
Kuva: Riikka Kurki / Yle

Veikkaus jätti kilpailuttamatta keskuspelijärjestelmäänsä koskevan sopimuksen, jonka arvo on useita kymmeniä miljoonia euroja. Sopimus pidettiin salassa.
Kumpi vaihtoehto valitaan: "ilmeisen laiton" vai "todennäköisesti kokonaistarkastelussa laiton"?
Kesällä 2018 Veikkauksen johto käsittelee sopimusta, joka koskee sen keskuspelijärjestelmää. Tässä järjestelmässä pyörivät Veikkauksen tunnetut arvonta- ja urheilupelit, joita pelataan verkossa ja tuhansissa myyntipaikoissa ympäri Suomea.
Veikkauksen hallitus saa eteensä kaksi vaihtoehtoa, joilla sopimus voitaisiin tehdä pelijärjestelmäyhtiö IGT:n kanssa ilman kilpailutusta.
Lakitoimiston tekemän arvion mukaan suorahankinta on ilmeisen laiton, ja voisi herättää viranomaiset. Sopimusmuutoskin on kokonaisuutena todennäköisesti laiton, mutta siihen saataisiin myös laillisia osia.
Veikkauksen hallitukselle ei esitetä varmasti laillista vaihtoehtoa, eli hankintalain mukaista kilpailutusta.
Syksyllä 2018 Veikkaus tekee toimitusjohtaja Olli Sarekosken johdolla 20 vuoden sopimuksen. Sitä ei kilpailuteta.

Tiedot käyvät ilmi MOT:n haltuunsa saamasta Veikkauksen sisäisestä asiakirjasta.
Kyse on pelijärjestelmästä, jossa ovat esimerkiksi suomalaisten lottorivit. Sopimukseen sisältyy kahdeksan vuotta ja kolme neljän vuoden jatko-optiota. Sen arvo on MOT:n tietojen mukaan useita kymmeniä miljoonia euroja.
– Meidän viestimme tästä on, että tällä tavalla tehtynä tämä on tehty täysin sääntöjen mukaisesti, sanoo Veikkauksen liiketoimintajohtaja Nora Vähävirta MOT:n haastattelussa.
– Kyse ei ole sopimuksen olennaisesta muutoksesta, vaan vanhan sopimuksen jatkamisesta, jolloin hankintaa ei ole tarvinnut erikseen kilpailuttaa, sanoo laki- ja vastuullisuusjohtaja Pekka Ilmivalta.
Toimitusjohtaja Olli Sarekoskea MOT ei saanut haastatteluun.
Millaisen vanhan sopimuksen vuoksi Veikkaus on valmis ottamaan riskin, että se saattaa rikkoa lakia?
Mistä on kyse?
- Veikkaus jätti kilpailuttamatta kymmenien miljoonien pelijärjestelmäsopimuksen.
- Veikkaus teki sopimuksen pelijärjestelmäyhtiö IGT:n kanssa.
- Sopimuksen kokonaiskesto on 20 vuotta.
- Lakitoimisto oli tehnyt Veikkaukselle arvion, jonka mukaan menettely olisi "todennäköisesti kokonaistarkastelussa laiton".
- Veikkaus päätti pitää sopimuksen poissa julkisuudesta.
MOT kertoi edellisessä Veikkaus-selvityksessään, kuinka Veikkaus teki vuonna 2004 sopimuksen uudesta pelijärjestelmästä amerikkalaisen Gtech-yhtiön kanssa.
Nyt MOT:n haltuunsa saama aineisto osoittaa, kuinka tätä vanhaa sopimusta vaalitaan viranomaisia uhmaten.

Kun alkuperäinen sopimus tehdään vuonna 2004, Veikkauksen toimitusjohtajana on Risto Nieminen. Johtoryhmään on nostettu suunnittelupäällikkö Olli Sarekoski ja lakimies Pekka Ilmivalta.
Tarjouskilpailun voittaneesta Gtechistä tulee Veikkauksen elintärkeä kumppani. Veikkaus alkaa maksaa uudesta pelijärjestelmästä palveluna. Samalla Veikkaus myy oman nettipelijärjestelmänsä Gtechille.
Vuotta myöhemmin kumppanuus vahvistuu. Veikkaus perustaa Gtechin kanssa pääkonttorinsa naapuriin yhteisyrityksen, johon se käytännössä ulkoistaa Veikkauksen kehitystoiminnan. Veikkaus sitoutuu ostamaan Gtechiltä ideoita ja maksamaan sille uusien pelien toteuttamisesta, pelijärjestelmäsopimuksen mukaisesti.
Veikkauksesta alkaa virrata rahaa yhä enemmän Kyprokselle rekisteröityyn Gtechin tytäryhtiöön. Vuonna 2006 Italialainen Lottomatica ostaa Gtechin. Konsernista tulee maailman suurin rahapeliyhtiö, joka tunnetaan nykyisin nimellä IGT.
Veikkauksen elintärkeästä kumppanista tulee maailman suurin rahapeliyhtiö.
Seuraavat sopimukset tehdään vuosina 2007 ja 2012, jolloin Gtechin suomalainen tytäryhtiö muuttaa Veikkauksen pääkonttoriin. Ennen kuin vuoden 2012 sopimus julkistetaan, tulee tieto toimitusjohtaja Risto Niemisen erosta.
"Gtech on antanut meille nopeaa kasvua. Olemme innoissamme päästessämme vastaamaan markkinoiden vaatimuksiin yhdessä Gtechin kanssa", sanoo varatoimitusjohtaja Olli Sarekoski kumppanin tiedotteessa.
Vuonna 2015 Juha Koposen johtama Veikkaus ostaa IGT:ltä nettipelijärjestelmän osia takaisin. Mutta Sarekosken julkistaman sopimuksen sitoumukset ovat voimassa vuoteen 2018 asti.
Niihin palataan uuden Veikkauksen aikana.
Miten asia käytiin läpi Veikkauksen kanssa?
- MOT pyysi marraskuussa 2019 Veikkaukselta tietoa yhtiön kaikista hankintapäätöksistä ulkomaisten yhtiöiden kanssa.
- Liiketoimintajohtaja Nora Vähävirta kertoi hankinnoista taustoittavassa tilaisuudessa.
- MOT pyysi toimitusjohtaja Olli Sarekoskea haastatteluun.
- Veikkaukselta haastattelun antoivat liiketoimintajohtaja Nora Vähävirta sekä laki- ja vastuullisuusjohtaja Pekka Ilmivalta.
- Haastattelun jälkeen MOT kutsuttiin uuteen haastattelutilaisuuteen, jossa laki- ja vastuullisuusjohtaja Pekka Ilmivalta kertoi lisää Veikkauksen näkemyksiä.
Veikkauksen hallitus päättää IGT-sopimuksesta 12. kesäkuuta 2018. Sopimus allekirjoitetaan syyskuussa.
Kun IGT-sopimus astuu voimaan joulukuussa, kello alkaa tikittää Veikkaukselle.
Ajatuksena on, että muutokset toimeenpannaan vasta puolen vuoden valitusajan jälkeen. Tämän jälkeen asiaa ei voisi viedä markkinaoikeuteen. Kaikki vain pitävät suunsa kiinni vappuun asti.
Veikkaukselta on jo hyvissä ajoin kerrottu IGT:lle, että sopimus halutaan pitää salassa. Tämä käy ilmi Veikkauksen sisäisistä sähköposteista.
Sähköpostit kertovat myös IGT:n vaatimuksista ja riskeistä: kilpailuttamisen laittaminen kahdeksan vuoden päähän ei ole uskottavaa. Markkinaoikeuden (MAO) ratkaisusta voisi olla yhtiölle seurauksia.
IGT ei julkaissut tiedotetta sopimuksesta. Osavuosikatsauksen tilinpäätöksessä viitataan sopimuksen allekirjoittamisen aikana merkittävään liiketoimintaan Suomessa.
MOT pyysi myös IGT:ltä haastattelua, jossa käsiteltäisiin Veikkauksen tekemiä hankintoja. Yhtiö toimitti tiedotteen, jossa se kuvaa yleisesti toimintaansa. Yhtiö kertoo jatkavansa Veikkauksen tukena ohjelmistoissa ja infrastruktuurissa rahapelituottojen keräämiseksi hyviin tarkoituksiin.

Veikkauksen kanssa tehdyn haastattelun jälkeen MOT kutsutaan uuteen haastattelutilaisuuteen. Pekka Ilmivalta toistaa Veikkauksen näkemyksen siitä, että kyseessä on vanha sopimus, jota on jatkettu.
Hän myös kertoo, että aikaisemmassa sopimuksessa oli viisi osa-aluetta, joista nyt jätettiin jäljelle vain yksi. Se koskee arvontapelejä, kuten Lottoa.
– Todettiin, että toimeenpanoon ei ryhdytä ennen kuin valitusaika on päättynyt, ja riskinhallinnallisista syistä pidetään matalaa profiilia sinä aikana. Näin tehtiin. Mutta että muuten olisi tätä pyritty aktiivisesti peittelemään, sellaista ei ole tunnistettu täällä päässä, Ilmivalta sanoo haastattelussa.
Veikkaus toimittaa näkemyksistään MOT:lle myös kirjallisen materiaalin.

Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tapaus on valvonta-asia, joten virasto ei voi kommentoida julkisuudessa MOT:n saamia tietoja. Koska sopimuksen allekirjoittamisesta on kulunut yli kuusi kuukautta, Kilpailuvirasto ei voi enää viedä tapausta markkinaoikeuteen.
Veikkauksen laki- ja vastuullisuusjohtaja Pekka Ilmivalta sanoo haastattelussa, että tietty riski on nyt toteutunut.
– Kun se nyt tuodaan julki, on toteutunut se, että joku voi arvostella, että on ehkä toimittu nyt hankintalainsäädännön vastaisesti. Ja osoittaa sormellaan että soo soo, näin ei pitäisi toimia.
Sopimusneuvottelujen aikana on tiedostettu se, että pahimmillaan tämä voi aiheuttaa sopimussakkoja, jos KKV ja markkinaoikeus puuttuvat tähän asiaan?
– Juuri sen takia on odotettu se kuusi kuukautta ja se aika on mennyt, Ilmivalta sanoo.
Ilmivalta toistaa haastattelussa Veikkauksen näkemyksen siitä, että sopimuksen kutsuminen laittomaksi on väärin.
– Mitä sitten ihmiset ymmärtää laittomana? Kyllä myönnän sen, että jos markkinaoikeus katsoisi tuon tapauksen loppuun ja jos se päätyisi siihen, ettei ole perustetta muutossopimuksen tekemiselle, niin se olisi hankintaoikeudellisesti laiton.
– Se ei ole kriminalisoitu, siitä ei voi tässä vaiheessa tulla edes sanktioita meille. Siitä voi tulla se nuhtelu että hei, näin ei pitäisi toimia, toimikaa jatkossa toisin.
Toimittajat: Ville Juutilainen ja Magnus Berglund, Kuvitus: Riikka Kurki, Videon grafiikka: Camilla Arjasmaa, Tuottaja: Marko Hietikko