Hyppää pääsisältöön

Kansalaisliike pelkää Porin tuhkapesulan olevan riski Itämerelle, vaikka Fortum vakuuttaa päästöjen vaarattomuutta

”Kenenkään meistä on vaikea mennä sanomaan, mitä siellä tasan tarkkaan tapahtuu”

Tuhkajätteen sisältämän suolan laskemisesta mereen on syntynyt pitkittynyt kiista Satakunnassa. Hankkeen vastustajien mielestä valtionyhtiö Fortumin olisi pitänyt hankkia järjestelmä, jossa suola otettaisiin talteen, sillä he eivät usko yrityksen pystyvän poistamaan siitä kaikkia haitallisia aineita.

Energiayhtiö Fortum käynnisti lokakuun lopulla Porin Mäntyluodossa Suomen ensimmäisen tuhkanjalostamon. Jätteenpoltosta syntyvän tuhkan sisältämää suolaa ei enää saa sijoittaa kaatopaikalle.

– Täällä tuhkasta poistetaan suolaa kemiallisella käsittelyllä. Samalla jätteessä olevat raskasmetallit sidotaan tuhkaan, minkä jälkeen käsitelty tuhka viedään kaatopaikalle. Suolan sisältävä prosessivesi lasketaan mereen vedenkäsittelyprosessin jälkeen, kertoo Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa.

Hän pitää tuhkankäsittelytoiminnan aloittamista Porissa ensimmäisenä askeleena kohti tuhkan uusiokäyttöä.

Suolapitoiset tuhkat varastoidaan pääasiassa Fortumin Porin Peittoon käsittelykeskuksessa. Tuhkaa on varastoitu loppuvuodesta 2016 alkaen. Poriin kuljetetaan tuhkaa kaikista Suomen jätteenpolttolaitoksista.

Tuhkankäsittelylaitos Porissa

  • Suomen jätteenpolttolaitoksissa syntyy vuosittain 45 000 tonnia APC- eli lentotuhkaa
  • APC-tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi
  • Kolmannes tuhkasta on suolaa
  • Fortumin laitos poistaa jätetuhkasta suolan kemiallisella käsittelyllä
  • Suolaa sisältävät käsitellyt jätevedet johdetaan mereen Porin edustalla
  • Raskasmetallit ja muut haitta-aineet sidotaan tuhkaan, minkä jälkeen käsitelty tuhka sijoitetaan kaatopaikalle
  • Porin laitos maksoi 15 miljoonaa euroa ja työllistää kuusi henkilöä
  • Laitos käsittelee 30000–40000 tonnia tuhkaa vuodessa
  • Täyteen kapasiteettiin toiminta nousee kesään mennessä

Hankkeen seurauksena syntyi kesällä 2018 lähialueelle kansalaisliike, nykyisin Puhtaan meren puolesta -yhdistys. Yhdistyksen mielestä Itämeri ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta. Huolena ovat Fortumin tuhkankäsittelylaitoksen prosessivedet.Yhdistyksen aktiivien mukaan jätevedet sisältävät suolojen lisäksi raskasmetalleja ja muita haitta-aineita.

– Sitä hämmästellään, että miten tällaista voi tapahtua valtionyhtiön toimesta, Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen puheenjohtaja, Pori Jazzin luoja ja pitkäaikainen taiteellinen johtaja Jyrki Kangas sanoo.

Mielestäni on uskomatonta, että nyky-yhteiskunnassa tällainen toiminta sallitaan. Ja vielä ympäristöluvan kanssa.― Mari Granström

– Mielestäni on uskomatonta, että nyky-yhteiskunnassa tällaista toimintaa sallitaan. Ja vielä ympäristöluvan kanssa, yhdistyksen hallituksen jäsen, kemisti Mari Granström purkaa tuntojaan.

– On olemassa hirveä myrkky: jätteenpolttolaitoksesta tullut tuhka, joka sisältää kaikki mahdolliset ympäristömyrkyt. Ja nyt, kun sitä ei saa enää laittaa kaatopaikalle sementoituna, niin ajatellaan, että päästään myrkyistä eroon pesemällä se – ja päästämällä se pesuvesi mereen, yhdistyksen hallituksen jäsen, eläkkeellä oleva biokemisti Tiina Wishart harmittelee.

Tuhkankäsittelylaitoksen jätevesien purkuputki sukeltaa Selkämereen Porin Mäntyluodossa:

Fortum pitää tuhkankäsittelylaitosta ympäristötekona, joka on tärkeä koko Suomen jätehuollon kannalta. Valtionyhtiöstä vakuutellaan, että kaikki on kunnossa – ja mereen johdettavat prosessin poistovedet sisältävät lähinnä vettä ja suolaa.

– Me laskemme puhdistettua suolavettä Selkämereen. Vaikutus meren ekosysteemiin on merkityksetön, johtaja Kalle Saarimaa sanoo.

Puhtaan meren puolesta -yhdistys ei vastusta tuhkankäsittelylaitosta sinänsä. Ongelmana pidetään ainoastaan laitoksen poistovesiä. Kangas syyttää Fortumia jopa valehtelusta.

– Yleisöä hämätään kutsumalla tuhkajäämiä merisuolaksi. Kysymyshän on nimenomaan siitä, että puhutaan väärillä nimillä asioista ja yritetään sillä tavalla hämätä kansalaisia.

Kankaan mukaan tuhkanjalostamon purkuputken päästä menee mereen suoranaisia ympäristömyrkkyjä.

– Näin on. Ympäristömyrkkyjä, joita Fortum sanoo suoloiksi.

– Kun Fortum aikoinaan tätä hanketta Porin kunnallispäättäjille markkinoi, niin se mainoslause oli "tuhkasta timantteja". Minä luulen, että päättäjät ei ole olleet ihan kärryillä sen suhteen, että mitä tässä tulee tapahtumaan. Totuushan on vasta vähitellen aukeamassa meille Meri-Porin asukkaillekin. Tässä on kaunisteltu asioita, jotka alkavat näyttää vakavilta, sanoo tuhkankäsittelylaitoksen päästöistä huolestunut, Porin Reposaaressa asuva Haakon Uddfolk.

Poistovedet vaan dumpataan lähimpään mahdolliseen paikkaan, mahdollisimman halvalla ja seurauksista välittämättä.

Uddfolk on eläkkeellä oleva automaatioasiantuntija, joka teki vuosikymmenien työrupeaman voimalaitoksilla.

Fortumilta vakuutetaan, että prosessi on turvallinen. Vedet voi aina tarvittaessa palauttaa prosessin alkuun ja puhdistaa uudelleen.

– Jos havaitsemme, että puhdistus ei toimi, emme päästä vesiä eteenpäin, sanoo johtaja Saarimaa.

Kartta Mäntyluodon ympäristöstä.
Fortumin tuhkankäsittelylaitoksen purkuputken pää on 1,5 kilometrin päässä rannasta Porin Karhuluodon edustalla. Kartta Mäntyluodon ympäristöstä. Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle MOT

Fortumin tuhkanjalostamon jätevedet kulkevat samaa purkuputkea pitkin kuin kuvassa näkyvän Venatorin titaanidioksiditehtaan. Vuonna 1957 perustetun tuotantolaitoksen alkuperäinen omistaja oli valtionyhtiö Vuorikemia Oy.

Yksi näistä Porin Mäntyluodossa sijaitsevista teollisuuden purkuputkista kuljettaa Fortumin tuhkapesulan kiistanalaiset jätevedet Itämereen.

Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaan hyppysissä on Porin tuhkanjalostamon lopputuote, kiinteäksi puristettu tuhkakakku. Se päätyy kaatopaikalle loppusijoitukseen.

Puhtaan meren puolesta -yhdistys vaatii tuhkankäsittelylaitoksen toiminnan keskeyttämistä, kunnes Fortum rakentaa laitokseensa niin sanotun suljetun kierron järjestelmän. Sen avulla kyettäisiin ottamaan talteen sekä suola että metallit. Tällöin laitoksen poistovesiä ei tarvitsisi enää laskea mereen.

– Valtionyhtiö likaa merta. Periaatteessa kysymys on siitä, että mitään ylimääräistä ei saa enää päästää Itämereen. En epäile, etteikö Fortumilla olisi osaamista. Kysymys on viime kädessä halusta. Halutaanko investoida jokunen miljoona tällaisiin järjestelmiin – vai eikö haluta, sanoo Kangas.

Jätetuhkaa syntyy Suomessa vuosittain yhteensä 45 000 tonnia ja kyse on ongelmajätteestä. Mari Granströmin mukaan tuhkankäsittely on ehdottoman tärkeää ja Fortum on oikeilla jäljillä työssään.

– Surullista vain on, että he eivät ole sijoittaneet siihen kaikkein viimeisimpään teknologiaan - eli täysin suljettuun jätevesien puhdistus- ja kiertojärjestelmään. Ei voi kuin hämmästellä, miksi he eivät sitä tee, vaikka tarvittava teknologia on yleisesti tiedossa. Ajatus on ollut lähinnä se, että käsitellään tuhkaa, poistetaan siitä haitallisia aineita – ja nämä haitalliset aineet lasketaankin itse asiassa Itämereen.

Fortuminkin pitäisi myöntää, että tulokset ovat nähtävillä aikaisintaan 10–20 vuoden päästä.

Suljettu kierto on Fortumin mukaan paraikaa kehitteillä. Sen toteuttaminen olisi johtaja Saarimaan mukaan "muutaman miljoonan euron suuruinen investointi". Suolan talteenotto on joka tapauksessa vielä vuosien päässä, Saarimaa arvioi.

– Pelkästään teknisen puolen kehittely vie vielä vähintään pari kolme vuotta. Mutta kehitämme sitä puolta kaiken aikaa. Ja nyt kun me pääsimme käynnistämään Mäntyluodon tuhkankäsittelylaitoksen, kehitystyö helpottuu.

Ympäristönsuojelulakiin on kirjattu, että jätteiden käsittelyssä tulee käyttää "parasta käyttökelpoista tekniikkaa".

PMP-aktiivi Tiina Wishart työskenteli ennen eläköitymistään teollisuuden palveluksessa laadunvalvonta- ja tuotantokemistinä.

– Kyllä tämä kaikki vetää mielen apeaksi. Että näin voidaan menetellä vielä tänä päivänä. Että he eivät kierrätä sitä jätevettään, vaikka se voitaisiin tehdä. Poistovedet vaan dumpataan lähimpään mahdolliseen paikkaan, mahdollisimman halvalla ja seurauksista välittämättä. Ja rahastahan Fortumilla ei ole puutetta. Se on kuitenkin yksi Suomen suurimmista firmoista, joka tekee miljarditulosta.

Vuonna 2018 Fortumin liikevaihto oli 5,2 miljardia euroa ja liikevoitto 858 miljoonaa.

Fortumin purkuvesiä vastustava kansanliike pelkää Yyterin ainutlaatuisten dyynien olevan nyt vaarassa.

Periaatteessa kysymys on siitä, että mitään ylimääräistä ei saa enää päästää Itämereen.

Kemisti Mari Granströmin mukaan Fortumin poistovesien mukana Selkämereen päätyy myös haitta-aineita ja raskasmetalleja. Ne vaikuttavat takuuvarmasti alueen ekosysteemiin, hän sanoo.

Porin tuhkankäsittelylaitos pystyisi Fortumin mukaan käsittelemään 70 000 tonnia tuhkajätettä vuodessa. Suomessa on muutaman vuoden aikana päästy lähes kokonaan eroon yhdyskuntajätteen kuskaamisesta kaatopaikoille. Kaatopaikkojen asemesta jäte viedään nyt polttolaitoksiin.

– Kun aiemmin joka kaupungin lähellä tarvittiin kaatopaikka, niin nyt tarvitaan kymmenkunta jätteenpolttolaitosta, yksi tuhkankäsittelylaitos ja loppusijoitettavalle tuhkalle yksi kaatopaikka, Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa sanoo.

– Sementtistabilointi aiheutti valtavat hiilidioksidipäästöt, eikä se ollut millään tavalla kestävää. Uusi menetelmä vähentää yli 90 prosenttia jätteenpolton tuhkiin liittyviä hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi stabiloitu tuhka on vastedes kaatopaikalla paljon paremmassa tallessa kuin aiemmin, hän toteaa.

Tapio Hacklin, Tiina Withart ja Haakon Uddfolk kuvattuna Porissa tammikuussa 2020.
Yrittäjä Tapio Hacklin (vas.), biokemisti Tiina Wishart (kesk.) ja eläkeläinen Haakon Uddfolk (oik.) vastustavat Mäntyluodon tuhkankäsittelylaitoksen prosessivesien laskemista mereen. Hacklin ja Wishart ovat porilaisen Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen aktiiveja. Tapio Hacklin, Tiina Withart ja Haakon Uddfolk kuvattuna Porissa tammikuussa 2020. Kuva: Ghadi Boustani / Yle MOT

Porin Mäntyluotoon noussut Fortumin tuhkankäsittelylaitos on uusi ratkaisu jätteenpoltossa syntyvän tuhkan käsittelyyn. Aiempia kokemuksia menetelmän ympäristövaikutuksista ei ole. Fortum on teettänyt konsulttiyrityksillä virtaustutkimuksia ja -mallinnuksia. Niiden perusteella yhtiö väittää, etteivät mereen päätyvät haitta-aineet voi levitä Selkämeren rannoille.

– Kun tutkitaan ympäristövaikutuksia ja sitä, miten meidän poistovetemme leviävät, virtaustutkimukset ja -mallinnukset ovat olennainen osa sitä prosessia. Mallinnuksissa ympäristövaikutukset on todettu mitättömiksi. Sellaista mahdollisuutta, että esimerkiksi Yyterin rannoille koituisi tästä jotain haittaa, ei kertakaikkiaan ole, Fortumin Saarimaa vakuuttaa.

Jos havaitsemme, että puhdistus ei toimi, emme päästä vesiä eteenpäin.

– Kun nämä kaikki haitta-aineet, suolot ja raskasmetallit päätyvät samaan altaaseen, ja ne alkavat myös keskenään reagoida, niin on hirveän vaikeaa kenenkään mennä sanomaan, että mitä siellä tasan tarkkaan tapahtuu. Ne kaikki ovat haitallisia yhdisteitä, ja ne kaikki yhdessä vaikuttavat Itämeren tilaan, sanoo Granström.

Samoilla linjoilla Granströmin kanssa on Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen asiantuntija Tapio Hacklin.

–Heidän laskelmansa ovat puhtaasti teoreettisia. Fortuminkin pitäisi myöntää, että tulokset ovat nähtävillä aikaisintaan 10-20 vuoden päästä. Pitihän Talvivaarassakin mallinnusten ja muiden laskelmien olla kunnossa.

– Se, mitä sinne mallinnukseen syötetään, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä sieltä tulee ulos. Tällaiset mallit ja mallinnukset rakennetaan sillä ajatuksella, että pyritään johonkin tiettyyn lopputulokseen. Fortumhan sai hallinto-oikeudelta huomautuksenkin, että tietyt mallinnusarvot eivät vastanneet todellisuutta, Granström lisää.

Jyrki Kangas kuvattuna Kirjurinluodon rannalla tammikuussa 2020.
"Mr. Jazz", Jyrki Kangas vaatii Fortumia rakentamaan Porin Mäntyluotoon suljetun järjestelmän, josta prosessivesiä ja suoloja ei enää valutettaisi mereen. Jyrki Kangas kuvattuna Kirjurinluodon rannalla tammikuussa 2020. Kuva: Ghadi Boustani / Yle MOT,Pori,Kirjurinluoto,Kokemäenjoki,Jyrki Kangas

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Porin Mäntyluodon tuhkankäsittelylaitokselle ympäristöluvan vuoden 2017 maaliskuussa. Avin päätöksestä tehtiin kolme valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen. Yksi valittajista oli Puhtaan meren puolesta -yhdistys.

Tuomioistuin palautti ympäristöluvan aluehallintovirastoon uuteen valmisteluun, koska se oli havainnut Fortumin teettämissä mallinnuksissa virheitä. Lisäksi hallinto-oikeus halusi siirrättää tuhkapesulan poistoputken pään pois Mäntyluodon satama-altaasta, johon se alunperin aiottiin sijoittaa.

Virheet korjattiin ja purkuputken pää vietiin kauemmas merelle. Tämän jälkeen Avi myönsi toistamiseen laitokselle ympäristöluvan viime vuoden huhtikuussa. Myös tästä luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka käsittelee asiaa paraikaa. Tuomioistuin voi siis vielä määrätä Mäntyluodon tuhkankäsittelylaitoksen toiminnan keskeytettäväksi.

Me laskemme puhdistettua suolavettä Selkämereen. Vaikutus meren ekosysteemiin on merkityksetön.

Fortumilla hämmästyttäisiin, jos näin kävisi.

– Laitos toimii moitteettomasti ja päästöt ovat vaadittujen rajojen alapuolella. Mielestäni olisi erikoista, jos tuhkankäsittelylaitos, jolle on määrätty huomattavasti keskimääräistä tiukemmat päästörajat, ei jostain syystä saisi ympäristölupaa. Se olisi eriskummallista – enkä ennakoi, että näin kävisi, sanoo johtaja Saarimaa.

Ratkaistaanko Porin ympäristökiista lopulta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa?

– Taatusti, mikäli se on tarpeen. Ja seuraava askelhan on sitten Euroopan komissio, vastaa Mari Granström.

– Näin ei vaan yksinkertaisesti voi toimia. Jos kerran on mahdollisuus rakentaa täysin suljettu kierto, niin minkä ihmeen takia sitä ei tehdä. Tässä Fortum-keississä mitataan, kuinka tärkeä Itämeri loppujen lopuksi meille suomalaisille on.

Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen asiantuntija, yrittäjä Tapio Hacklin hämmästelee valtiovallan vaitonaisuutta.

– Kyllähän valtiovallan ja poliittisten päättäjien pitäisi näyttää esimerkkiä tässä asiassa. Itämeren suojeluun on viime vuosina laitettu miljoonia euroja – ja valtiovalta on ilmoittanut olevansa sitoutunut meren hyvinvoinnin vaalimiseen vastedeskin.