Koko perheen asekauppaa
Maailmanlaajuisia petosverkostoja, rahanpesua ja lainsäädännön kiemuroita. Pelimaailmassa puhutaan nyt videopelien ja etenkin Counter-Striken yllätyslaatikoista, joita tutkijat kutsuvat uhkapeleiksi. Suomessa syyttäjä päätti, että kotimainen lainsäädäntö ei päde ilmiöön. Selvitimme keinot, miten yllätyslaatikoiden sisältö muutetaan somessa rahaksi.
Pääkuva: Johanna Aulén, animointi: Antti Ollikainen
Pelin aloittaminen maksaa pari euroa, jonka jälkeen ruudulla alkaa pyöriä vinhasti kuvia aseista. Kuuluu nakuttava rat-tat-tat-ääni ja lopulta nuoli pysähtyy yhden kuvan päälle. Jos onni suo, tuloksena on rahaa!
Kyse on suositusta Counter-Strike: Global Offensive -pelistä (2012), jossa pelaajat voivat pelata rahapeliä virtuaalisilla aseilla. Ostaessaan loot boxin eli yllätyslaatikon pelaaja saa palkinnoksi sattumanvaraisen pelitavaran. Pelaaja ei tiedä ennalta, mitä laatikko sisältää. Nämä tavarat voi myydä eteenpäin rahaa vastaan.
Katso alta, miltä yllätyslaatikon avaaminen näyttää.
VIDEO: Kahden laatikon avaaminen maksaa pelaajalle 4,40 euroa. Voittojen arvo on 26 senttiä. Video: Valve.
Nyt ympäri maailman puhutaan siitä, onko ilmiössä kyse koko perheelle suunnatusta uhkapelistä. Esimerkiksi Belgiassa loot boxit on kielletty. Suomessa asiasta on tehty yksi tutkintapyyntö. Vastikään loot boxit yhdistettiin rahanpesuun.
– Määritelmällisesti me miellämme ne uhkapeleiksi. Asiastahan käydään lainsäätäjien kesken kovaakin vääntöä, sanoo yllätyslaatikoita tutkinut Juho Hamari Tampereen ja Turun yliopistosta.
Mistä tässä kaikessa on kyse?
Counter-Strike on yksi maailman suosituimmista e-urheilupeleistä
Counter-Strike: Global Offensive on jättiyhtiö Valven kehittämä ammuskelupeli, jossa viisihenkiset joukkueet taistelevat toisiaan vastaan nopeatempoisissa otteluissa. Pelin pelaaminen vaatii taktista ajattelua, nopeita refleksejä ja rautaisia hermoja.
Pelin suosiosta kertoo sekin, että Yle näyttää otteluita selostettuina. Suomalainen ENCE-joukkue on päässyt pelin isoimpiin turnauksiin, joissa voittosummat liikkuvat sadoissa tuhansissa euroissa.
Valve aloitti yllätyslaatikoiden jakamisen Counter-Strikessa kuusi vuotta sitten. Vuonna 2013 firma kertoi tiedotteessa, että ne antavat pelaajalle mahdollisuuden “kokea kaikki mustan pörssin asekaupan kielletyt nautinnot ilman pelkoa puukotetuksi tulemisesta”.
Yllätyslaatikot eivät maksa mitään, mutta niiden avaamiseksi on ostettava Valvelta reilun kahden euron hintainen avain.
Laatikoiden sisällä on sattumanvaraisia skinejä, eli aseiden koristeita. Suurin osa skineistä on joidenkin senttien hintaista rihkamaa, eikä niistä ole hyötyä pelissä.
Oikein harvinainen skini voi olla tuhansien eurojen arvoinen jälleenmyytynä.
Yleisradion e-urheilutoimittaja ja Counter-Strike-selostaja Jaakko Palvaila vertaa tätä jalokivikauppaan.
– Mitä lähempänä tuote on täydellistä, sitä kalliimpi se on.
Arvoon vaikuttaa skinin kunto ja se, kuinka usein esine näkyy pelatessa.
Esimerkiksi juuri puukkojen koristeet ovat haluttuja skinejä. Se johtuu siitä, että Counter-Strikessa pelaaja juoksee tavallista nopeammin puukko kädessä – puukkoa tulee siis käytettyä aina liikkuessa. Puukkojen skinejä saa vain maksullisista yllätyslaatikoista.
Hanskojen skinit ovat myös erityisen arvokkaita, koska hanskat ovat aina esillä, toisin kuin vaikka kotelossa viihtyvät pistoolit. Eihän arvokelloakaan osteta taskussa pidettäväksi.
Mutta onko loot boxien avaaminen uhkapelaamista?
Poliisihallitus antoi vuonna 2018 lausunnon, jossa se linjasi, että loot boxit täyttävät arpajaisen määritelmän, jos:
1. Loot boxin avaaminen maksaa rahaa.
2. Pelaaja ei ennalta tiedä loot boxin sisältöä.
3. Palkintotavarat ovat rahanarvoisia.
Kaksi ensimmäistä ehtoa täyttyvät Counter-Striken kohdalla: loot boxin avaaminen maksaa rahaa ja pelaajalle ei kerrota, mitä laatikko sisältää.
Kolmas ehto on hankalampi.
Valve omistaa maailman suosituimman pelien kauppapaikan Steamin, jossa pelaajat voivat kyllä vaihtaa skinejä tai myydä niitä. Rahat pysyvät kuitenkin Steamissa ja niitä voi käyttää pelkästään kauppapaikan tuotteisiin, vaikkapa muihin peleihin. Steam veloittaa pelaajien välisestä kaupasta viisi prosenttia.
Skinikauppaa tapahtuu jatkuvasti myös oikealla rahalla Steamin ulkopuolella.
– Se on niin iso ilmiö, että Valven on oltava tietoinen siitä, sanoo Ylelle peliohjelmia tekevä Ville Toimi.
Valve ei vastannut Yleisradion yhteydenottoihin asiasta.
Esimerkiksi Suomen suosituinta Counter-Strikeen keskittyvää someyhteisöä käytetään lähes yksinomaan skinikauppaan. Sen lisäksi skinejä muutetaan rahaksi muissa ryhmissä ja muun muassa Discord-sovelluksessa.
CS:GO (Finland) -nimisellä Facebook-ryhmällä on yli 18 000 jäsentä. Keskustelu on vilkasta – tammikuisena maanantaina yhteisöön tuli 56 ilmoitusta. Niistä vain yhdessä viestissä haettiin peliseuraa. 52 viestissä vaihdettiin, myytiin tai ostettiin skinejä.
Hinnat vaihtelevat kympeistä satoihin euroihin.
Kauppa sovitaan Facebookissa, jonka jälkeen myyjä siirtää skinin Steamissa ostajan tilille. Sovittu hinta, yleensä 60 prosenttia tuotteen arvosta, maksetaan tilisiirtona tai mobiilimaksuna oikealla rahalla.
Tämän lisäksi Facebook-sivulla neuvotaan, miten skinit saa muutettua rahaksi. Viesteissä mainitaan ainakin kaksi verkkosivustoa, josta saa kuulemma “80 pinnan” verran takaisin, eli neljä viidesosaa tuotteen markkina-arvosta.
Huijaukset eivät pelaajien mukaan ole skinikaupassa tavattomia.
– On tämä surulliseksi mennyt, sanoo Counter-Strike-selostaja Palvaila.
Hän sanoo käyneensä vastikään pelitapahtumassa ja yllättyneensä siitä, miten nuorille yllätyslaatikoiden avaaminen vaikutti olevan arkipäivää. Counter-Striken ikäraja on 16, mutta käytännössä sitä pelaavat nuoremmatkin.
– Tuntuu, että he tuhlaavat rahojaan yllätyslaatikoihin harvinaisten skinien toivossa.
Kuvakaappaus skinikauppasivustosta, jossa on puukkoja ja aseita rivissä satojen eurojen hinnalla.
Vaikuttaa siis siltä, Poliisihallituksen asettama kolmas ehto täyttyisi: Palkintotavarat on vaihdettavissa rahaksi. Miltä tämä näyttää arpajaislain näkökulmasta?
Poliisihallituksessa ei olla kuultu siitä, että skinejä myydään rahaa vastaan somessa ja keskustelupalstoilla.
– Tämä on monimutkainen asia. Mihin saakka menee toimeenpanijan [eli Valven] vastuu, kun kauppaa tehdään palvelun ulkopuolella? En nyt lähde kommentoimaan asiaa enempää, ylitarkastaja Mikko Cantell Poliisihallituksesta sanoo.
Viime vuoden alkupuolella Suomen, Tanskan, Ruotsin ja Norjan rahapeliviranomaiset lähettivät yhdessä tuumin kirjeen Valvelle, jossa he kertoivat olevansa muiden maiden tavoin “syvästi huolestuneita skinivedonlyönnistä ja yllätyslaatikoista, etenkin alaikäisten ja nuorten ihmisten kohdalla”.
Kirjeessä viranomaiset kysyvät yritykseltä tarkempaa tietoa siitä, miten yllätyslaatikot toimivat.
– Haluamme luoda keskusteluyhteyden peliyritysten ja viranomaisten välille, Cantell sanoo.
Toiveena on, että vältettäisiin tilanne, jossa peliyritys loukkaa jonkun Pohjoismaan lainsäädäntöä.
Valven vastauksessa yritys ei mainitse suoraan käyttäjien välillä tapahtuvaa skinikauppaa.
"On tietysti teknisesti mahdollista rakentaa peli, jossa käyttäjä voi vaihtaa loot boxin sisällön oikeata rahaa vastaan. [Olemme] tietoisia vain verkon kasinosivustoista, jotka toimivat näin", yhtiön lakimiehen kirjoittamassa kirjeessä lukee.
Kirjeen mukaan Valvesta riippumattomat sivustot ovat käyneet skinikauppaa bottitileillä.
"Olemme estäneet tuhansien havaitsemiemme bottitilien pääsyn sivustolle, mutta kyse on kissa ja hiiri -leikistä."
Valve toistaa kirjeessä, että skinikauppa Steamin ulkopuolella rikkoo sivuston käyttöehtoja.
Peliyritystä on kritisoitu siitä, että se ainakin periaatteellisesti mahdollistaa skinikaupan.
Steamin ohjelmointirajapinta on avoin, mikä tarkoittaa, että ulkopuoliset sivustot pystyvät käymään kauppaa Steamin tuotteilla. Valven mukaan tämä on kiellettyä.
Näillä Steamin kolmannen osapuolen kauppapaikoilla toiminta voi olla häikäilemätöntä.
Vielä muutama vuosi sitten Counter-Striken ympärillä rehotti vedonlyöntibisnes. Valve ei juurikaan rajoittanut ulkopuolisten kauppapaikkojen toimintaa, joten ihmiset löivät skineillä vetoa Counter-Strike-pelien lopputuloksesta.
Isot rahat houkuttelivat joukkueita rikkomaan sääntöjä. Skandaali oli, kun huipputason joukkue iBUYPOWER hävisi tahallaan turnauksessa vuonna 2014. He olivat lyöneet skineillä vetoa oman häviämisensä puolesta, ja joukkue nettosi sopupelillä reilut 10 000 dollaria.
Valve reagoi antamalla iBUYPOWERILLE ikuisen pelikiellon.
– He olivat sen tason pelaajia, että voisivat olla miljonäärejä nyt, Palvaila sanoo.
Vuonna 2016 Yhdysvalloissa Valvea kohtaan nostettiin ryhmäkanne, jonka mukaan yritys “on tietoisesti sallinut laittoman uhkapelimarkkinan” kukoistuksen verkossa.
Valve vastasi tähän lähettämällä kymmeniä kirjeitä isoille uhkapelisivustoille, joissa yhtiö vaati sivustoja muuttamaan toimintaansa. Nyt skineillä tapahtuva vedonlyönti on hiljentynyt. Skinikauppa jatkuu.
Kaikki rakastavat Valvea
Miten Valve on päätynyt tähän pisteeseen?
Peliyrityksen tarina on yksi alan suurimmista menestyskertomuksista: Valve tunnetaan Half-Life-, Counter-Strike- sekä Portal-pelisarjoista, joita kaikkia voi kutsua alan klassikoiksi.
Counter-Strike: Global Offensive on ilmaispeli, mikä tarkoittaa, että yritys saa nyt tulonsa pelin sisäisistä ostoista, muun muassa mainituista laatikoista.
Lukuisat videopelit perustuvat samankaltaiselle liiketoimintamallille: Esimerkiksi suositun Fortnite Battle Royalen aloittaminen ei maksa mitään, mutta pelaajia houkutellaan jatkuvasti ostamaan päivityksiä, joita tulee kymmeniä vuodessa.
– Ilmaispelit ovat yrityksille fantastinen tapa tehdä rahaa, sanoo pelitutkija Joseph Macey. Hän on vuosia tutkinut loot boxeja ja niihin liittyvää ostokäyttäytymistä.
Tampereen yliopiston tutkija Macey toimii tutkimusryhmässä, joka tarkastelee yhteiskunnan pelillistymistä.
Macey on sitä mieltä, että monissa yllätyslaatikoissa on kyse uhkapelaamisesta.
– Lainopillisesta näkökulmasta kyse on uhkapelistä, jos mukana on rahanarvoinen panos, sattumaan perustuva lopputulos ja mahdollisuus voittaa rahaa.
Samaa mieltä on pelillistämisen professori Juho Hamari Tampereen ja Turun yliopistoista.
– Koska tavarat on [Counter-Striken kohdalla] niin helppo myydä markkinapaikoilla, niin onhan niillä selvästi rahallista arvoa. Ei sitä pysty millään tavalla kieltämään.
Lisäkierteen keskusteluun tuo se, että Counter-Striken yllätyslaatikot muistuttavat ulkomuodoltaan rahapelejä.
– Tutkimuksen mukaan animaatiot, erilaiset stimuloivat valoefektit ja äänitehosteet houkuttelevat pelaajia kuluttamaan enemmän. Yllätyslaatikoiden ulkoasussa käytetään siis samanlaisia kikkoja kuin rahapeleissä. Vaikkapa hedelmäpelikoneet on tehty muovista, mutta kolikkotarjotin on metallia, mikä aiheuttaa stimuloivan kilinän voiton hetkellä.
“Ei keräilykorttejakaan ole koskaan rinnastettu uhkapeleihin”
Valve ei ole yksin yllätyslaatikkobisneksessä.
Erilaisia loot boxeja on monissa suosituissa videopeleissä, ja ne kaikki toimivat hieman eri tavalla. Esimerkiksi suomalaisten Rovion ja Supercellin peleissä on yllätyslaatikoita, joiden sisältöä ei pysty muuttamaan rahaksi.
VIDEO: Yllätyslaatikko Star Wars: Battlefront 2 -pelissä. Lähde: Yleisradio
Kyseessä on iso bisnes. Juniper Researchin mukaan yllätyslaatikkokaupan arvo on nyt 30 miljardia dollaria.
Rovion viestintäpäällikkö Minna Tuominen kommentoi 2017 Lännen Medialle asiaa näin:
– Sehän on free to play -pelien [ilmaispelien] ominaisuus maailmanlaajuisesti. Sillä bisnesmallilla pelit toimivat. Meidänkin pelejämme pystyy pelaamaan ilmaiseksi. Pelit voi pelata kokonaan käyttämättä rahaa, jos niin tahtoo.
Peliyritykset ovat vedonneet siihen, että yllätyslaatikot eivät poikkea kioskien keräilykorteista. Niissäkin kuluttaja ostaa tukun tavaroita tietämättä etukäteen niiden arvoa.
– Näitä kortteja on saanut ostaa esimerkiksi kioskeilta ja tätä ei ole koskaan rinnastettu uhkapeleihin, Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen esimerkiksi kirjoitti tämän vuoden tammikuussa.
– Järjestelmä on ennustettava ja läpinäkyvä eikä pelaajaa manipuloida ostopäätökseen. Julkaisemme avoimesti loot boxien sisältämien tavaroiden todennäköisyydet pelin sisällä ja lisäksi pelin kaiken sisällön voi hankkia käyttämättä rahaa.
Tutkija Macey on pelikorttivertauksesta eri mieltä. Hänen mukaansa yllätyslaatikoita ei voi yksiselitteisesti rinnastaa keräilykortteihin.
– Kun kuluttaja ostaa keräilykorttipakan, hän omistaa sen sisällä olevat kortit. Mutta kun kuluttaja avaa virtuaalisen yllätyslaatikon, hän ei todellisuudessa omista sen sisältöä, hän vain käyttää sitä.
Macey tarkoittaa tällä sitä, että peliyhtiöillä on ainakin mahdollisuus vaikuttaa loot boxien sisältöön aina siihen hetkeen saakka, kun pelaaja avaa laatikon.
Viimeisin käänne aiheessa on rahanpesu.
Valve kertoi lokakuussa, että “maailmanlaajuiset petosverkostot” ovat siirtyneet käyttämään loot boxien avaimia “tuottojensa likvidoinnissa”. Se tarkoittaa, että Steamin kautta on pesty rahaa.
Rikolliset ovat siirtyneet räiskintäpelin asiakkaiksi mitä luultavimmin sen takia, että Steamin kautta voi tehdä pieniä rahansiirtoja, jotka eivät välttämättä herätä pankkien ja finanssivalvojien epäilyksiä. Tällaista pienin puroin tapahtuvaa rahanpesua on perinteisesti kutsuttu smurffaamiseksi.
Steam on tehokas markkinapaikka, jossa markkinat määräävät digitaalisten tuotteiden hinnat. Avainten osto ja myynti on siis suhteellisen riskitöntä toimintaa ja siksi houkuttelevaa rikollisille.
Suomalaisten Counter-Strike-pelaajien mukaan avaimia on käytetty Steamissa myös muuhun tarkoitukseen: Avaimet ovat toimineet Steamissa virtuaalivaluuttana.
Aiemmin jos joku halusi myydä skinin, hän vaihtoi sen Steamissa nippuun yllätyslaatikoiden avaimia. Sen jälkeen hän myi avaimet oikeata rahaa vasten. Näin skini muuttui rahaksi.
Tämä ei enää onnistu. Rahanpesutiedotteessa Valve ilmoitti estävänsä avainten jälleenmyynnin.
Valven mukaan “tällä hetkellä lähes kaikki ostetut avaimet, jotka lopulta vaihdetaan tai myydään Steamissa ovat rikollista alkuperää”.
“Videopelaaminen ja rahapelaaminen lähestyvät toisiaan”
Belgiassa loot boxit on kielletty kokonaan. Kiina taas vaatii, että peliyritykset kertovat voiton todennäköisyydet etukäteen.
Poliisihallituksen Mikko Cantell sanoo, että Poliisihallituksessa tilannetta seurataan suurella mielenkiinnolla.
– Videopelaaminen ja rahapelaaminen tuntuvat lähestyvän toisiaan. Rahapeleihin on jo tullut pelillisiä elementtejä. Yllätyslaatikot ovat yksi ilmentymä siitä, että myös videopeleihin tulee rahapelimäisiä ominaisuuksia.
Samaa mieltä on tutkija Macey.
Hän heittää ilmoille ajatuksen tulevaisuudesta, jossa kulutuskäyttäytyminen siirtyy yhä enemmän uhkapelimäiseksi.
– Tämä järjestelmä on simppelisti siirrettävissä kauppapaikalta toiselle. Ajattele, että avaat vaikka Itunesin, ja paikka tarjoaa sinulle Elvis Presley -loot boxia. Saat pienellä summalla tukun kappaleita: ehkä omistat jo ne, ehkä et.
Vastaan, että en itse ostaisi tällaista tuotetta.
– Monet nuoret eivät näe loot boxeissa mitään ongelmaa, koska se on normaali ja vallitseva kaupankäynnin tapa peleissä. Uskaltaisin ennustaa, että malli siirtyy muuhunkin digitaaliseen kauppaan.
Suomessa on tehty yksi tutkintapyyntö yllätyslaatikoista. Ilmoituksessa mainittiin Valven Counter-Striken ja Electronic Arts -pelitalon Star Wars: Battlefront 2 -pelien loot boxit.
Viime huhtikuussa Länsi-Suomen syyttäjänvirasto päätti historiallisesti, että asiaa ei viedä esitutkintaan. Päätöksen mukaan yritykset ja niiden palvelimet sijaitsevat Suomen ulkopuolella, joten niihin ei voi soveltaa Suomen rikoslakia.
****
Juttua varten on haastateltu lisäksi Helsingin yliopiston oikeustieteen professoria Kimmo Nuotiota.
Voit keskustella aiheesta kommenteissa viikon ajan artikkelin julkaisusta.