilasvallankaappaus 1973

Kaksi päivää kaappauksen jälkeen toimittajat Risto Johnson, Seppo Toivonen ja Reijo Nikkilä kokosivat tv-uutisissa aiempaa pidemmän Chile-katsauksen. Ohjelman aluksi Johnson haastatteli ihmisiä kadulla heidän Chile-tietämyksestään. Se osoittautui erinomaiseksi. Valitettavasti ohjelmassa ei ole tekstitystä.

Mitä Chilessä on tapahtunut? – No mitä mä oon lehdistä lukenut, niin siellä on taantumus ottanut vallan käsiin kansainvälisen suurpääoman avulla.― Nuori mies vastaa Risto Johnsonin kysymykseen (13.9.1973)

Ulkoministeri Ahti Karjalainen kertoi kaappauksen jälkeisenä päivänä, että aikoo ehdottaa kehitysyhteistyön keskeyttämistä Chilen kanssa. Kahta päivää myöhemmin myös presidentti Urho Kekkonen kommentoi Chilen tapahtumia. Kekkonen siteeraa lausunnossaan Leniniä ja arvelee, että vallankaappaus tulee koskettamaan tavalla tai toisella meitä kaikkia.

Minulla on se käsitys, että Chilen tapahtumien vaikutus ei tule rajoittumaan tämän maan omien rajojen sisäpuolelle.― Urho Kekkonen 14.9.1973

Näkymättömät sankarit näkyviksi

Vuonna 2019 valmistunut sarja Invisible Heroes tuo vallankaappauksen jälkeisille Santiagon ja Helsingin tapahtumille kansainvälistä näkyvyyttä draaman kautta. Tositapahtumiin pohjautuvan draaman keskiössä on Tapani Brotheruksen ja ruotsalaisdiplomaatti Harald Edelstamin toiminta pakolaisten hyväksi. Kuusiosainen sarja valmistui suomalais-chileläisenä yhteistyönä.

Lue lisää:

Chileläismies lapsensa kanssa Seutulassa 9.12.1973.

Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

Lue lisää:

Chile-aiheinen mielenosoitus Helsingin Senaatintorilla vuonna 1974.

"Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

Lue lisää:

Chileläismies tupakoi lehtikioskin edessä (1971).

Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

Lue lisää:

Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

Lue lisää:

Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

Lue lisää:

Luis Alvarez vuonna  2016 sekä vanhempiensa ja veljiensä kanssa Turun-kodissaan Varrissuolla 1980. Alvarezin perhe: Luis nuorempi, Rodrigo, äiti Rosa, isä Luis ja Carlos

Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Lue lisää:

Lähikuva chileläisestä muusikosta.

"Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

Chilen sotilasvallankaappaus vaikutti Suomessakin

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.