Ella Kannisen luotsaama Ellan matkassa jatkuu 8. tammikuuta 2020 toisen tuotantokauden jaksoin Yle Teemalla ja Areenassa. Ellan matkassa: roomalaisten jäljillä vie katsojan historialliselle kulttuurimatkalle Pohjois-Italiasta Saksaan antiikin roomalaisten jalanjäljissä vanhaa roomalaistietä Via Claudia Augustaa seuraten. Sen ajan arkkitehtuuriin, perinteisiin ja tapahtumiin tutustumisen lisäksi pääsemme ruokamatkalle muun muassa muinaisten roomalaisten keittiöön. Mitkä paikat ja kulinaristiset elämykset jäivät päällimmäisenä Ella Kannisen ja käsikirjoittaja Ilkka Saaren mieleen?
Sammakonreisiä ja viiniä Lombardiassa
Yksi erikoisimmista tapahtumista sijoittui matkan alkuun: Santa Biancan sammakkofestivaalit. Suositussa tapahtumassa syötiin useita erilaisia sammakkoruokia: tortellineja, risottoa sekä tietenkin sammakonlihapizzaa, Italiassa kun oltiin. “Makuelämys oli hyvinkin miellyttävä. Kyllä musta hyvä sammakonsyöjä tulee”, Ella tuumaa. Sammakkoa on syöty perinteisesti Po-joen tulvaseuduilla, joissa sammakot ovat loikkineet talojen pihoilla.
Franciacortan viinialueella maisteltiin alueen kuohuviiniä. Franciacorta ei tarkoita ainoastaan seudun nimeä, vaan myös yhtä maailman tiukimmin säädeltyä metodia, jolla viiniä tehdään. Lisää viiniä löytyi legendaariselta Valpolicellan viinialueelta. Valpolicellassa on pieniä upeita viinitiloja, joiden tunnetuimpia viinejä ovat classico, amarone ja recioto. Siellä köynnökset kasvavat perinteisellä pergola veronese -tyylillä, jonka idea on antaa rypäleiden kypsyä ilmavasti. “Pohjois-Italiasta löytyy paljon erittäin hyviä viinejä, joiden kaltaisia ei löydy muualta”, Ella ja Ilkka vinkkaavat.
Hevosta Veronassa
Erikoisempiin ruokiin tutustuminen jatkui Veronassa: täällä perinneruokaa on hevosenlihapaisti ja hevosenliha tagliatelle. Hevosten syöminen sai alkunsa kauan sitten köyhänä aikakautena, jolloin kansa päätti hyödyntää taisteluissa kuolleet hevoset. Rooman valtakausi oli ehtinyt päättyä kauan sitten kun hevosenlihaa alettiin käyttää ravintona, ja sitä syödään Veronassa edelleen. “Rakastan hevosia, joten jätin tämän elämyksen väliin. Ilkka sen sijaan päätti maistaa historiallista perinneruokaa”, Ella kertoo. “Maistoin Valpolicellan viinissä marinoitua hevosenlihaa. Kyllähän se hyvää oli”, Ilkka tunnustaa.
Roomalaiset olivat ääripäiden ystäviä, ultramakean ja supersuolaisen.
Roomalaisherkkuja Baijerin Mertingenissä
Rooman valtakunnan ruokakulttuuri oli hyvin erilainen kuin omamme nykyään, sillä monia meille niin tavallisia ruoka-aineksia ei vielä ollut antiikin roomalaisten käytössä. Mertingenissä Ella pääsi kokkaamaan heidän herkkujaan roomalaisekspertin ohjeistuksella. Ruokalistalta löytyi muun muassa peltopyytä, yrttileipää, täytettyjä munia, ja jälkiruokana taateleista valmistettu herkku. “Makumaailmasta on jäänyt paljon tähänkin päivään, vaikka sanoisin kyllä että roomalaiset olivat ääripäiden ystäviä, ultramakean ja supersuolaisen”, Ella summaa makuelämyksiään. Muinaisten roomalaisten menuihin on aikoinaan kuulunut myös pähkinähiirtä, mutta Ellan ruokalistalle se ei päätynyt.
Parsaa Baijerin Schrobenhausenissa
Rooman valtakunta oli massiivinen ulottuen nykyisiltä Brittein saarilta Iraniin ja Pohjois-Afrikasta nyky-Romaniaan. Minne tahansa roomalaiset menivät valtakunnassaan, heillä oli tapana levittää Italian ja Välimeren alueen yrttejä ja vihanneksia myös ympäri nykyistä Eurooppaa. Yksi mainio esimerkki tästä on parsa, joka on suurta herkkua varsinkin Saksassa. Entisen Raetian provinssin kaupungissa Schrobenhausenissa Ella pääsi korjaamaan parsasatoa ja osallistumaan parsajuhliin. Ohjelmaan kuului tietysti kaikenlaisten parsaruokien nauttiminen. Ella osallistui myös parsankuorintakilpailuun, jossa hän pärjäsi erinomaisesti sijoittuen 2. sijalle!
Olutta Bambergissa
Bambergin kaupunki on paitsi Unescon suojelukohde, myös merkittävä olutkaupunki. Roomalaisten jälkeen viini ja olut kamppailivat valtajuoman asemasta Saksassa, mutta viinin asema heikkeni, kun sotilaat ja tykkitulet tuhosivat viiniköynnökset 30-vuotisessa sodassa. Bambergista löytyy olutmuseo sekä lukuisia paikallisia panimoita. “Kävimme kaupungin savuolutpanimossa, jossa perehdyimme savuoluen historiaan. Alkujaan kaikki olut oli savuolutta, koska mallas kuivattiin tulella lämmittäen. Tästä vanhasta perinteestä on jäljellä vielä bambergiläinen panimo, joka tuottaa tätä vahvan makuista olutta, josta joko pitää tai ei. Erityisesti täytyy Bambergista vielä mainita sen erinomainen valikoima alkoholittomia oluita, joita löytyi myös ravintoloiden hanoista”, Ella ja Ilkka kiittelevät.
Rieslingiä Moselin laaksossa
Tietysti matkalla täytyi käydä riesling-tiloilla, jotka sijaitsevat Mosel-joen laakson erittäin jyrkillä rinteillä. Rinteet mahdollistavat viiniviljelyn, koska aurinko paistaa suoraan rinteisiin köynnöksiä lämmittäen. Ella vieraili muun muassa Romanshof-tilalla, jossa tehdään roomalaista aperitiivijuomaa samalla menetelmällä kuin roomalaisaikaan: viini käy maahan kaivetuissa isoissa sammioissa. Viiniä maustamalla syntyy aperitiivina nautittava mulsum-viini.
Ellan pitkä matka roomalaisten jalanjäljillä pitkin muinaista keisaritietä, Via Claudia Augustaa, päättyy Reinin ja Moselin seuduille. Sielläkin elää antiikin perintö vahvana.
Ellan matkassa: roomalaisten jäljillä keskiviikkoisin klo 21 Yle Teemalla 8.1.2020 alkaen.
Kaikki jaksot nyt Yle Areenassa!
Katso myös ensimmäinen kausi Ellan matkassa: Etelä-Italia.
