Hyppää pääsisältöön

Vammaiskultti ei voivottele eikä taputtele olalle, vaan kertoo rohkeasti ja rehellisesti miltä vammaisuus tuntuu

Kuvassa Vammaiskultin tekijät Jenniina Järvi ja Julianna Brandt.
Kuvassa Vammaiskultin tekijät Jenniina Järvi ja Julianna Brandt. Kuva: Ilmari Fabritius Yle Puhe

Vammaiskultti on Yle Puheen uusi 10-osainen radiosarja, jossa puhutaan siitä, miltä vammaisuus tuntuu. Juontajat Jenniina Järvi ja Julianna Brandt ovat runoilijoita ja taiteilijoita, joille itselleen vammaisuus on osa omaa elämää, mutta jotka eivät elä elämäänsä vamma edellä. Radiosarjassa he laittavat itsensä peliin ja haastavat kuulijan kohtaamaan omat ennakkoluulonsa.

Ohjelman molemmilla juontajilla Jenniina Järvellä ja Julianna Brandtilla on cp-vamma eli synnynnäinen liikuntarajoite, joka johtuu aivovauriosta. "Tarvitsen seisomiseen tukea ja käytän kävellessä keppejä", kertoo Jenniina omasta vammastaan. Juliannan cp-vamma on lievempi - "kävelen itsenäisesti, mutta kävelyssäni on virheasentoja, joita tykkään itse kutsua persoonalliseksi kävelyksi."

Jenniina on omien sanojensa mukaan herkkä, mutta intensiivinen, toisaalta analyyttinen ja kurinalainen, toisaalta armoton sählä - "sellainen arkiselviytyjähosuli".

Julianna on samaan aikaan herkkä ja rohkea. "Haen elämässäni usein itseni ylittämisen tunnetta ja menen sitä kohti."

Vammaiskultti on rehellistä puhetta vammaisuudesta

Jenniina Järveä ja Julianna Brandtia yhdistää äärimmäinen rehellisyys ja halu puhua vaikeista asioista suoraan.

"Haluamme puhua vammaisuuden syvimmistäkin tunnoista suoraan. Vammaiskultti on äärimmäisen rehellinen ohjelma, koska mikrofoni on kerrankin, kirjaimellisesti, meillä itsellämme."

Järvi ja Brandt haluavat, ettei vammaisuudesta puhuta "vain vammaisuutena", ihmisestä irrallisena sairausinformaationa, vaan osana tavallista arkea.

"Haluamme tuoda vammaisuuden niin sanotusti kaikkien ulottuville, ettei vammaisuudesta puhuttaisi vain erilaisten vammaisjärjestöjen kautta."

Elämämme on täyttä ja normaalia, vammaisuus on ikään kuin lisämauste.― Julianna Brandt ja Jenniina Järvi
Kuvassa Vammaiskultin tekijät Jenniina Järvi ja Julianna Brandt.
Kuvassa Vammaiskultin tekijät Jenniina Järvi ja Julianna Brandt. Kuva: Ilmari Fabritius Yle Puhe

Sarja puhuu vammaisuudesta tavalla, jota ei ole totuttu julkisuudessa kuulemaan. Siinä ei voivotella eikä taputella olalle, mutta voimaannutaan, turhaudutaan, nauretaan ja itketäänkin.

"Haluamme kertoa myös rehellisesti siitä, että välillä vammaisuus vituttaa, esimerkiksi kipupäivinä. On ihan inhimillistä, että välillä vamma ottaa päähän. Vammaiskultissa sensitiivisyys on tärkeää, mutta ei ylivarovaisuus."

Vammaiskultti käsittelee vammaisuutta laajasti ja rohkeasti

Tehdäänkö vammaisesta muille inspiraatiopornoa? Pitääkö vammaisen aina toimia esikuvana? Millaista on deittailla vammaisena? Pitäisikö vammaisuuden ja vammattomuuden vastakkainasettelu purkaa? Siinä muutamia aiheita joihin Vammaiskultissa haetaan vastauksia.

Studioon kutsutaan kiinnostavia vammaisia ja vammattomia vieraita. Syksyn aikana puhutaan mm. kirjailija Miki Liukkosen kanssa siitä, onko olemassa taiteilijoita ja vammaistaiteilijoita, ja kysytään yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa työskentelevältä ylitarkastaja Michaela Moualta, miksi tämä yhteiskunta sietää vain sellaista sairautta, josta parannutaan.

"Jokaisessa jaksossa ruoditaan myös viikon klassikko: absurdi, mutta vammaisen arjessa vuodesta toiseen toistuva tilanne", kertoo Jenniina Järvi.

Vammaiskultti pyrkii tuomaan ainutlaatuisen lisän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Se nostaa esiin täysin uusia ääniä, rakentaa nykyistä moninaisempaa keskustelukulttuuria ja muuttaa käsityksiä vammaisuudesta.

Sarjan ensimmäisen jakson teemana maanantaina 14.10. on inspiraatioporno. Mitä sillä tarkoitetaan? Miten inspiraatioporno vaikuttaa kokemukseen vammaisuudesta? Juliannan ja Jenniinan kanssa teemaa perkaa vapaa kirjoittaja Pinja Eskola.

Jokaisesta jaksosta voi käydä keskustelua ja kysyä kysymyksiä Twitterissä tunnisteella #vammaiskultti sekä Vammaiskultin Instagramissa.

Lisää ohjelmasta

  • “On erikoista, ettei rikas Suomi pysty turvaamaan kaikille riittävää toimeentuloa”

    Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ovat ihmisoikeuksia.

    Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mukaan meillä ei ymmärretä, että toimeentulo tai terveyspalvelut ovat ihmisoikeuksia. Jos suomalaista pyytäisi luettelemaan keskeisiä ihmisoikeuksia, moni mainitsisi luultavasti äänioikeuden, sananvapauden ja syrjinnän kiellon – eli tutut kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet. – Niiden lisäksi pitäisi ymmärtää, että myös taloudelliset ja

  • Filosofi Elisa Aaltola: “Ihmisen kannattaa luopua eläintuotannosta oman etunsa takia”

    Aaltolan mukaan eläintuotanto voi synnyttää pandemioita.

    Filosofi Elisa Aaltolan mielestä pandemian myötä olisi syytä puhua siitä, kuinka pitkälle ihminen voi riistää eläinlajeja ja luontoa. Hänen mukaansa oma elämämme voi keventyä, jos kohtelemme eläimiä myötätuntoisesti. Koronapandemian myötä on keskusteltu, millaisia seurauksia on sillä, että ihminen vie koko ajan enemmän elintilaa eläimiltä.

  • Puheen Aamu päihittää marraskuun ystävillä ja tiistainisuilla

    Puheen Aamu on marraskuussa yllätyksiä täynnä!

    Puheen Aamu on marraskuussakin yllätyksiä ja kivoja juttuja täynnä! Marraskuun ensimmäisellä viikolla Anna Cadia, Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa kutsuivat kylään ystäviä, henkilöitä, jotka kuuntelevat Puheen Aamua, mutta jotka ovat monelle tuttuja muutenkin: kirjailijoita, muusikoita, luennoitsijoita, juontajia. Marraskuussa nautitaan myös nisuja ja kuunnellaan toivebiisejä.