Runsaasti toivottuja kuunnelmia radiodraaman ystäville vuonna 2019 - kuuntele Yle Areenasta ainakin nämä

Vuonna 2019 julkaistiin Yle Areenaan yli 450 tuntia arkistodraamaa kuunneltavaksi: klassikoita, jännäreitä ja lastenkuunnelmia. Poimimme muutaman viime vuodelta, jotka ovat jääneet meidän mieleemme. Mitkä kuunnelmat jäivät erityisesti sinun mieleesi?

Katriina – selviytymistarina Ahvenanmaan kallioilla

Raiku Kempin vuonna 1977 ohjaama ja dramatisoima Katriina perustuu Sally Salmisen menestysteokseen vuodelta 1936. Katriina vie Ahvenanmaalle, jonne tarinan alussa nuori pohjalaisnainen muuttaa. Alkutaival on toiveikkuutta täynnä: Katriina luulee lähtevänsä huvilamaiseen taloon vaimoksi vauraaseen perheeseen. Totuus on toista maata, ja elämästä tulee kamppailua eriarvoisessa yhteisössä. Lapset tuovat onnenpilkahdusta ja juurruttavat Katriinaa saaristomaisemaan, mutta aikuisena on yksin vaikea kantaa vastuuta, kun aviomies on merillä.

Katriina on kuitenkin kaiken keskellä ihmeellinen eteenpäinmenijä. Kun on käyty kovia taisteluita, mieli on avara: pienetkin onnentyrskyt nostattavat. Sitkeänä hän luovii ja onnistuu lopulta saamaan jotakin maallistakin omaa, eli oman lehmän - palkolliselle valtaisa suoritus, joka saa isäntämiehetkin nostamaan hattua. Nuorta Katriinaa näyttelee eläyten Eriikka Magnusson, ja vanhana elämäänsä kuulostelevana ja toteavana Katriinana on Elsa Turakainen. Surullista, raivoisaa – ja sittenkin myös lempeää.

Bertolt Brecht ja epäamerikkalaista toimintaa tutkiva komitea

Suomessakin 1940-luvun alussa asunut Bertolt Brecht oli saksalainen eeppisen teatterin mestari, ajatuksiltaan kommunisti ja elämänsä aikana monesti pulassa. Bertolt Brecht ja epäamerikkalaista toimintaa tutkiva komitea kertoo Brechtin kuuluisimmasta liemestä, jossa häntä kuulusteltiin uuden kotimaansa Yhdysvaltojen toimesta epäillystä "amerikkalaisvastaisesta toiminnasta".

Terävä ja tilannetajuinen Brecht löi kuulustelut läskiksi, todelliseksi farssiksi, eivätkä kuulustelijat edes aina tajunneet olevansa osallisina kuulusteltavan lennossa luomassa näytelmässä. Metatasoilta toisille hypitään taas todellisuudessa, jossa voidaan todeta tuon kuulustelufarssin kääntyneen lopulta ihan oikeaksi näytelmäksi josta se on sovitettu suomalaiseksi kuunnelmaksi.

Klassikot haltuun!

Dostojevskia haluaisi moni lukea, vaan tiiliskiven kokoiset kirjat tuntuvat hankalalta aloittaa. Radioteatterin sovitukset Rikoksesta ja rangaistuksesta sekä Idiootista antavat mahdollisuuden sukeltaa klassikkotarinoihin ehkä hieman helpommin sulateltavassa kuunnelmamuodossa.

Saksalainen Michael Ende ei ole ehkä Suomessa saavuttanut aivan samanlaista lastenklassikon asemaa kuin Keski-Euroopassa. Syytä ehkä olisi, sillä Enden iki-ihanaan romaaniin perustuva Momo ja aikavarkaat on lastenkuunnelma, jota mielellään myös aikuiset kuuntelevat.

Saara – aamukahvia tasan kello kuusi

Marja-Liisa Vartion vuonna 1964 kirjoittama Saara on hykerryttävä tarina perheestä, jonne saapuu uusi kotiapulainen Neiti Kaarne. Kaarnen lujuus ja vastuuntunto toimissaan on huumaavaa luokkaa.

Perheen vanhempien murheena ei siis suinkaan ole lasten sopimaton käytös vaan jäykkä lastenvahti. Taustalla häämöttää ja kontrastia luo kaiken lisäksi edellisen, täysin vastuuttoman mutta myös vastustamattoman, nuoren kotiapulaisen Saaran jättämä hupsutteleva henki, jolle neiti Kaarne tarjoaa täydellisen vastakohdan.

"Minkä sille mahtaa, jos on 30 vuotta tottunut tarjoilemaan aamukahvin tasan kello kuusi?" Vai mahtaisiko? Kovin on hankalaa muuttaa valtamerilaivan kokoisella tahdolla ja nuhteettomuudella varustetun Kaarnen kurssia.

Saara kertoo erityisesti naiselta vaadituista rooleista ja erilaisuudesta ja sittenkin myös jonkinlaisesta sukupolvien kohtaamisesta - tai ainakin yrityksestä. Tarina myös riipaisee. Millaisina näemme itsemme ja paikkamme maailmassa ja mihin voimme itse vaikuttaa? Entä kun kohtaamme jotakin täysin erilaista? Tumman pohjavirran ohella kuunnelma onnistuu olemaan todella hauska. On kuitenkin huomioitava, että tämä 1960-luvulla ensiesitetty kuunnelma on myös oman aikansa tuote esimerkiksi kielen suhteen ja sisältää ilmauksia, joita nykyaikana ei käytettäisi.

Marja Rankkalan ohjaamassa teoksessa loistaa erityisesti näyttelijäntyö: Neiti Kaarnena häikäisee Eila Pehkonen, nuoruudenintoa ja kapinallisuutta pursuavana Saarana on Aila Arajuuri ja hämmennyksen rajamailla taiteilevat Terttu Soinvirran näyttelemä kirjastovirkailija-Rouva sekä puoliso, Kauko Laurikaisen perheenisä, Pekka.

Jännitystä korville

Jännityskuunnelmat ja dekkarit ovat aina olleet suosituimpia julkaisujamme. Jännäreistä viime vuodesta mieleen jäi erityisesti kevään suursatsaus, kun julkaisimme vuoden 1986 jännityskuunnelmakilpailun satoa yhteensä 21 kuunnelman verran. Uudempaa tuotantoa edustaa vuonna 2012 ensiesityksensä saanut Piru valoa kantaa, joka perustuu norjalaisdekkaristi Karin Fossumin samannimiseen romaaniin.

Sykähdyttikö jokin arkistodraamoistamme sinua? Kerro meille, mitkä kuunnelmat jäivät sinun mieleesi. Kommenttikenttä on auki 10.1 klo 15 saakka.