Hyppää pääsisältöön

Ranskalainen myöhäisromantiikka kunniaan!

1800-luvun lopulla myöhäisromantiikka Saksassa kävi harmonioiltaan ja väreiltään yhä suttuisemmaksi, kun taas Ranskassa se pelkistyi ennakoimaan uusklassismia ja kirkastui ennakoimaan impressionismia. Tämä kuuluu oivallisesti BIS-yhtiön uutuuslevyllä, jolla Loiren alueen kansallinen orkesteri soittaa Paul Dukas'n ja Albert Rousselin näyttämö- ja ohjelmamusiikkia.

Dukas & Roussel / ONPL
Dukas & Roussel / ONPL Uudet levyt

Rousselilta kuullaan balettipantomiimi Le Festin de l'Araignée (Hämähäkin juhla-ateria), jonka pikkuiset karaktäärikappaleet kuvailevat hyönteisten groteskejakin edesottamuksia. Musiikki tihkuu makuja, mutta pysyy napakasti eriteltynä kuin alkupalavalikoima ja jättää raikkaan olon, joka poikkeaa vaikkapa wagneriaanisesta ylensyönnistä.

Dukas'lta levylle on valittu alkusoitto Corneillen tragediaan Polyeucte, mutta tietysti myös Velhon oppipoika, jota ei nykyään muisteta Goethen runona vaan Disneyn koreografiana Mikki Hiirelle. Velhon oppipojan kriittinen kuuntelu on haastavaa, kun Mikki Hiiren kohellukset tunkevat muistumina etualalle. Kenties piirroselokuva on tehnyt tästä musiikista vaihtelevampaa kuin se onkaan, sen verran tylsästi Dukas kelailee nelisointuja edestakaisin.

Joka tapauksessa Loiren alueen orkesteri edistää kotimaisen myöhäisromantiikkaansa asiaa erinomaisesti. Pakoton ja rytmisesti tarkka ote ei tukota isojakaan orkesteritehoja, ja luonteva svengi säilyy sekä Rousselin pienipiirteisessä tunnelmamusiikissa että Dukas'n isommassa pyörteilyssä. Myös äänitys ja miksaus tukevat hyvää värierottelua, mutta kenties Disney-historian takia kaipaan äänikuvaan 60-luvun amerikkalaista täyteläisyyttä ja harmonista säröä, että metsän kuulisi puilta.

Paul Dukas: Polyeucte; Velhon oppipoika. Albert Roussel: Le Festin de l'Araignée. - Orchestre National des Pays de la Loire/Pascal Rophé. (BIS-2432)

Kuuntele Uudet levyt 28.1.2020, toimittajana Kare Eskola.

  • Maa oli Pietari Brahen luutunsoittoon sangen tyytyväinen

    Levyarvostelu

    1600-luvulla elänyt Pietari Brahe tunnetaan Suomen kuvernöörinä, joka laittoi hallintoa, kulttuuria ja arkielämää kuntoon sivistyneellä otteella ja siksi päätyi kansallisuusaatteen monumentiksi. Nykyajan musiikki-ihmisenä haluan ajatella, että Pietari Brahen suosio poliitikkona johtui siitä, että hän harrasti musiikkia. Brahen taidoista luutunsoittajana on jäänyt todisteeksi nuottikirja, johon hän kopioi suosikkikappaleensa opiskeluaikanaan Saksassa, ja Mikko Ikäheimon uutuuslevyn myötä pääsemme eläytymään nuoren Brahen musiikkimakuun.

  • Valoisa perusvigilia Latvian-tehtaalta

    Levyarvostelu

    Kaikki tietävät että Latvian radiokuoro on taitava, ja kaikki tietävät, että silloin tällöin se levyttää ortodoksista kirkkomusiikkia, jota Ondine innolla julkaisee. Siksi uusien levyjen tulvasta voisi perustellusti poimia jotain aivan muuta. Mutta toisaalta Latvian kuorotehtaan uusin valmiste, Aleksandr Gretshaninovin vigilia, on valonhohtoista, täyteläistä ja yksinkertaista kuoroherkkua, joka mainiosti sopii marraskuun lohtumusiikiksi.

  • Sibeliuksen pientä pianomusiikkia niin hyvin kuin se antaa myöten

    Levyarvostelu

    Suomalaisen kansallisromantiikan pienistä pianokappaleista on joskus vaikea ammentaa musiikkia, mutta pianisti Janne Mertanen on siinä onnistunut. Esimerkiksi Mertasen hiljattainen suursaavutus, viiden levyn Sibelius-boksi, on tyylikkäin, tasapainoisin ja musikaalisin katsaus Sibeliuksen opusnumeroituun eli varsinaiseen pianomusiikkiin. Nyt Mertanen on jatkanut projektia kaapimalla laarinpohjalta mukaan myös Sibeliuksen opusnumeroimattomia pianokappaleita. Mokomaa silppua ei Mertasen taikakosketuskaan muuta kullaksi, mutta musiikkia hän kaivaa esiin niin paljon kuin se on mahdollista.

  • Pehmeän luutun syleilyyn

    Levyarvostelu

    Ruotsalaissyntyinen luuttuguru Jakob Lindberg on saanut käsiinsä harvinaisen, ikivanhan luutun, jonka pehmeää, henkevää sointia olen aiemminkin ylistänyt Uudet levyt -ohjelmassa. Nyt Lindberg luuttuineen on tarttunut Bachin musiikkiin, mikä vaatii näkemyksellistä sovitustyötä. Lindbergin kokemus ja hänen luuttunsa erityinen sointi kuuluvat BISin julkaisemalla levyllä, mutta omassa levyhyllyssäni kilpailu on kovaa tälläkin erikoisalalla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua