Hyppää pääsisältöön

Ravitsemusterapian professori: Unohda kolesteroli – kalan hyvät rasvat vaikuttavat jopa luustoon

Luuranko ja MRI-kuva.
Kalan syönti hyödyttää ihmisen elimistöä monin eri tavoin. Luuranko ja MRI-kuva. Kuva: Dennis Halliran / AOP Luuranko

Kalassa proteiinit ovat terveellisemmässä paketissa kuin lihassa, sillä mukana tulee hyviä pehmeitä rasvoja ja D-vitamiinia. Kala sisältää myös vähemmän rasvaa kuin moni liha, eli siitä saa vähemmän energiaa kuin vaikkapa naudasta tai lampaasta. Kalaöljykapseleiden syönti ei korvaa kalaa.

Kalassa on paljon hyviä rasvoja eli pehmeitä rasvoja. Moni ajattelee, että ne ovat tärkeitä lähinnä kolesterolin kannalta, mutta silloin hyvien rasvojen muut hyödylliset vaikutukset unohtavat. Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta kehottaa vastaanotolleen tulevia potilaita unohtamaan kolesterolin, jotta yhteen asiaan keskittyminen ei vie huomiota muilta kalan syönnin eduilta.

- Kala ei ole koskaan pelkkä proteiinin tai kalaöljyn lähde, vaan kalassa tulee paljon muutakin edullista elimistöömme.

Kaikkia kalan vaikutuksia ei vieläkään tunneta, vaikka sitä on tutkittu paljon. Väestötutkimuksissa on kuitenkin osoitettu moneen kertaan, että kalan syönti 2-3 kertaa viikossa on hyödyllistä, ja ravitsemussuosituksissa kehotetaan tekemään näin.

Yksi kalan etu on sen sisältämät pehmeät rasvat. Pehmeät rasvat ovat monityydyttämättömiä rasvoja, eli niissä on enemmän kuin yksi kaksoissidos. Sen pääasialliset lähteitä ovat kasvisöljyt, joita muun muassa leipärasvat sisältävät, mutta myös pähkinät ja siemenet. Kalan syönti auttaa osaltaan siihen, että saamme ruuasta riittävästi pehmeitä rasvoja.

Lukuisten tutkimusten mukaan pehmeä rasva vaikuttaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Se auttaa myös muistisairauksien riskin pienentämisessä, sillä pehmeä
rasva vaikuttaa edullisesti sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin, jotka ovat osin samoja kuin muistisairauksien riskitekijät.

Kalan monityydyttymättömät rasvat vaikuttavat myös matala-asteiseen tulehdukseen, joka ärsyttää kaikkia elimiä ja myös aivoja. Matala-asteinen tulehdus nähdään osasyynä myös sepelvaltimotaudissa ja kakkostyypin diabeteksessa, ja sen kannalta on edullista, että käyttää paljon pehmeää rasvaa.

Jopa luut ja lihakset hyötyvät hyvistä rasvoista

Muutama vuosi sitten havaittiin, että pehmeät rasvat vaikuttavat suotuisasti myös luustoon: luut ovat vahvemmat ja luurankolihasta on enemmän niiden ansiosta. Tutkimustulos on melko tuore, mutta havaintoja on useammasta tutkimuksesta.

Mies tuijottaa muikkua.
Kalan hyödyt tulevat esiin myös vähärasvaisen kalan kohdalla. Mies tuijottaa muikkua. Kuva: Yle Tiede muikku

Vaikka kalan rasvat on tunnetuin juttu, kalan hyödyt tulevat esiin myös vähärasvaisen kalan kohdalla. Sen on havaittu olevan edullista esimerkiksi verenpaineen kannalta. Ursula Schwab on itsekin tehnyt sepelvaltimotautipotilailla tutkimuksen, jossa tämä havaittiin. Siinä oli kolme koeryhmää, jossa yksi ryhmä söi rasvaista ja toinen vähärasvaista kalaa neljä kertaa viikossa, ja kontrolliryhmä, joka söi kalaa vain kerran viikossa. Verenpaine oli matalin niillä sepelvaltimotautipotilailla, jotka söivät vähärasvaista kalaa.

- Kalassa on muutakin hyvää kuin rasvaa. Se saattaa olla kalan proteiinissa, on esitetty myös että se johtuu D-vitamiinista. Mutta siellä voi olla kokonaan ihan uusia tekijöitä, joita tutkijat eivät vielä osaa edes aavistaa.

Kalaöljyvalmisteet eivät korvaa kalan rasvoja

Vaikka kalan rasvat ovat monessa suhteessa todettu hyväksi, ei kalaöljyvalmisteilla ole vastaavaa vaikutusta. Päinvastoin, niiden käyttö voi olla jopa haitallista.

Kalaöljykapseli miehen sormien välissä.
Kapseli ei korvaa kalan rasvoja. Kalaöljykapseli miehen sormien välissä. Kuva: All Over Press kalaöljyt

Kalaöljykapselit voivat nostaa paastoverensokeria. Sen sijaan tiedetään, että kalan syönti vaikuttaa edullisesti sokeriaineenvaihduntaan, sillä ei kyseistä haitalllista vaikutusta ole.

Kalaöljykapselit vaikuttavat kyllä edullisesti triglyserideihin, mutta siihenkään tarkoitukseen kalaöljyvalmisteita ei pitäisi omin päin lähteä käyttämään, se pitäisi tehdä erikoislääkärin hoidossa.

Kalasta saa hyvälaatuista proteiinia

Eläinproteiinissa on välttämättömiä aminohappoja aina, kasvisravintoa pitää syödä monipuolisesti eli yhdistellä eri proteiininlähteitä, jotta saa kaikki välttämättömät aminohapot.

Vaikka proteiinit yhdistetään lihaksiin ja moni salilla kävijä niitä tankkaa, tarvitaan niitä paljon muuallakin kuin lihaksissa. Proteiinien vaikutukset ovat hyvin moninaisia. Proteiineja on kaikissa kudoksissa, ja niiden puute aiheuttaa muun muassa neurologisia ongelmia sekä sydän-, munuais- ja maksaongelmia.

Proteiiniaineenvaihdunta on monimutkaisempi kuin hiilihydraattien ja rasvojen, eikä proteniineja pitäisikään käyttää energian lähteenä. Liian nopeassa laihduttamisessa niin voi käydä. Jos elimistö ei saa riittävästi energiaa, se nakertaa sitä lihasmassan proteiineista, koska ne toimivat myös proteiinivarastona. Muualla niiden saannista ei voi tinkiä.

Liiallinen proteiinin saanti vähentää myös insuliiniherkkyyttä eli nostaa veren sokeria.

D-vitamiinit ravinnosta käytännössä kalasta

Kala on ravinnosta saatavan D-vitamiinin merkittävä lähde. Kalan rasvaisuus ei määritä D-vitamiinipitoisuutta, esimerkiksi silakassa, muikussa, ja lahnassa on sitä enemmän kuin lohessa.

Kala on hyvä kokonaisuus: siitä saa sekä proteiinit, rasvat että D-vitamiinit luonnollisessa paketissa.

Vaikka kalaa suositellaan syötävän 2-3 kertaa viikossa, on joidenkin kalojen kohdalla erityissuosituksia niiden sisältämien ympäristömyrkkyjen takia. Ne koskevat hedelmällisessä iässä tai raskaana olevia naisia ja kasvuiässä olevia lapsia.

Itämeri

  • Viisi tapaa pelastaa pörriäinen – valitse omasi ja merkkaa tekosi!

    Pölyttäjiä voi auttaa pihassa ja parvekkeella.

    Pölyttäjien määrä on vähentynyt uhkaavasti. Kimalaiset, mehiläiset ja muut pörriäiset tarvitsevat apuasi! Pelasta pörriäinen -kampanja kutsuu kaikki mukaan talkoisiin. Miten sinä haluat auttaa: kukkia, leikkaamaton nurmikko, hyönteishotelli vai myrkytön puutarha? Valitse, toteuta ja merkitse tekosi laskuriin.

  • Älä myrkytä pölyttäjiä hengiltä – luonto hoitaa puutarhan pikkutuholaiset

    Jätetään ötökkäpoliisin hommat luonnolle.

    Mikä onkaan ihanampaa kuin kesä ja kukkaset, mutta onko kotipuutarhurin pakko kestää ärsyttäviä kirvoja ja kaikenmaailman pörriäisiä? Kemialliset torjunta-aineet ovat helppo ratkaisu, mutta samalla karhunpalvelus pihan hyödyllisille pölyttäjille. Ne eivät kestä myrkkyjä, ja ovat koko maailmassa muutenkin hätää kärsimässä. Meidän ihmisten on autettava niitä – esimerkiksi antamalla luonnon torjua tuholaiset ihan itse.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto