Hyppää pääsisältöön

Prisma: Voiko sisäistä kelloa siirtää? – Kehon rytmiä kannattaa kuunnella

Voiko sisäistä kelloa siirtää ja mitä siitä seuraa?
Entinen erikoisjoukkujen sotilas Aldo Kane osallistuu äärimmäiseen testiin, jossa tutkitaan ihmisen sisäisen kellon toimintaa. Voiko sisäistä kelloa siirtää ja mitä siitä seuraa? Kuva: George Woodcock / BBC Yle TV1

TV1 keskiviikkona 29.1.2020 klo 19.00 - 19.55, uusinta lauantaina 1.2. klo 7.00 ja maanantaina 3.2. klo 23.15, Areenassa

Oma päivittäinen rytmimme ohjaa meitä jokaista. Sisäinen kellomme vaikuttaa terveyteen yhtä paljon kuin ravinto ja liikunta.

Sisäisen kellon ymmärtäminen on tärkeää, sillä päivittäisen rytmin muuttaminen saattaa tehdä hallaa terveydelle. Tutkimukset osoittavat, että unirytmiään vaihtavilla vuorotyöntekijöillä on suurempi riski sairastua diabetekseen, sydäntauteihin ja syöpään.

Mikä säätelee ihmisen sisäistä kelloa? Miten se vaikuttaa meihin ja miten hyvin se pysyy ajassa? Miten voisimme hallita paremmin kehon rytmiä ja kohentaa terveyttämme?

Kehon rytmi äärimmäisessä testissä

Entinen erikoisjoukkojen sotilas Aldo Kane osallistuu Devonissa Britanniassa äärimmäiseen kokeeseen, jossa selvitetään ihmisen sisäisen kellon toimintaa.

Kane on tottunut koviin paikkoihin, mutta nyt edessä on jotain ennen kokematonta. Mies aikoo asua entisessä ydinsuojassa ilman auringonvaloa, ihmiskontaktia ja käsitystä ajankulusta.

Tutkijat eristävät Kanen ulkomaailmasta maanalaiseen bunkkeriin 10 päivän ajaksi. Kokeen aikana Aldo suorittaa testejä, jotka mittaavat muun muassa mielialaa, reaktioaikaa ja muistia.

Brittidokumentissa Voiko sisäistä kelloa siirtää? evoluutiobiologi Ella Al-Shamahi valvoo yhdessä tutkijoiden ja asiantuntijaryhmän kanssa koetta ympäri vuorokauden.

Syvällä aivojen hypothalamuksessa pieni ryhmä soluja tikittää säännöllisessä vuorokausirytmissä. Tämä elimistön sisäinen kello välittää hermojen ja hormonien avulla rytmin sisäelimiin ja säätelee kehon toimintoja.

Kuinka sisäinen kellomme toimii ääriolosuhteissa, ja miten se vaikuttaa terveyteemme? Kuinka vuorokausirytmin muuttaminen vaikuttaa sisäisen kellon toimintaan? Voiko sisäistä kelloa siirtää ja mitä siitä seuraa?

Perheessä aamuvirkku ja yökyöpeli

Moni viettää päivänsä keinovalossa aamusta myöhään yöhön. Joudumme noudattamaan aikatauluja, jotka pakottavat sekä aamuvirkut että yökyöpelit elämään saman kellonajan mukaan.

Mitä tehdä, jos kotona perheenjäsenten sisäiset kellot käyvät eri tahtia? Evoluutiobiologi Ella Al-Shamahi yrittää auttaa kahta eritahtisessa päivärytmissä elävää paria, jotta ne saisivat arjen hallintaansa.

Miten uusin tutkimustieto muuntuu helposti noudatettaviksi arjen ohjeiksi? Miten muuttaa elin- ja nukkumistapojamme, jotta voisimme hoitaa sisäistä kelloamme paremmin.

Body Clock – What Makes Us Tick? Tuotanto: Windfall Films/BBC, Iso-Britannia, 2018.

  • Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

    Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

    Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

  • Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

    Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

    Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.