Kare Eskola
Yle
1600-luvun puolivälissä syntynyt Jan Antonin Losy sattui olemaan Losinthalin kreivi ja vieläpä varoissaan. Siksi hän sai rauhassa soitella luuttua koko ikänsä. Jakob Lindbergin asema luutistina ei ole yhtä turvattu, mutta etuoikeus on kai sekin, että voi levyttää BIS-yhtiölle Losyn sävellyksiä.
Aikalaisten mukaan Losinthalin kreivi saavutti luutistina ja säveltäjänä ammattitason. Mutta koska hänen ei tarvinnut julkaista teoksiaan myytäväksi, ne levisivät käsikirjoituskopioina nuottikirjoihin ympäri Eurooppaa. Levytystä varten Lindberg on haalinut Losyn teoksia eri tahoilta ja yhdistellyt ne tyylinmukaisiksi sarjoiksi, sovittaen ja tulkiten ja välillä säveltäen.
Lindberg on näkemyksellinen muusikko ja tekee kaikkensa Losyn eteen, mutta kenties levy ei näytä kreivin musiikkia parhaassa valossa, koska painamista varten hän varmaankin olisi hionut teoksiaan lisää. Kulttuurisesti ja ajallisesti etäisten sävellysten laatua on usein vaikea arvioida, mutta oman tuntumani mukaan Losyn teokset eivät pärjää vertailussa esimerkiksi Weissiin, joka vaikutti samalla alueella. Weissin teokset ovat täynnä toisiinsa punoutuvia tunteita ja valon ja varjon vaihtelua, kun taas Losyn musiikissa on oppineen tyylitietoisuuden ja leppeän soittelun leima.
Toki myönnän että sokkotestissä tuskin erottaisin saksalaisia luuttumestareita toisistaan. Levyn selvin ansio onkin levollisessa tunnelmassa, jonka osaltaan luo myös Lindbergin käyttämä jumalainen, ikivanha luuttu. Melodiakielten lempeä kirkkaus on omaa luokkaansa, mutta erityisesti nautin bassoäänten mattapintaisuudesta ja lyhyestä soinnista, joka selventää harmonioita.
"Note d'oro". Jan Antonin Losy: Luuttumusiikkia. - Jakob Lindberg. (BIS-2462)
Kuuntele Uudet levyt 14.1.2020, toimittajana Kare Eskola.
