Hyppää pääsisältöön

Risteilyvieraiden kikkareita saattaa yhä päätyä Itämereen – "Helsinki kerää jätevedet niin tehokkaasti, ettei parannettavaa ole", sanoo satamamestari

laiva olympiaterminaalissa
laiva olympiaterminaalissa Kuva: Helsingin Satama / Veikko Somerpuro matkustajalaivat

Joka vuosi suuri joukko risteilyturisteja tuo paljon tuloja Suomeen. Tällä hetkellä Helsinki on kansainvälisenä risteilykohteena suositumpi kuin koskaan aiemmin.

Helsingin Sataman tilastosta selviää, että Helsinkiin rantautui yli 300 risteilyalusta viime kesänä. Alukset toivat mukanaan yli 600 000 kansainvälistä risteilymatkustajaa. Lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta noin 16 prosenttia. Eniten risteilymatkailijoita saapui Saksasta, Yhdysvalloista ja Britanniasta.

Osa aluksista kuitenkin saattaa edelleen liata Itämerta päästämällä sinne likavetensä - ja tämä on lisäksi vielä aivan laillistakin.

Tällä hetkellä alukset voivat laskea käsittelemättömät jätevetensä mereen, jos alus on yli 12 meripeninkulman eli noin 22 kilometrin päässä rannikolta. Käsiteltyjä jätevesiä saa päästää veteen kolmen meripeninkulman eli noin 5,5 kilometrin päästä rannasta sellaisen laitteiston kautta, joka hienontaa ja desinfioi käymäläjäteveden.

Satamamestari Antti Pulkkinen Helsingin Satamasta sanoo, että Helsingissä alusten jätevesihuolto on niin hyvin hallinnassa, ettei parannettavaa oikein enää ole. Pulkkisen mukaan selvästi yli 90 prosenttia risteilymatkustajien aiheuttamista jätevesistä jätetään satamaan ja johdetaan kaupungin viemäriverkostoon.

Terminaalimies kiinnittämässä jätevesiletkuja
Terminaalimies kiinnittämässä jätevesiletkuja. Terminaalimies kiinnittämässä jätevesiletkuja Kuva: Helsingin Satama 7 Mikael Kaplar / studio POiNT 2009 Satama

Laivojen jätevedet koostuvat niin sanotusta harmaasta vedestä, eli peseytymiseen ja tiskaukseen käytetystä vedestä sekä mustasta vedestä, joka on käymälöiden jätevettä.

– Käytännössä ristelijöiltä tulee käsiteltyä jätevettä. Harvemmin laivoilta enää tulee mustaa tai harmaata vettä. Otimme risteilijöistä viime kesänä 65 000 kuutiota jätevettä vastaan.

Pulkkisen mukaan myös öljyisten vesien ja yhdyskuntajätteiden vastaanotto toimii. Myös kierrätettäviä on otettu vastaan.

Helsingin Satama panostaa nyt edelleen kierrätykseen.

– Meillä on alkamassa pilottiprojekti, jossa keskitytään muovin kierrättämiseen. Muovin kerääminen laivalta ei ole mikään ihan simppeli juttu ollenkaan. Tarkoituksena on, että pääsisimme ensi kesänä muutaman varustamon kanssa kokeilemaan keräämistä.

Rehevöityminen vaivaa Itämerta

Itämeri on maailman saastuneimpia meriä. Silti on ollut pitkä tie saada alueen valtiot sopimaan, ettei laivojen käymälävesiä enää päästetä mereen. Tiukennuksia on kuitenkin luvassa, ja tulevaisuudessa aluksilla on kaksi mahdollisuutta täyttää uudet vaatimukset. Niiden pitäää jättää jätevedet satamiin tai asentaa laivaan jäteveden käsittelylaitteet, joilla typpeä ja fosforia saa poistettua sovitusti.

Kesäkuussa 2021 vanhat risteilyalukset eivät enää saa lorottaa käymäläjätettä Itämereen. Kielto koskee jo nyt uusia aluksia. Itämeren ulkopuolelta suoraan Pietariin matkaavia aluksia kielto koskee vasta kesällä 2023.

Itämeren suurissa satamissa kuten Tallinnassa, Tukholmassa ja Kööpenhaminassa jätevesien vastaanotot ovat hyvällä mallilla.― satamamestari Antti Pulkkinen

– Käsitykseni mukaan Pietarissa vähän tehdään asioita vapaammin kuin muualla, mutta muuten Itämeren suurissa satamissa kuten Tallinnassa, Tukholmassa ja Kööpenhaminassa jätevesien vastaanotot ovat hyvällä mallilla, satamamestari Pulkkinen sanoo.

Kieltävät päätökset tehtiin kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa keväällä 2016. Kieltoja oli yritetty jo aiemmin, mutta silloin ne kaatuivat Venäjän vastustukseen. Nyt kaikki valtiot olivat yksimielisiä.

Uudet säännökset koskevat kaikkia matkustaja-aluksia, joissa on enemmän kuin 12 matkustajaa. Käytännössä säännökset koskevat ulkomaisia risteilyaluksia, koska Suomesta säännöllisesti Ruotsiin ja Viroon liikennöivät matkustaja-autolautat ovat jo pitkään jättäneet jätevetensä satamiin.

Rehevöityminen on Itämeren suurmpia ongelmia. Jätevesien päästökielto mereen vähentää merenkulusta aiheutuvaa ravinnekuormitusta.

Maasähkö tulossa satamaan

Helsingin Satamalla on kovat tulevaisuudentavoitteet. Se haluaa olla hiilineutraali eli nollapäästöinen viimeistään vuonna 2035. Tavoitteeseen pääseminen tarkoittaa, että omia päästöjä leikataan, mutta vielä paljon suurempi haaste on vaikuttaa muiden satama-alueen toimijoiden päästöihin.

Helsingin Sataman kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte sanoo, että yhtiö itse aiheuttaa päästöistä vain noin viisi prosenttia. Laivat ovat luonnollisesti kaikkein suurin päästölähde sekä laiturissa että niiden liikkuessa sataman hallinnoimilla vesialueilla.

– Suoraan emme voi tähän vaikuttaa, mutta kannustimia voimme luoda. Meillä on aluksille ympäristöalennus. Esimerkiksi aluksen päästötasojen perusteella voi hakea alennusta, ja muillakin satamilla on samantyyppisiä alennuksia. Mielipiteeni kuitenkin on, että tällainen yksittäinen asia ei aiheuta investointipäätöstä, vaan ideana on, että se voi auttaa laskelmissa, kun varustamo miettii uuteen teknologiaan investoimista.

eteläsatama
Ensi vuonna maasähkö tulee käyttöön Eteläsataman Tukholmaan menevään liikenteeseen. eteläsatama Kuva: Helsingin Satama / Mikael Kaplar / studio POiNT 2016 Eteläsatama

Helsingin Satama on tekemässä miljoonainvestointeja maasähköön. Se tarkoittaa, ettei alusten sähköä tuottavia apukoneita enää tarvitse pitää käynnissä satamassa.

Slotte sanoo, että tällä hetkellä maasähköä käyttää Katajanokan satamasta lähtevä Tukholman-liikenne. Ensi vuonna maasähkö tulee käyttöön Eteläsataman Tukholmaan menevään liikenteeseen. Vuonna 2021 maasähkö on saatavilla Länsisatamassa Tallinnan pika-alusliikenteelle, ja vuonna 2022 on vuorossa ensimmäinen ristelilijälaituri.

– Pitää kuitenkin ymmärtää, että laivassa täytyy olla vastaava mahdollisuus maasähköön. Tätä mahdollisuutta ei ole valmiiksi rakennettu vanhempiin laivoihin, joten investointi kuuluu varustamolle. Satama investoi massiiviseen ja isoon kytkentälaitokseen, mutta myös koko alueen sähköverkko pitää olla riittävän järeä, koska isoissa aluksissa tehovaatimukset ovat todella kovia. Sen vuoksi myös sähköverkkoyhtiöiltä tarvitaan mahdollisesti isoja investointeja. On helppo ajatella, että miksi ei vaan laiteta töpseliä seinään, mutta asia kokonaisuudessa on paljon yleisesti ajateltua monimutkaisempi.

Haluamme olla kestävän kehityksen edelläkävijöitä.― kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte

Slotten mukaan yksi maasähkölaituri maksaa Helsingin Satamalle miljoonan.

– Haluamme olla kestävän kehityksen edelläkävijöitä. Uskon, että pitkässä juoksussa tästä voi myös tulla myyntivaltti. Kuluttajat vaativat tulevaisuudessa enemmän. Kuluttajat haluavat, että tavarankuljetuksen hiilijalanjälki on riittävän pieni, ja kauppa kääntyy asiassa logistiikkayrityksen puoleen. Se taas kysyy hiilijalanjäljestä varustamolta, joka sitten kääntyy sataman puoleen saman kysymyksen kanssa.

Slotten mukaan Itämeren alue on ylipäätään selkeästi edelläkävijä maailmassa ympäristönsuojelussa.

– Etenkin Pohjoismaissa on aina oltu edelläkävijöitä ja luonto on meille hyvin tärkeä. Se suuressa määrin ohjaa tekemistämme.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto