Matias Jungar
Yle
Jonas Sundström
Yle
Tervetuloa tulevaisuuteen. Kiertotalous on yksi 2020-luvun megatrendeistä. Tästä voit lukea lisää siitä, miten taloutemme ja arkesi muuttuvat tulevina vuosina.
– Maailma siirtyy lineaaritaloudesta kiertotalouteen – ja se antaa meille myös monia uusia mahdollisuuksia, sanoo Marleena Ahonen, kiertotalouden asiantuntija.
Mutta mitä kiertotalous merkitsee sinun ja minun arjessa?
Mikä on kiertotalous?
- Yksinkertaisesti sanottuna kiertotalous on nykyisen, perinteisen lineaaritalouden vastakohta.
- Valmistamisen, ostamisen, käyttämisen ja poisheittämisen sijaan kiertotaloudessa hyödynnetään kaikkia valmistettuja tuotteita mahdollisimman pitkään.
- Kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen.
Lähde: Sitra
1. Omistaminen ja kulutus
Onko autotallisi niin täynnä, että auto seisoo ulkona? Oletko menossa häihin, mutta vanha pukusi kiristää vyötäröltä? Tarvitsetko paremman kahvinkeittimen tyttäresi rippijuhliin?
Omistaminen ei ratkaise arjen palapeliä, Ahonen sanoo, se on vanhentunut ajatus. Sen sijaan voi lainata tai vuokrata sen, mitä tarvitsee.
Vinkkejä jakamistalouteen
- Perusta naapureidesi ja ystäviesi kanssa ryhmä, jossa sovitte tavaroiden vaihtamisesta tai lainaamisesta. Kaikki eivät tarvitse iskuporakonetta tai painepesuria. Tämä on ehkä järkevin ja halvin ratkaisu, jossa kaikki voittavat ja joka on helpoin järjestää.
- Käytä yrityksiä, jotka vuokraavat tavaroita. Moni vuokraa erikoistyökaluja, kun remontoi tai rakentaa, mutta koko ajan ilmestyy uusia palveluja, joista voi vuokrata niin juhla- kuin arkivaatteitakin, tai välineitä aktiiviseen ulkoiluun ja lasten tarvikkeita, joita tarvitsee vain rajoitetun ajan.
- Etsi verkkosivuja, joilla voit antaa vuokralle omia tavaroitasi tai mistä voit itse vuokrata esimerkiksi veneen.
- Haluatko tietää lisää kiertotalouden parissa toimivista yrityksistä Suomessa? Sitra on tehnyt luettelon kiinnostavimmista yrityksistä, jotka toimivat tavalla tai toisella kiertotalouden parissa.
2. Kulkeminen
Tiesitkö, että keskimääräinen suomalainen auto on käyttämättömänä yli 92 prosenttia ajasta? Se on yli 22 tuntia vuorokaudesta.
Ellei auto ole sinulle ehdottoman välttämätön arjessa, voit vuokrata auton niinä kertoina, kun sitä tarvitset tai käyttää autopoolia. Ajattele, miten ihanaa on päästä auton pesemisestä ja kalliista vakuutuksista.
Näin myös olemassa olevien autojen käyttöä tehostetaan.
Jos haluat ansaita vähän, voit antaa autosi vuokralle, kun olet itse lomalla tai sinulla ei muuten ole sille käyttöä. Voit vuokrata sen esimerkiksi yrityksen kautta, joka toimii kuin autojen Airbnb.
3. Vähennä ruokahävikkiä
Mikä tuottaa enemmän tyydytystä kuin bongata ruokakaupasta tuotteita, joiden hinta on alennettu, koska niistä on tulossa hävikkiruokaa? Tai välttyä jonottamiselta kaupassa ja tehdä ostokset verkossa edullisesti?
Miksi me heitämme pois niin paljon makua?
Ahonen vinkkaa sellaisista verkkokaupoista kuin esimerkiksi Matsmart tai Fiksuruoka, joista voit tilata tuotteita, joita on jäänyt myymättä ylituotannon tai pakkausten muuttumisen vuoksi tai siksi, että viimeinen myyntipäivä on lähestymässä.
Jos hävikkiruoka olisi valtio, sen hiilijalanjälki olisi maailman kolmanneksi suurin heti Kiinan ja USA:n jälkeen.
Nykyään varsinkin pääkaupunkiseudulla on jo ravintoloita, jotka valmistavat ruokaa raaka-aineista, jotka heitettäisiin muuten pois, ja monet ravintolat ovat alkaneet myydä ylijäänyttä ruokaa ResQ:n kaltaisten sovellusten kautta.
Vegaaninen keitinvesi, joka maistuu kanaliemeltä?
Kaadatko sinä keitinveden viemäriin? Heitätkö kuivan leivän roskiin?
Pohjolan mukavin kokki Anders Samuelsson esittelee kestävää gastronomiaa kotikeittiössä. Hienosta nimestä huolimatta ei ole kyse mistään ylellisestä.
– Tämä ei ole mitään uutta. Palaamme takaisin siihen aikaan, kun emännät ottivat talteen kaiken.
Anders näyttää, miten otat talteen raaka-aineet ja ainekset, jotka heität tavallisesti menemään sen enempää ajattelematta.
– Punaisten linssien keitinvesi maistuu kanaliemeltä. Miksi me heitämme pois niin paljon makua?
Löydät Andersin edistykselliset ohjeet täältä.
Strömsö vinkkaa myös, miten voimme vähentää ruokahävikkiä. Täältä löydät lisää hyödyllistä tietoa.
4. Kierrätys on nousussa
Jätteiden kierrätys on keskeinen osa kiertotaloutta, ja me suomalaiset olemme kehittyneet siinä.
Tilastokeskuksen mukaan vain 0,7 prosenttia kunnallisesta jätteestä päätyi kaatopaikoille vuonna 2018.
Pertti Tammivuori Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:stä sanoo, että pahvin, lasin, metallin ja muovin kierrätys Ringin kierrätyspisteissä on kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa, ja tahti näyttää kiihtyvän.
Muovi säästää rahaa
Jos asut taloyhtiössä ja toivot muovinkeräysastiaa, Tammivuori vinkkaa ottamaan yhteyttä taloyhtiön hallitukseen tai isännöitsijään.
Muovin kerääminen tulee usein taloyhtiölle halvemmaksi, koska muovijätteestä ei tarvitse maksaa toisin kuin sekajätteestä.
5. Uusiokäyttö on taas kivaa
Uusiokäytön mekka Strömsö on kerännyt ideoita siitä, miten voit paikata ja korjata ja pidentää vaatteidesi elinikää.
Lee Esselströmin kierrätyskassit on tehty kierrätyshuovasta, joka on tehty täysin kierrätetystä materiaalista.
Kun ostaa vaatteita tai ompelee jotain itse, on myös fiksua etsiä yrityksiä, jotka käyttävät kierrätysmateriaalia.
Muista olla moittimatta itseäsi siitä, että teet liian vähän – jokainen askel vie eteenpäin ja yhdessä pystymme muutokseen.
