Hyppää pääsisältöön

Sinkovsky on barokkiviuluvirtuoosien ykkönen

Viulisti ja kontratenori Dmitri Sinkovsky tunnetaan periodipiirien väriläiskänä, ja hän on piipahdellut Suomessakin Helsingin barokkiorkesterin solistina. Itse kuitenkin huomasin vasta uuden virtuoosikonserttolevyn myötä, että Sinkovsky taitaa olla tämän hetken barokkiviuluvirtuoosien ykkönen. Pitää ollakin, kun soittaa Locatellin, Pisendelin, Leclairin, Tartinin ja Telemannin viulukonserttoja, joissa ennenkuulematon taiturillisuus on keskeinen ilmaisukeino.

Virtuosissimo / Dmitri Sinkovsky
Virtuosissimo / Dmitri Sinkovsky Uudet levyt

Naive-yhtiön julkaisun otsikko "Virtuosissimo" osuu kohdalleen. Levylle valitut säveltäjät edustivat viulunsoiton huippua eri puolilla barokin ajan Eurooppaa. Solisti saa kurotella astronomisiin korkeuksiin, väännellä sormia hankaliin moniotteisiin, ja kepittää vikkeliä kuviointeja lennokkailla jousitekniikoilla - ja kadenssissa laitetaan isompaa silmään. Levyn konsertoissa taiturillisuus palvelee kuitenkin musiikkia. Osaamisen iloa ja tuskaa ei voi välittää kuin osaamalla.

Ja Sinkovski osaa. Ei siinä mitään, että hänen kuviointinsa kihisevät nopeammin kuin korva tajuaa, eikä siinäkään kuinka rikkaasti hän koristelee hitaiden osien linjoja. Eniten minua hämmästyttää, kuinka tiukkana svengi pysyy sävelten viuhuessa, ja kuinka kirkkaina melodiat piirtyvät koristeiden alla. Huikeita yksityiskohtia ovat myös sul ponticellon ja muiden sointikikkojen luonteva käyttö sekä pariäänten täyteläinen puhtaus. Kaiken tämän Sinkovsky vieläpä tekee periodiestetiikalla ja jonkinlaisella periodiviululla. Kannattanee vakoilla hänen kieli-, talla- ja jousiratkaisujaan, jos ammattimainen barokkiviulutilutus kiinnostaa.

Mutta mallia kannattaa ottaa myös hitaiden osien huippukohdista, joissa Sinkovsky usvaisilla soinneilla ja röyhkeällä rubatolla pysäyttää ajan ikuisuudeksi tavalla, jonka osaavat vain parhaat bel canto -laulajat.

Kun vielä barokkiorkesteri Il Pomo d'Oro intoutuu tukemaan solistiaan tiukalla komppauksella ja mielikuvituksekkailla soinneilla, niin kuulijan on helppo antautua barokkivirtuositeetin vietäväksi, ja sillä matkalla riittää ihmeteltävää niin että arkihuolet unohtuvat pitkäksi aikaa.

"Virtuosissimo", säv. Locatelli, Pisendel, Leclair, Tartini ja Telemann. - Dimitri Sinkovsky, viulu, ja Il Pomo D'oro. (Naïve, OP30576)

Kuuntele Uudet levyt 28.1.2020, toimittajana Kare Eskola.

  • Bachia vereslihalla mutta puhuttelevasti

    Levyarvostelu

    Thomas Zehetmair levytti Johann Sebastian Bachin sooloviulusonaatit ja -partitat ensimmäisen kerran vuonna 1983, nuorena miehenä, huikean uransa alussa. Nyt hän on palannut saman ohjelmiston pariin, mutta soittaa barokkiviulua, ja on villimpi ja vapaampi kuin osasi nuorena olla.

  • Janne Marja-ahon laulukarisma kantaa Brelistä barokkiin

    Levyarvostelu

    Janne Marja-aho on näyttelijä, tanssija ja koreografi, mutta barokkiyhtye Cornucopian kanssa hän on tehnyt uuden levyn laulajana. Otsikolla "Minä olin yö" Marja-aho yhdistää Jacques Brelin lauluja barokin lauluihin - ja onnistuu.

  • All male panel täyttää akustisen tilan

    Levyarvostelu

    Pianisti Joonas Ahonen, viulisti Antti Tikkanen ja sellisti Markus Hohti muodostavat all male panelin nimeltä Rödberg-trio. Kolmikko osallistuu Suomen taidemusiikkielämää kuohuttaneeseen tasa-arvokeskusteluun Alban julkaisemalla uutuuslevyllä, jolla kuullaan pianotriot sekä Fanny että Felix Mendelssohnilta. Levyn eräänä tarkoituksena on antaa kuulijalle eväät patriarkaatin saneleman kaanonin uudelleenarvioimiseen, mutta eväitä mutustellessa huomio kiinnittyy etenkin vuoden 1828 wieniläiseen Böhm-flyygeliin.

  • Pianotriolla Vasksin musiikki viiltää terävämmin

    Levyarvostelu

    Peteris Vasks on Latvian ja varmasti myös levy-yhtiö Ondinen soitetuin nykysäveltäjä. Vasksin mystisen minimalismin sointuisa pehmeys sopii suuren yleisön makuun, mutta sen kovasta ytimestä löytyy materialismin ja henkisen tyhjyyden kritiikkiä. Uudella levyllä Vasksin musiikkia soittaa pianotrio Palladio, ja karuudellaan kokoonpano varmistaa, ettei Vasksin ydin peity höttöisten sointikenttien alle.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua