TV1 torstaina 6.2.2020 klo 19.00 - 20.00, uusinta sunnuntaina 9.2. klo 11.50, Areenassa
Tonyn elämää ovat varjostaneet hajonneet ihmissuhteet ja äidin kuolema. Pärjätäkseen Tony on kehittänyt itselleen sivupersoonan, jonka kautta elämää on helpompi hallita.
Sivupersoona Jenni on Hello Kitty -hoivakodin perustaja ja bloggaaja – täydellinen vastakohta lehdenjakaja ja lähettiautokuski Tonylle. Nykyisin Tony ja Jenni elävät kuin vanha pariskunta. Tony uurastaa yötä päivää, jotta Jenni voi pitää hauskaa.
Vähemmistöjen oikeudet eivät ole keneltäkään pois, eikä sukupuolten tasa-arvo laajemmalle levitessään kulu tai ehdy.
Naiseksi pukeutuva mies on aina ollut viihdyttävä näky, sillä sukupuolten välisen rajan rikkominen naurattaa.
Dokumenttielokuvan Kuka on Jenni? ohjaaja Panu Suuronen muistuttaa, että osalle meistä on normaalin elämän ja terveyden edellytys se, että tulee tunnustetuksi muussa kuin syntymässä määrätyssä sukupuolessa.
”Se, että kehomme vastaa käsitystämme sen sukupuolen ominaisuuksista, johon koemme kuuluvamme, on meille äärimmäisen tärkeää.”
"Vähemmistöjen oikeudet eivät ole keneltäkään pois, eikä sukupuolten tasa-arvo laajemmalle levitessään kulu tai ehdy. Oikeus näyttää tavanomaisesta naiseudesta ja mieheydestä poikkeava sukupuoli-identiteetti ulkomaailmalle mahdollistaa sen, että näiden identiteettien kantajat voivat nousta sairauden, köyhyyden ja vaivaisuuden sävyttämästä marginaalista osaksi yhteiskuntaa", Suuronen sanoo.
Ohjaaja Panu Suuronen käsitteli aiemmassa dokumenttielokuvassaan Kesävartija (2016) samaa osallisuuden teemaa, joskin vankilan näkökulmasta. Ihmisten pitäminen mukana yhteiskunnassa on hänen mukaansa kaikkien yhteinen etu. Kyseessä ei ole pelkästään eettinen tasa-arvokysymys vaan myös järkevin vaihtoehto, jossa kaikki voittavat.
"Sukupuolten tasa-arvo, jossa meidän, miesten ja naisten, lisäksi yhtäläiset mahdollisuudet taataan niille muille, miesmäisille naisille, naismaisille miehille, transsukupuolisille, kaksisukupuolisille ja niille, joilla ei ole sukupuoli-identiteettiä lainkaan, parantaa toimintakyvyn rajoituksia ja lisää ihmisten elämänlaatua."
Luterilaisen työetiikan ja länsimaisen talousjärjestelmän näkökulmasta katsottuna Tony ja Jenni ovat ihanteellisia kansalaisia.
"Normaalius, jota ihannoimme ja johon yhdistämme mielikuvia vaatimattomuudesta ja ahkeruudesta, on keinotekoista, lukuisista eri vaihtoehdoista valittua ja aktiivisin ponnistuksin ylläpidettyä. Raja kahden toisistaan erottuvan sukupuolen välillä ei ole luonnonmukainen. Mikäli raja olisi luonnollinen, sitä ei tarvitsisi jatkuvasti ylläpitää ja tukea, eikä siinä tapahtuvista muutoksista tarvitsisi olla huolissaan. Ihmisen ei tarvitse olla millään puolella tai valita puoltaan suhteessa sukupuoleensa", Panu Suuronen pohdiskelee.
"Mikäli maallistunut, kansainvälistynyt yhteiskuntamme haluaa lunastaa lupauksensa kaikenlaisen muiden ihmisten vapautta rajoittamattoman yksityiselämän suvaitsemisesta, sen on lopultakin päästettävä sukupuolesta irti."
Dokumenttielokuvan päähenkilon Tonyn työ on raskasta ja huonosti palkattua. Hänen kaltaistensa kansalaisten työpanos pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä.
"Luterilaisen työetiikan ja länsimaisen talousjärjestelmän näkökulmasta katsottuna Tony ja Jenny ovat ihanteellisia kansalaisia: Tony tekee valtavasti työtä ja Jenny kuluttaa paljon", Suuronen sanoo.
"Jenni ja Tony ovat valikoituneet tämän elokuvan päähenkilöiksi, koska juuri heidän yhteiselossaan tiivistyy transfobian ja sukupuolta koskevia käsityksiämme normalisoivan väkivallan järjettömyys."
Panu Suuronen kysyy, miksei ihminen saisi valita sukupuoltaan? Miksei ihminen voisi olla puoliksi mies ja nainen? Voisiko hän koota sukupuoli-identiteettinsä aineksista, jotka eivät ole peräisin kummaltakaan puolelta? Voisiko tämä valinta tapahtua joka päivä? Suuronen haluaa näyttää dokumenttielokuvallaan sukupuolen vapautumisen seuraavan askeleen.
"Kurkistus Jennin ja Tonyn maailmaan tarjoaa mahdollisuuden kiivetä arkisten tottumustensa yläpuolelle, katolle, josta käsin sukupuoli näyttäytyy turhana. Jenni ja Tony potkaisevat tikkaat nurin. Oletko Sinä valmis tekemään saman?", ohjaaja Panu Suuronen kysyy.
Tuotanto: Oktober Oy, suomi, 2019.
Audiodokumentti Osa-aikatytöt
Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan, kirjoitti aikanaan feministifilosofi Simone De Beauvoir. Eveliina, Minna-Maaria, Yvonne ja Jenni eivät syntyneet naisiksi.
“Tää on tällainen mun oma salaisuus, josta en ole kertonut edes elämänkumppanille.”
Yksi heistä ei ole kertonut yhdellekään läheiselleen, toinen pukeutuu työpaikalle naiselliseen neuleeseen, pitkiin housuihin ja kävelykenkiin. Yksi käy töissä miehenä ja viettää vapaa-aikansa naisena. Yksi heistä astui vastikään ensimmäisen kerran kotiovesta ulos hame päällä.
Toimittaja Päivi Leinon audiodokumentti Osa-aikatytöt muistuttaa, että hyväksytyksi tuleminen on perustarve. Jokainen meistä tarvitsee sitä.
