Hyppää pääsisältöön

Radiodokumentit ja featuret 2020

Radio Variaation grafiikkaa
Radio Variaation grafiikkaa Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle radio-ohjelmat

Radiodokumentteja ja featureja Yle Radio 1:ssä sunnuntaisin klo 18.00, uusinta torstaisin 22.05

Dokumentit Yle Areenassa
Radio Variaatio Yle Areenassa





5.1. Kirveen kautta

Mielikuva menneisyydestä olisi kokonaan toisenlainen, jos siitä jätettäisiin pois luku mestauksista. Mestaus kuolemanrangaistuksena sijoittui ajattelutapoihin ja käytäntöihin niin, että se oli lähes arkipäiväistä. Sen kanssa elettiin ajanjakso pääasiallisesti 1600-luvulta 1800-luvun alkupuolelle.
Toistuessaankin tapahtuma on ollut kauhistuttava. Vanhassa mestausta esittelevässä Defensor legis -jutussa kuvataan ”Heti, kun Herran rukous oli päättynyt, putosi piilu ja hermojännitys yleisön, varsinkin vaimoväen, keskuudessa laukesi huutoihin, pyörtymiskohtauksiin.”
Mestausten yleisyydestä antaa kuvaa eri puolelle Suomea sijoittuvat vanhat mestauspaikat sekä paikannimet, jotka viittaavat pyövelin kirveen historiaan. Tätä historian kerrostumaa ja sen tuottamaa mentaliteettia on aistittavissa nykyisin syrjään jäävien paikkojen lisäksi hätkähdyttävästi myös arkipäiväisten kulkupaikkojen varrella. Lähes oman genrensä muodostavat vanhat tapausselostukset ja toisaalta pyöveleiden edesottamuksista kertovat oikeudenkäynnin pöytäkirjoihin päätyneet katkelmat sekä arkistoissa säilynyt perimätieto.

Lukijat: Jorma Honkanen, Sami Kojonen ja Päivi Leino. Käsikirjoitus ja ohjaus: Lea Tajakka. Äänisuunnittelu: Tiina Luoma. Tuottaja: Hannu Karisto.

12.1. Sumea laikku ja muita kokemuksia

nuori mies istuu kaiteella
nuori mies istuu kaiteella Kuva: Pixabay radio-ohjelmat

Nuorista aikuisista lähes viidennes on ilman työ- tai opiskelupaikkaa. Mitä heille kuuluu ja keitä he ovat? Lyhytdokumenttien sarjassa puhe syömisestä, ruoasta ja kehonkuvasta avaa yllättäviä ovia päähenkilöiden elämään.

Puhumme harvoin suhteestamme ruokaan ja omaan kehoomme täysin avoimesti ja paljaasti. Äärimmillään kyse on elintärkeistä pohdinnoista, kuten sarjan dokumenteissa kuullaan. Miten säilyn hengissä, jos en tunne nälkää tai pelkään ruoan takertuvan kurkkuun? Tai miten saan syötyä riittävästi, kun sosiaalisten tilanteiden pelko estää kaupassakäymisen ja syömisen muiden kanssa?

Lyhytdokumentit on toteuttanut Katarina Blomqvist. Niissä päästään tapaamaan kuutta nuorta aikuista. Ohjelmassa kuultavat lyhytdokumentit ovat:

Sumea laikku
Solmukohdassa
Vähän sanoja
Kanaa vai riisiä
Lunch Box eli unohdus
Muista ne kädet

Ruoka tuo päähenkilöiden elämään myös hyviä asioita. Kalan savustamisen taito lisää itsearvostusta ja kiinalainen tapa juoda teetä on mindfulness-harjoittelua. Ratsastus kohentaa kehonkuvaa ja luo sellaista nälkää, jota ei tarvitse hävetä. Kahdessa sarjan dokumentissa ajatukset viriävät askartelun äärellä. Niissä dokumentin päähenkilö tekee ruokasuhdekollaasia ravitsemusasiantuntija Sanna Talvian kanssa.

Lyhytdokumenttien sarja on tehty yhteistyössä Kehonkuva hyvinvoinnin perustana eli KEHUVA-hankkeen ja VAMOS-toiminnan kanssa.
Käsikirjoitus, ohjaus ja äänisuunnittelu: Katarina Blomqvist. Tuottaja: Hannu Karisto.

19.1. Kuuntelija – essee Pertti Salomaan radiotaiteesta

Mitä radiolla voi tehdä? Onko kuuntelu taito siinä missä lukeminenkin?

Ohjaaja-tuottaja Pertti Salomaan (1933-1991) elämäntyö tapahtui radion rajoja etsien. Hän oli empaattinen toimittaja, pitkän linjan äänityöläinen ja näkemyksellinen radion tekijä.

Kun taiteilija Kim Modig sai tehtäväkseen tulkita uusiksi jonkin Salomaan teoksista, Modig kirjoitti sen sijaan soivan esseen limittäin Salomaan tuotantoon.

Tämä radioessee on kunnianosoitus ja utelias vastaväite Salomaan esteettiselle ajattelulle ja äänen taiteelle. Teoksessa kuullaan näytteitä Pertti Salomaan töistä sekä Yleisradion arkistosta. Äänisuunnittelijat nostetaan esille ohjaajien takaa.

Haastateltava: Sirkka Sario. Käsikirjoitus, ohjaus, äänitys ja äänisuunnittelu: Kim Modig.

26.1. Siljan saatanalliset säikeet

Dokumentti kertoo ajallemme tyypillisen ylisuorittajan tarinan. Pärjätäkseen muiden
joukossa nainen sairastuu miellyttämiseen ja suorittamiseen, ja hinta on kova. Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Timo Ruusuvuori. Tuottaja: Hannu Karisto.
(es. 1.2.2003)

2.2. Näkymätön kosketus - dokumentti sairaalaklovneista

Sairaalaklovnin näkymätön kosketus rentouttaa ja poistaa kipua. Sairaalaklovnit auttavat lapsipotilaita kestämään pistoksia ja pitkiä hoitoja. Ilo ja nauru parantavat. Klovnit pääsevät myös mukaan toimenpiteisiin. Esimerkiksi reumalasten nivelpunktioissa klovnilla on tärkeä tehtävä. Samalla kun hoitohenkilökunta valmistelee lasta nukutukseen, klovni kiinnittää taikatempuilla lapsen huomion pois pistävistä neuloista. Taikasanat auttavat ja neulat saadaan suoneen itkutta. Punainen nenä antaa klovnille luvan käyttäytyä yllättävästi. Nenä antaa myös lapselle luvan lähestyä klovnia toisin kuin muita aikuisia. Klovnin käsi voi vaikkapa tarttua seinään kiinni ja lapsi saa nauraa sille. Sairaalassa improvisoidaan yhdessä lasten kanssa pieniä tilanteita, ilon hetkiä ja saippuakuplia. Kun vanhemmat rentoutuvat myös lapset rentoutuvat ja sen jälkeen lapsia on helpompi hoitaa.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Helena Itkonen. Äänisuunnittelu Jukka Herva. Tuottaja Hannu Karisto.

sairaalaklovni Anastasia Sulaleima (Tanjalotta Räikkä)
sairaalaklovni Anastasia Sulaleima (Tanjalotta Räikkä) Kuva: © Noona Taavela 2019 / Sairaalaklovnit ry radio-ohjelmat
sairaalaklovni Vieno Orvokkinen (Petri Mäkipää)
sairaalaklovni Vieno Orvokkinen (Petri Mäkipää) Kuva: © Noona Taavela 2019 / Sairaalaklovnit ry radio-ohjelmat

9.2. Me kieltäydymme työstä

Dokumentti työstä, työstäkieltäytymisestä ja työn tulevaisuudesta. Missä arvo syntyy? Millainen on vallitseva työkulttuuri? Mitä tarkoitamme, kun puhumme työstä, ja kuinka taistelemme vapaan työn puolesta epävapaata työtä vastaan? Näitä kysymyksiä pohtivat Työstäkieltäytyjäliiton jäsenet, työn tutkija, Latteäiti, seksityöntekijä ja ”ideologisesti työtön” kirjailija.

”Me kieltäydymme työstä...
...koska työ on tekemässä koko planeetasta elinkelvottoman.
...koska työstäkieltäytyminen tarkoittaa kohtalon ottamista omiin käsiin.
...koska mikään palkka ei korvaa elämättä jätettyä elämää.
...koska työstäkieltäytyminen merkitsee demokratian laajentamista tuotannon ja talouden alueelle.
...koska haluamme tehdä historiaa, emme työtä.
...koska työstäkieltäytymisen aika on tullut.”

Käsikirjoitus ja ohjaus: Anna Valpuri Kankila ja Lasse Poser. Musiikki: Staffan Södergård.
Äänisuunnittelu: Hanna-Helena Kinnunen. Tuottaja: Hannu Karisto.

teksti tonnit käteen, kännit toteen
teksti tonnit käteen, kännit toteen Kuva: Lasse Poser radio-ohjelmat

16.2. Saaliseläimen vaistot

Kun kirjailija Helena Sinervo lähti kolme vuosikymmentä sitten interrail-matkalle, hän opetteli Tanskan salmissa huutamaan ranskaksi apua. Pian hän tapasi miehen, joka osasi viheltää puhtaasti Schubertin laulun Forelli. Kumpikaan näistä yksityiskohdista ei ollut sattumaa.
Saaliseläimen vaistot on tositapahtumiin perustuva tarina siitä, miksi vaistoihin kannattaa luottaa.

Ohjaus Suvi Sinervo: Käsikirjoitus Helena Sinervo. Äänisuunnittelu Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto. Kertojana näyttelijä Timo Torikka. (es. 4.1.2018)

23.2. Avian Electronics - sähköisiä luontokuvia

Teknologioiden mekaaniset ja sähköiset äänet täyttävät maailman. Linnunlaulua on vähemmän kuin aiemmin, kassajärjestelmät piipittävät yötä päivää. Talitiaiset lyhentävät laulusäkeitään saadakseen viestinsä perille melun läpi.

Avian Electronics - Sähköisiä luontokuvia on ääniteos, joka tarkastelee muuttuvaa ympäristöä, luonnon ja luonnollisuuden merkityksiä kiihtyvän teknologisen kehityksen ja ekologisen kriisin ajassa.

”Luontoa pysyvänä, luonnollisena kategoriana
ei ole olemassa
me pidämme luonnollisina asioita,
jotka meitä edeltävien sukupolvien tuotantotavat ovat luoneet:
niityt, nummet, pientareet –
niin meidänkin luonnottomuudestamme on tulossa luonto,
perinnemaisema, suojelukohde”

Teoksen kaikki ”luontoa” jäljittelevä äänimateriaali on synteettistä, sähköisesti tuotettua. Ääni, musiikki ja ohjaus:Ville Aalto. Tekstit: Ronja Louhivuori.


1.3. Magdan juurimatkalla Egyptissä

Magda on pian 30-vuotias maailmankansalainen. Hänen äitinsä on sveitsiläinen ja isä egyptiläinen menestyneen marmoritehtaan omistaja. Yläluokan tyttönä Magda eli suojattua elämää kotinsa muurien sisällä Kairossa, palvelusväen keskellä, kultaisessa kuplassa, kuten hän itse sanoo. Kymmenvuotiaana äitinsä mukana Sveitsiin muuttanut Magda vieraantui egyptiläisistä juuristaan. Hyvät välit isään kuitenkin säilyivät.

Magda lähtee marraskuussa 2018 löytöretkelle Egyptiin, isänsä maahan, tutustumaan sen ihmisiin ja heidän olosuhteisiin. Keskiössä on Magdan yhteisöllisen projektin El Niyaman suunnittelu ja kartoittaminen. Dokumentissa seurataan Magdaa Kairossa oman perheensä parissa, sekä projektin mukana tulleiden uusien ja vanhojen kohtaamisten kautta. Millainen on Egypti juurilleen palaavan milleniaalin silmin. Tämä on myös Magdan matka omaan itseensä. Hän sanoo kyllästyvänsä nopeasti tilanteisiin, joissa ei tapahdu kehitystä. Kuinka Magdan projektin kehittyy vuoden aikana, ja mitä oivalluksia Magdalle syntyy matkan varrella.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Katariina Kaila ja Kai Rantala. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

magda joogaa egyptissä
magda joogaa egyptissä Kuva: Kai Rantala radio-ohjelmat




Säröääniä - 3 teoksen kuratoitu kokonaisuus, kuraattorina Suvi Tuuli Kataja

Säröääniä -esseekokonaisuus tutkii muuttuvaa normia. Se tarkastelee meille vielä vieraita ääniä, jotka tulemme kuitenkin lähivuosina yhä paremmin tunnistamaan. Kokonaisuus sukeltaa seksittömyyden ja seksuaalisuuden moninaisuuteen, pohtii naisen rooleja feministisen katseen avulla sekä tutkii taidetta vanhenevan väestön näkökulmasta.
Tekijöinä ovat äänisuunnittelija ja musiikkituottaja Tuomas Skopa, elokuva- ja televisioäänisuunnittelija Salla Hämäläinen sekä taiteilijat Kim Modig ja Heidi M. Wee. He käsittelevät teoksissaan uutta normaalia – niin yhteiskunnallisesti kuin taiteellisestikin – ja pohtivat samalla, miltä radio ja audio voisi nyt ja tulevaisuudessa kuulostaa.
Teoskokonaisuus on ääni-ilmaisullisesti rohkea, genrerajoja ja perinteistä muotoa rikkova. Se ammentaa melusta ja häiriöäänistä yhtä lailla kuin sinfoniasta ja freestyle-rapistäkin.

8.3. Seksittömät

Osa ihmisistä ei harrasta seksiä. Alle prosentti ei rakastele koskaan elämänsä aikana. Syitä ovat esimerkiksi haluttomuus, vakaumus ja tahdosta riippumaton neitsyys.
Suomessa aseksuaalisuuden luokittelu mielenterveyden häiriöksi jakaa mielipiteitä. Antiseksuaalisuus puolestaan määrittelee seksin häiriötekijäksi ja pyrkii vapauttamaan ihmisen himosta, joka ohjaa käytöstä ja tunteita. Selibaatti voi olla vapaaehtoista tai vastentahtoista.
Mitä on elämä ilman himoa? Millaista on seksitön seksuaalisuus?
Essee haastaa normia myös radiofonian tasolla. Seksittömät on sinfonia, joka etsii melun kauneutta säröäänien, bittien helinän ja kaikenvärisen kohinan joukosta.
Käsikirjoitus, ohjaus, äänisuunnittelu, musiikin sävellys ja tuotanto: Tuomas Skopa. Tuotanto: Eerik Purdon / Artlab, Juha-Pekka Hotinen / Radiogalleria

15.3. Nainen ei ole kaiku

Naisen rooli nähdään yhäkin äitinä, vaimona tai huorana, miehen olemassaolon tukipilarina. Lisäksi kansanperinteestä nykyelokuvaan naisten välinen rakkaus on aiheena harvinainen. Nainen ei ole kaiku -essee nostaa esiin niitä naisen rooleja, jotka ovat näkymättömämpiä yhteiskunnassa, viihteessä tai taiteessa.
“Esseessäni pohdin kokemaani vierauden ja vääränlaisuuden tunnetta sekä naisena että äänisuunnittelijana - äänimiehenä. Enkä koske heteronormatiiviseen linssiin.” Salla Hämäläinen.
Käsikirjoitus, ohjaus, äänisuunnittelu, lyriikat: Salla Hämäläinen. Dramaturgi: Elli Salo. Tuotanto: Salla Hämäläinen / Aino Sound, Juha-Pekka Hotinen / Radiogalleria

22.3. Hopeakulttuuri

Suomen väestön ennustetaan vanhenevan. Tällöin senioreja on enemmän kuin junioreja. Mitä tämä tulevaisuus tarkoittaa taiteelle? Kun nuorisokulttuuri käsitteenä ja kulutuksen kohderyhmänä aikanaan syntyi, nuoret olivat väestön enemmistöä. Odottaako meitä seuraavaksi seniorikulttuuri? Miltä se näyttää ja kuulostaa?
Jos yhä useammalla yleisössä on muistisairauksia, eivät muistamista vaativat, hiljalleen kehittyvät tarinat voi olla taiteen perustyökalu. Hopeakulttuuri on tekijöidensä visiointia huomisesta. Miltä kuulostaisi esimerkiksi muistivapaa taide?
Aihe on ollut paljon esillä talouden puolella: Heinäkuussa 2019 Helsingissä järjestettiin Silver Economy (hopeakulttuuri) -foorumi, Suomen EU-puheenjohtajakauden aluksi. Mutta miksi taiteessa ei aiheesta juuri puhuta?
Hopeakulttuuri ei ole tieteellinen tutkimus vaan taiteellinen uni.
Käsikirjoitus, ohjaus, äänisuunnittelu, musiikin sävellys ja tuotanto: Biitsi (Kim Modig & Heidi Wennerstrand). Tuotanto: Kim Modig & Heidi Wennerstrand, Juha-Pekka Hotinen / Radiogalleria
uusinta to 26.3.

29.3. Kahlittu tahto

Mistä tulee alistuminen, jota ei edes tunnista - alistuminen kohtaloon, alistuminen ihmisten vallalle, varhainen nujertuminen, jonka yllättäen ymmärtää vaikuttaneen kaikkeen?

Dokumentin päähenkilö on aina pitänyt itseään vapaana, itsenäisenä, toimekkaana, jopa menestyneenä. Jossain vaiheessa hän tajuaa, että se ei ole koko totuus hänestä. Hän alkaa jäljittää pelon alkuperää, pelon, joka on lymynnyt mielen sopukoissa. Miten paljon se on vaikuttanut tapaan elää ja tehdä valintoja? Mies alkaa tutkia omaa menneisyyttään, päätyen lopulta ihmisyhteisön historiaan. Hän alkaa hahmottaa, mitä kaikkea voi liittyä sukupolvesta toiseen kulkeutuvaan malliin, jossa alistamisella ja alistumisella on ääneen sanomaton, mutta vaikuttava rooli.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Henna Salakari. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

5.4. Jumalan uudet soturit

Juuri täysi-ikäistynyt Enni on jo saanut sotilasvihkimyksen. Kahden pienen lapsen äiti Kaisu jätti työnsä äidinkielenopettajana. Alle kolmikymppinen Jessica odotti kunnes Jumalan tahto oli lähettää hänet Kanadasta Suomeen. Entinen metallimies Ari on nykyinen Pelastusarmeijan luutnantti. Mikä Pelastusarmeijassa vetoaa uusiin tulijoihin? Entä mikä se sotajuttu on, armeijoineen, sotilasarvoineen ja univormuineen?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Päivi Leino. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

pelastusarmeijalaiset Kaisu ja Riku
pelastusarmeijalaiset Kaisu ja Riku radio-ohjelmat


12.4. Siunatut kaksi vuodenaikaa

Talvi merkitsee Munkki Stefanokselle hiljaiseloa. Marraskuusta maaliskuuhun hän ei käy juuri missään eikä tapaa juuri ketään vaan pysyttelee yksin Erakkolassaan. Hän rukoilee, maalaa ikoneja ja lämmittää ruokaa pakastimesta. Ulkona Rasimäen kyläraitti on melkein yhtä hiljainen. Joskus ikkunasta näkyy vaaramaisemassa etenevä maitoauto. Mutta yksinäisyys päättyy, tietää munkki Stefanos. Kunhan kevään ensimmäinen raakkuja lentää ikkunan taakse, erakkokausi on ohi. Kesä on talven vastakohta kaikkine ihmisineen ja tapahtumineen. Munkki Stefanos puhuu, suunnittelee, juttelee, kokkaa, leipoo ja järjestää. Silti munkki ei saa kiintyä kehenkään. Hän kilvoittelee vain omasta puolestaan. Aika harvoin munkit pääsevät kertomaan elämästään. Aika harvoin pääsemme mekään kurkistamaan, millaista on munkin elämä.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Päivi Leino. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto. (es 22.9.2016)

19.4. Metsien miehet

Metsätyömiehien, metsurien työ on muuttunut radikaalisti viime vuosikymmenien aikana. Sarkavaatteet, kirves ja pokasaha ovat vaihtuneet nettiyhteydellä varustettuihin, lämmitettyihin ja ilmastoituihin metsätyökoneisiin. Ammattitaitoa on tarvittu ennen ja tarvitaan nykyäänkin, taidot ovat kuitenkin erilaiset. Itseluottamus ja ammattiylpeys ovat säilyneet. Metsämiehien työnkuvan muutos kuvastaa koko Suomen muutosta.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Sami Juola, Marko Rikala ja Hannu Karisto. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

entisajan metsuri talvisessa metsässä
entisajan metsuri talvisessa metsässä Kuva: Erkki Heikinheimo/Lusto/Suomalainen metsätyömies -tutkimushankkeen kokoelma radio-ohjelmat
]

26.4. Minun Venäjäni

Mahdoton tehtävänanto aloittaa matkan Venäjälle.

“Vaikka junamatka Pietariin kestää kolme ja puoli tuntia, miksi ensin on matkattava Neuvostoliiton ja henkilökohtaisen historian läpi? Miksi Venäjä on valkoinen läntti ja loputon toiseus sukupolveni maailmankartalla?” Dramaturgi Henriikka Himma pohtii omaa suhdettaan sekä sukupolvikokemustaan Venäjästä.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Henriikka Himma. Äänisuunnittelu: Jani Orbinski.


3.5. Brändin vanki

Näyttelijä-laulaja Sami Kojonen on vaikean valinnan edessä: keikka-auto pitää vaihtaa mutta mihin? Hän on yhden merkin mies ja tarjolla on lukuisa joukko erihintaisia ja -tasoisia autoja. Laatumerkin hinnalla saa kolme vähemmän trendikästä kulkupeliä. Pitävätkö autonmerkkibrändit paikkansa, vai myydäänkö meille mitä vaan? Vaikuttaako tunne autonostoon? Minkälaista palvelua Sami saa autokaupassa ja -huollossa? Minkä auton hän ostaa?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Sami Kojonen. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

Ohjelman tekijä Samo Kojonen ja mersun logo
Ohjelman tekijä Samo Kojonen ja mersun logo Kuva: Sami Kojonen radio-ohjelmat


10.5. Aurinko, linnut ja meri - kulttuuritoimittajan satama

Aurinko, linnut ja meri – kulttuuritoimittajan satama -radiodokumentissa yhdistyvät kone-
ahtaajien tarinat, satamiin sijoittuva fiktio ja toimittajan oma 18 vuoden työkokemus Kata- janokan satamasta. Dokumentti kertoo Helsingin nyt jo kadonneista rahtisatamista ja satamiin kirjallisuudessa sekä elokuvissa liitetystä romantiikasta, mutta myös kulttuuri- toimittajan kohtaamisesta omien vanhojen työkavereiden ja muistojen kanssa.

Käsikirjoitus ja ohjaus Jukka Kuosmanen. Äänisuunnittelu Kai Rantala. Haastateltavat Hannu Flink ja Kari Mäki. Tuottaja Hannu Karisto. (es. 5.5.2019)

17.5. Iäkkäiden kommuuni

Noin 1,2 suomalaista asuu yksin. Ilman kumppania, perhettä tai kämppäkaveria elää siis lähes 44 prosenttia. Ennen opiskelijat suosivat yhteisasumista mutta nykyään heistäkin suurin osa haluaa asua yksin. Samaan aikaan ollaan huolissaan siitä, kuinka yksin asuvat vanhukset pärjäävät kun ainoa ihmiskontakti on harvoin käyvä, yhteiskunnan palkkaama avustaja. Suomalaisen vanhustenhuollon näkymät pelottavat yhä useampaa ikääntyvää ja ajatus yksinäisestä vanhuudesta kauhistuttaa. Ikääntyvät ovatkin ryhtyneet haaveilemaan vanhuuden ajan kimppakämpistä, joissa voisi elää jo valmiiksi tuttujen ihmisten kanssa yhdessä toinen toisestaan huolehtien ja elämän loppuajasta iloiten. Mutta tukeeko yhteiskunta tätä haavetta?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Riikka Rahi. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

24.5. Laula sisko, laula

Riina Katajavuoren Merry ladies -lauluyhtyeen pyhiinvaellusmatka New Orleansiin Boswell Sistersin jalanjäljille.

Merry ladies -lauluyhtye on viidentoista vuoden aikana tehnyt yli 200 keikkaa ja lahjoittanut keikkapalkkiot kolmanteen maailmaan. Vuodenvaihteessa bändi toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa ja lähtee New Orleansiin esikuvansa, 1930-luvun Boswell Sisters -yhtyeen jalanjäljille. Jazzin kotikaupungissa ”Merryt” päätyvät asumaan Boswell Sistersien vanhaan kotitaloon.
Laula sisko, laula on paitsi kirjailija Riina Katajavuoren henkilökohtainen musiikillinen ja runollinen omakuva, myös tarina lauluyhtyeestä ja stemmalauluystävyydestä, joka yhdistää keskenään kuusi täysin erityyppistä naista.
Käsikirjoitus: Riina Katajavuori, ohjaus ja äänisuunnittelu: Elli Salo ja Suvi Tuuli Kataja.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua