Hyppää pääsisältöön

Toivo Pekkasen Lapsuuteni palaa Tehtaan varjojen maailmaan

iida Pekkanen (Anja Pohjola) ja Toivo (Kimmo Jokinen) Rauni Mollbergin ohjaamassa elokuvassa Lapsuuteni
Iida-äiti (Anja Pohjola) ja pikku-Toivo (Kimmo Jokinen) elokuvassa Lapsuuteni iida Pekkanen (Anja Pohjola) ja Toivo (Kimmo Jokinen) Rauni Mollbergin ohjaamassa elokuvassa Lapsuuteni Kuva: Yle/Kuvapalvelu Toivo Pekkanen,Rauni Mollberg,Anja Pohjola

Toivo Pekkasen romaaniin perustuva Lapsuuteni on eräänlainen rinnakkaisteos kirjailijan läpimurtoteokselle Tehtaan varjossa. Rauni Mollberg ohjasi omaelämäkerrallisen romaanin neliosaiseksi tv-elokuvaksi vuonna 1967.

Lapsuuteni on katsottavissa Areenassa toistaiseksi.

Toivo Pekkanen julkaisi 1932 omaelämäkerralliseen ainekseen perustuvan romaanin Tehtaan varjossa. Vuonna 1953 hän palasi samaan aiheeseen romaanilla Lapsuuteni. Tarinassa Pekkanen kertoo omasta lapsuudestaan.

Lapsuuteni kuvaa neljässä osassaan Toivo Pekkasen kasvun lähes taaperoikäisestä aikuisuuden kynnykselle. Varhaislapsuus on onnellista aikaa äiti Iidan (Anja Pohjola) lämpimän, mutta tiukan huolenpidon alla. Isä Taneli (Matti Oravisto) on hieman etäisempi hahmo, mutta isän tultua töistä kotiin on mukava istahtaa tämän syliin ja kuunnella tarinoita. Isä työskentelee kivimiehenä ja pikku-Toivokin vierailee välillä isän työmaalla. Lapsuusajan tapahtumat etenevät pieninä irrallisina muistoina, ilman suuria huolia.

Synkempiä varjoja alkaa ilmestyä Toivon elämään, kun isä saa työmaalla halvauskohtauksen. Työnteosta ei enää tahdo tulla mitään. Perhekin kasvaa, ja niukkuus alkaa hiipiä Pekkasten elämään. Seuraa muuttojen sarja aina vain pienempiin asuntoihin. Koulussa köyhäinapua nauttiva poika jää ulkopuoliseksi, vaikka pärjääkin opinnoissa hyvin.

Lopullisesti maailman karu todellisuus paljastuu sodan sytyttyä ja varsinkin kansalaisodan jälkimainningeissa, jolloin perhe, kuten suuri osa kaupungin työväestä, kärsii työttömyydestä ja nälästä. Toivossa on kuitenkin jo varhain syttynyt lukuharrastuksen myötä toive paremmasta elämästä ja maailmasta.

Sarjan neljässä osassa eri-ikäistä Toivoa esittävät Jarmo Lupunen, Kimmo Jokinen, Timo Harju ja Juha Koskinen. Tarinaa kuljettavana kertojaäänenä on Kapo Manto. Lapsuuteni on ohjannut Rauni Mollberg, käsikirjoituksesta vastaa Jorma Savikko, musiikista Ahti Sonninen ja kuvauksesta Veikko Mård.

Jokaista päivää seuraa yö, jokaista iloa varjostaa murhe.― Toivo Pekkanen: Lapsuuteni

Toivo Pekkanen – työläiskirjailija ja akateemikko

Toivo Pekkanen syntyi Kotkassa 10.9.1902 köyhään kuusilapsiseen perheeseen. Kansakoulun käytyään Pekkanen teki sekalaisia töitä satamassa ja sepän apulaisena tehtaassa. Kirjallisuus veti kuitenkin puoleensa. Ensimmäiset novellinsa hän julkaisi Juttutupa-lehdessä ja esikoisteos, novellikokoelma Rautaiset kädet ilmestyi 1927. Läpimurto tuli omaelämäkerrallisia aineksia sisältävällä romaanilla Tehtaan varjossa 1932. Kaikkiaan Pekkasen tuotanto käsitti 31 teosta, lisäksi artikkeleita ja kertomuksia lehtiin. Vuonna 1955 Toivo Pekkanen nimitettiin akateemikoksi. Hän kuoli 30.5.1957.

Lue lisää:

Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

Lisää ohjelmasta

Keskustele
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.