Hyppää pääsisältöön

Luonnonsuojelu vaatii paksua nahkaa

Luonnonsuojelutyö ei sovi kaikille. V-ttuilua pitää sietää ja vastustajien kanssa on syytä tulla toimeen, jos tavoitteissaan aikoo menestyä. Juha "Norppa" Taskinen tietää, että omien mielipiteiden julkinen puolustaminen on raskasta. Jos vastaa samalla mitalla, kuilu syvenee.

Miehen ääni pysäyttää Juha Taskisen paikallisessa marketissa.
– Norppa-Taskinen?
– Joo?
– Minä sitte oon luvannu vettee sua turpiin ku niän.
– No tässähän mie oon, kyllä ne luppaukset täytyy pittää.

Juha “Norppa” Taskinen ei ehkä ole koko Suomen tuntema henkilö, mutta tunnettu hän on silti. Savonlinnan seudulla Juha on yhtä kuin saimaannorpan suojelu.

Saimaannorppa menee tunteisiin.

Luonnonsuojelussa valitaan puoli. Pahimmillaan vastakkainasettelu kärjistyy riitelyksi.

Vuosikymmenten mittainen ura norppien parissa toi Taskiselle maineen lisäksi uupumisen ja mielialalääkkeet. Maineestakin ollaan montaa mieltä. Nykyään Juha voi hyvin ja ystäviä on vihamiehiä enemmän.

– “Kyllä tässä nahkansa pitää kovettaa”, kertoo Taskinen.

saimaannorpan kuutti jäällä
Tämän kuutin nimi on Erna. saimaannorpan kuutti jäällä Kuva: Juha Taskinen saimaannorppa

Saimaannorppa ei ole pelkästään isosilmäinen, hellyyttävä löllerö vaan myös ihan aidosti joitakin ihmisiä ärsyttävä luontokappale. Saimaannorppa menee tunteisiin.

Miksi saimaannorppaa vastustetaan?

Oikeastaan saimaannorppakiistelyn ytimessä ei ole niinkään itse norppa vaan kalastus.

Saimaalla on kalastettu iät ajat. Kalojen lisäksi verkkoihin jää myös saimaannorppia.

Norpat uivat verkolle kalan perässä, sotkeutuvat ja hukkuvat. Koska saimaannorpat ovat äärimmäisen uhanalaisia, verkkokalastusta on rajoitettu.

Moni sanoo, ettei koskaan ole minun verkkoon norppa uinut.― Juha Taskinen

Maa- ja metsätalousministeriö on kieltänyt verkkokalastuksen 15.4. - 30.6. välisenä aikana saimaannorpan poikasten keskeisillä elinalueilla muikkuverkkoja lukuun ottamatta.

Rajoitukset tuottavat mielipahaa innokkaille verkkokalastuksen ystäville. Useimmiten kyse on vapaa-ajan kalastajista eikä ammattilaisista, jotka tienaavat kalastuksella leipänsä. Rajoitusten perusteet eivät kaikkia vakuuta.

Kiistelyn ytimessä ei ole niinkään itse norppa vaan kalastus.

Taskisen mukaan rajoitusten vastustajilla on yhteiset argumentit: tutkijat vääristelevät norppien todellista lukumäärää, norpat eivät verkkoihin sotkeudu ellei niillä ole lähetintä selässään, tai että verkkoihin voi asettaa pelottimia, kuten soraa mehukattipurkkiin.

Näkemysten vastineeksi on tarjolla tutkittua tietoa, mutta faktat eivät aina riitä muutokseen. Verkkorajoitusten vastustajat ovat leimaantuneet saimaannorppien vastustajiksi.

Vastakkainasettelu harvoin tuottaa mitään hyvää.

On harhaanjohtavaa puhua ainoastaan saimaannorppien ystävistä tai vihamiehistä. Verkoilla kalastavat voivat suhtautua norppiin myönteisestikin, mutta eivät ole valmiita luopumaan verkoista.

Ehkä he luottavat tuuriin.

Tarkoitus ei ole kieltää kalastusta, ainoastaan verkot.

– Moni sanoo, ettei koskaan ole minun verkkoon norppa uinut, Taskinen kertoo.

Kohu kesällä 2019 verkkoihin kuolleiden kuuttien ympärillä sai aikaan nopeasti kansalaisaloitteen verkkokalastuksen täyskiellosta norppavesille. Aloite eteni eduskuntaan saakka.

Juha Taskisen mukaan saimaannorppa pelastuisi pelkästään verkoista luopumalla. Tarkoitus ei ole kieltää kalastusta, ainoastaan verkot.

– Saimaannorpan elämä on muutaman ihmisen mielipahaa tärkeämpää, Taskinen toteaa.

Saimaannorppaa ei tavata missään muualla maailmassa. Jos se häviää Suomesta, se häviää koko maapallolta.

Minä sitte oon luvannu vettee sua turpiin ku niän.

Ajatus verkkokalastuksen täyskiellosta on joillekin liikaa ja viha voi purkautua paitsi saimaannorppiin myös Norppa-Taskiseen.

Saako Juha marketissa turpaansa?

Juha katsoo vierasta miestä edessään ja odottaa, tuleeko nyrkistä. Mies on hetken aikaa hiljaa ja vastaa:

– Käs on nyt niin kippee ettei kärsi mättee turpii.

Tilanne raukeaa. Miehet alkavat jutella.

Pitää kokea olevansa oikealla puolella tietä. Sillä hyvällä puolella.― Juha Taskinen

Juha Taskinen on työskennellyt saimaannorppien parissa 40 vuotta kirjailijana ja valokuvaajana tutkimusten ohella. Vuodet ovat opettaneet, että norppien äärellä vastakkain ovat useammin mielipiteet kuin ihmiset.

Kun ajatukset on ilmaistu puolesta ja vastaan, keskustelu rönsyää muihin aiheisiin.

Lopulta nyrkkiään puinut mies pyytää Taskisen kotiinsa. Hän haluaa esitellä lapsenlapsensa hienoja piirroksia. Niissä on saimaannorppia. Juha suostuu.

Saimaannorppaa suurempi on itse Saimaa. Suomen suurin järvi yhdistää kaikkia osapuolia.

Mutta mitä Juha Taskinen itse ajattelee maineestaan – norpat kun eivät tule kiittämään?

– Pitää kokea olevansa oikealla puolella tietä. Sillä hyvällä puolella, hän naurahtaa ja jatkaa:
– Ja se Puruveden ensimmäinen kuutti, sellaiset ovat niitä tähtihetkiä!

Historiallinen tilanne tallentui Snowhow-dokumenttisarjaan

Tammikuussa 2017 Yle Luonto kuvasi Puruvedellä tarinaa saimaannorpasta Snowhow-dokumenttisarjaan.

Sää oli harvinaisen lauha ja lumen sijasta jään pintaa peitti vesi. Norpat synnyttävät poikasensa lumikinoksiin, joten pesintämahdollisuudet olivat olemattomat.

Puruvedeltä metsästettiin saimaannorpat loppuun 1930-luvun tietämillä. 70 vuotta myöhemmin alueelle oli uinut paluumuuttajia, joista yksi oli sukukypsä naaras. Saimi.

Apukinokset kolattiin erityisesti Saimia ajatellen.

Dokumenttiin tallentui saimaannorpan suojelutyön merkkipaalu.

Puruveden “ensimmäistä kuuttia” oli odotettu ainakin 15 vuotta. Pesäkinoksille palattiin huhtikuussa Metsähallituksen erityisluvalla.

Ja kuinka ollakaan, ihme oli tapahtunut. Yhdestä apukinoksesta löytyi kuutin villaa. 80 vuotta metsästyksen jälkeen alueelle oli syntynyt kuutti!

Dokumenttiin tallentui saimaannorpan suojelutyön merkkipaalu.

Kuutille annettiin löytöpäivän mukaan nimeksi Pilvi.

Riemu ei kestänyt kauan. Loppukesästä 2019 Saimaalta saatiin suru-uutisia. Pilvi-kuutti oli löytynyt kuolleena noin 10 kilometriä synnyinpaikaltaan.

Ruumiinavauksen tehnyt tutkija pitää mahdollisena, että Pilvi oli hukkunut kalaverkkoon.

Saimaannorpan kuutti lumipesässä.
Kuutti talvipesässään keväällä. Kuvan kuutti ei ole Pilvi. Saimaannorpan kuutti lumipesässä. Kuva: Yle, kuvakaappaus Snowhow-sarjasta saimaannorppa

Tarina saimaannorpasta ja Juha Taskisesta esitetään Snowhow-sarjan kolmannessa jaksossa 18.1.2020 TV1:llä.

Mikä Snowhow?

Snowhow on suuri yhteispohjoismainen, neliosainen dokumenttisarja Pohjoismaiden talviosaamisesta. Sarjassa nähdään, miten Pohjoismaissa elävät ihmiset ja eläimet ovat sopeutuneet elämään kylmässä ja pimeässä.

Jaksoissa on useita talvisia tarinoita Norjasta, Suomesta ja Ruotsista.

Suomessa Snowhow-sarjaa on kuvattu Puruveden lisäksi mm. Ranualla, Oulussa, Kuusamossa, Suomussalmella, Kokkolassa, Torniossa ja Helsingissä.

Snowhow on toteutettu yhteistyössä Suomen Ylen, Ruotsin SVT:n ja Norjan NRK:n kanssa.

Katso sarja Areenassa.