Hyppää pääsisältöön

Ranskalainen myöhäisromantiikka kunniaan!

1800-luvun lopulla myöhäisromantiikka Saksassa kävi harmonioiltaan ja väreiltään yhä suttuisemmaksi, kun taas Ranskassa se pelkistyi ennakoimaan uusklassismia ja kirkastui ennakoimaan impressionismia. Tämä kuuluu oivallisesti BIS-yhtiön uutuuslevyllä, jolla Loiren alueen kansallinen orkesteri soittaa Paul Dukas'n ja Albert Rousselin näyttämö- ja ohjelmamusiikkia.

Dukas & Roussel / ONPL
Dukas & Roussel / ONPL Uudet levyt

Rousselilta kuullaan balettipantomiimi Le Festin de l'Araignée (Hämähäkin juhla-ateria), jonka pikkuiset karaktäärikappaleet kuvailevat hyönteisten groteskejakin edesottamuksia. Musiikki tihkuu makuja, mutta pysyy napakasti eriteltynä kuin alkupalavalikoima ja jättää raikkaan olon, joka poikkeaa vaikkapa wagneriaanisesta ylensyönnistä.

Dukas'lta levylle on valittu alkusoitto Corneillen tragediaan Polyeucte, mutta tietysti myös Velhon oppipoika, jota ei nykyään muisteta Goethen runona vaan Disneyn koreografiana Mikki Hiirelle. Velhon oppipojan kriittinen kuuntelu on haastavaa, kun Mikki Hiiren kohellukset tunkevat muistumina etualalle. Kenties piirroselokuva on tehnyt tästä musiikista vaihtelevampaa kuin se onkaan, sen verran tylsästi Dukas kelailee nelisointuja edestakaisin.

Joka tapauksessa Loiren alueen orkesteri edistää kotimaisen myöhäisromantiikkaansa asiaa erinomaisesti. Pakoton ja rytmisesti tarkka ote ei tukota isojakaan orkesteritehoja, ja luonteva svengi säilyy sekä Rousselin pienipiirteisessä tunnelmamusiikissa että Dukas'n isommassa pyörteilyssä. Myös äänitys ja miksaus tukevat hyvää värierottelua, mutta kenties Disney-historian takia kaipaan äänikuvaan 60-luvun amerikkalaista täyteläisyyttä ja harmonista säröä, että metsän kuulisi puilta.

Paul Dukas: Polyeucte; Velhon oppipoika. Albert Roussel: Le Festin de l'Araignée. - Orchestre National des Pays de la Loire/Pascal Rophé. (BIS-2432)

Kuuntele Uudet levyt 28.1.2020, toimittajana Kare Eskola.

  • Bachia vereslihalla mutta puhuttelevasti

    Levyarvostelu

    Thomas Zehetmair levytti Johann Sebastian Bachin sooloviulusonaatit ja -partitat ensimmäisen kerran vuonna 1983, nuorena miehenä, huikean uransa alussa. Nyt hän on palannut saman ohjelmiston pariin, mutta soittaa barokkiviulua, ja on villimpi ja vapaampi kuin osasi nuorena olla.

  • Janne Marja-ahon laulukarisma kantaa Brelistä barokkiin

    Levyarvostelu

    Janne Marja-aho on näyttelijä, tanssija ja koreografi, mutta barokkiyhtye Cornucopian kanssa hän on tehnyt uuden levyn laulajana. Otsikolla "Minä olin yö" Marja-aho yhdistää Jacques Brelin lauluja barokin lauluihin - ja onnistuu.

  • All male panel täyttää akustisen tilan

    Levyarvostelu

    Pianisti Joonas Ahonen, viulisti Antti Tikkanen ja sellisti Markus Hohti muodostavat all male panelin nimeltä Rödberg-trio. Kolmikko osallistuu Suomen taidemusiikkielämää kuohuttaneeseen tasa-arvokeskusteluun Alban julkaisemalla uutuuslevyllä, jolla kuullaan pianotriot sekä Fanny että Felix Mendelssohnilta. Levyn eräänä tarkoituksena on antaa kuulijalle eväät patriarkaatin saneleman kaanonin uudelleenarvioimiseen, mutta eväitä mutustellessa huomio kiinnittyy etenkin vuoden 1828 wieniläiseen Böhm-flyygeliin.

  • Pianotriolla Vasksin musiikki viiltää terävämmin

    Levyarvostelu

    Peteris Vasks on Latvian ja varmasti myös levy-yhtiö Ondinen soitetuin nykysäveltäjä. Vasksin mystisen minimalismin sointuisa pehmeys sopii suuren yleisön makuun, mutta sen kovasta ytimestä löytyy materialismin ja henkisen tyhjyyden kritiikkiä. Uudella levyllä Vasksin musiikkia soittaa pianotrio Palladio, ja karuudellaan kokoonpano varmistaa, ettei Vasksin ydin peity höttöisten sointikenttien alle.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua