Hyppää pääsisältöön

Kotimeren tuoksu

Juontaja Tom Nyludn maski ja snorkkeli päässä rannassa.
Juontaja Tom Nyludn maski ja snorkkeli päässä rannassa. Kuva: Johanna Kannasmaa / Yle Itämeri,sukellus,snorklaus

Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom -sarjan juontajan Tom Nylundin hajuaisti on erehtymätön - Pohjanlahti tuoksuu aivan erilaiselta kuin Saaristomeri. Tom on sukeltanut mereen jo pikkupoikana.

Meren tuoksu on huumaava. Mikä siinä tuoksussa on niin erikoista on vaikea sanoa, mutta se poreileva tunne nenässä on ainutlaatuinen. Eri alueet merellä ja eri meret tuoksuvat erilaiselta. Norjan rannikon tuoksu poreilee enemmän kuin esimerkiksi Grönlannin. Keski-Norjan rannikolla tuoksuu rakkolevä enemmän kuin esimerkiksi Lofooteilla. Meloessa ehtii aistia tuoksuja.

Itämeren tuoksu on mielenkiintoinen, se vaihtelee hyvin paljon. Pohjanlahden tuoksu on vähemmän poreileva, mutta siinä on paikoittain metallinen ja sammaleinen tuoksu. Kaakkois-rannikolla tuoksuu levä ja välillä rikin tapainen tuoksu. Saaristomeren tuoksu taas on suolaisempi, merellisempi.

Juontaja Tom Nylund lapsena tasapainoilee suurella kivellä Itämeressä
9 v. Tomin pullistelua Pellingin saaristossa. Juontaja Tom Nylund lapsena tasapainoilee suurella kivellä Itämeressä Kuva: Tom Nylundin kotialbumi Itämeri
Juontajat Tom Nylund ja Mikko Peltola pullistelevat rantakivillä.
Saaristopullistelu jatkuu Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom -sarjan kuvauksissa. Juontajat Tom Nylund ja Mikko Peltola pullistelevat rantakivillä. Kuva: Yle/Niina Raitanen Itämeri

Itämeren tuoksujen vaihtelu johtuu siitä, että veden suolapitoisuus vaihtelee paljon. Rakas Itämeremme on täynnä murtovettä. Murtovesi ei ole suolavettä niin kuin esimerkiksi Norjan meri, eikä makeaa vettä kuin järvi, vaan jotain siitä välistä.

Itämeri saa lisää hapekasta suolavettä Tanskan salmesta, jos sää ja meren virtaukset sallivat sen. Lisäksi luonnossa on muita muuttuvia tekijöitä, kuten myrskyt, jotka vaikuttavat tähän onnekkaaseen suolaiseen tapahtumaan. Toisin sanoin tilanne on herkkä.

Vaikka kotimeremme on melkein järvi, se on silti meri. Itämeressä asuu paljon samanlaisia eläimiä ja kasveja kuin isoissa merissä - ne ovat vain mukautuneet tähän vähäsuolaiseen veteen. Esimerkiksi tyrskykatka ja sinisimpukka löytyvät Itämerestä ja Atlantista, Itämeren yksilöt ovat vain paljon pienempiä, koska ne ovat sopeutuneet meidän mereen ja sen haastaviin olosuhteisiin. Jos ympäristö muuttuu lisää, sopeutuminen on entistä vaikeampaa.

Juontaja Tom Nylund purjehtii vauvana isoisänsä kanssa
Tom 1 v. isoisän kanssa purjehtimassa. Valjaat oli isoisän improvisoimat, yritin kuulemma kiivetä laidan yli joten piti solmia kiinni veneen pohjaan. Juontaja Tom Nylund purjehtii vauvana isoisänsä kanssa Kuva: Tom Nylundin kotialbumi purjehtiminen,Itämeri

Olen purjehtinut pienenä paljon isoisän kanssa ja melonut koko aikuisikäni. Vaikka olen melonut isoimmilla merillä ja nähnyt isojen merien ihmeellisyyksiä kuten pyöriäisiä, saukkoja, erilaisia simpukoita ja jopa jääkarhuja, on Itämeri kuitenkin se meri, jota kutsun kotimereksi.
Itämeren herkkyyden arvostus on lisääntynyt, kun olen nähnyt isojen merien voimia ja vahvuuksia. Herkkyys ei ole heikkous - sitä pitää kunnioittaa ja suojella.

Tom Nylund

Katso Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom -sarja Yle Areenassa.

  • Viisi tapaa pelastaa pörriäinen – valitse omasi ja merkkaa tekosi!

    Pölyttäjiä voi auttaa pihassa ja parvekkeella.

    Pölyttäjien määrä on vähentynyt uhkaavasti. Kimalaiset, mehiläiset ja muut pörriäiset tarvitsevat apuasi! Pelasta pörriäinen -kampanja kutsuu kaikki mukaan talkoisiin. Miten sinä haluat auttaa: kukkia, leikkaamaton nurmikko, hyönteishotelli vai myrkytön puutarha? Valitse, toteuta ja merkitse tekosi laskuriin.

  • Älä myrkytä pölyttäjiä hengiltä – luonto hoitaa puutarhan pikkutuholaiset

    Jätetään ötökkäpoliisin hommat luonnolle.

    Mikä onkaan ihanampaa kuin kesä ja kukkaset, mutta onko kotipuutarhurin pakko kestää ärsyttäviä kirvoja ja kaikenmaailman pörriäisiä? Kemialliset torjunta-aineet ovat helppo ratkaisu, mutta samalla karhunpalvelus pihan hyödyllisille pölyttäjille. Ne eivät kestä myrkkyjä, ja ovat koko maailmassa muutenkin hätää kärsimässä. Meidän ihmisten on autettava niitä – esimerkiksi antamalla luonnon torjua tuholaiset ihan itse.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto