Hyppää pääsisältöön

Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

Vimeinen keikka, Topi Tuomainen, Esko Pesonen, Risto Salmi ja Olavi Levula
Viimeinen keikka, Topi Tuomainen, Esko Pesonen, Risto Salmi ja Olavi Levula Vimeinen keikka, Topi Tuomainen, Esko Pesonen, Risto Salmi ja Olavi Levula Kuva: Yle/Kalevi Rytkölä Viimeinen keikka

Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi. Jäähelmien syntymistä tarkkailtiin aikanaan tiiviisti, sillä niden ilmestymisestä ennustettiin rukiin tuleentuminen.

Nykyään helmikuuta värittävät Runebergin päivä, 5.2. koulujen penkinpainajaiset ja kuun lopulla alkavat koululaisten talvilomaviikot, joita myös hiihtolomaksi on kutsuttu. Ruotsissa juhlitaan ruotsinsuomalaisten päivää. Ja juhlitaanpa kuun lopussa suomalaista kulttuuria Kalevalan päivänä 28.2. Myös saamelaisten kansallispäivä sijoittuu helmikuulle 6.2 .Kuun puolivälissä vietetään ystävänpäivää 14.2., joka muualla maailmassa tunnetaan Valentinin päivänä. Usein myös laskiainen sattuu helmikuulle.Joka neljäs vuosi kuun päättää karkauspäivä. On helmikuussa sitten kylmä tai lämmin, lunta tai ei, niin Elävästä arkistosta löytyy tietoa ja viihdykettä luettavaksi, kuunneltavaksi tai katsottavaksi.

Helmikuun toivottua draamaa

Helmikuun toivottu draamatarjonta nostaa esiin kaksi vastikään elämäntyö-Venlan saaneen Matti Ijäksen klassikkoa, vuonna 1984 valmistuneen Viimeisen keikan ja vuoden 1985 elokuvan Painija. Muita helmikuun toivottuja ovat Veikko Kerttulan Punaiset purjeet vuodelta 1989, Timo Bergholmin kuusiosainen sarja Idan jengi vuodelta 1993, Jaakko Pakkasvirran Nitroliiga vuodelta 1993 ja Heidi Köngäksen Hyväntekijä vuodelta 2014. Ohjelmat tulevat katsottaviksi Areenaan 13.2.

Painija (Esko Hukkanen)
Painija (Esko Hukkanen) Painija (Esko Hukkanen) Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen Painija (elokuva)

Tapahtuu helmikuussa

Mitäpä helmikuussa sitten tapahtuu tai tapahtui. Unkarilaisten monivaiheiseen historiaan tuli jälleen uusi käänne, kun maa muuttui tasavallaksi 1946. Avaruuskilpailu jatkui kiivaana. Neuvostoliiton Luna 9 -luotain teki ensimmäisenä pehmeän laskun Kuun pinnalle.1966. Demokratiaa tavallaan laajennettiin Suomessa jo 1865. kun perustettiin kunnallishallinto. Britanniassa alkoi uusi aikakausi, joka ei vieläkään ole päättynyt Elisabet II:n astuessa valtaistuimelle 1952. Suomessa valittiin Martti Ahtisaari presidentiksi ensimmäisissä suorissa presidentivaaleissa vuonna 1994. Jo paria vuotta aikaisemmin perustettiin Euroopan Unioni Maastrichtin sopimuksella 1992. Urheilurintamalla tehtiin historiaa 2005, kun Tanja Poutiainen voitti ensimmäisenä suomalaisena naisena mitalin alppihiihdon MM-kisoissa ottamalla suurpujottelussa hopeaa. Kansaa ja poliisiakin riivannut kieltolaki kumottiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen 1932. Alkoholiliikkeet avattiin tosin vasta huhtikuussa. Sota-aikakin päättyi virallisesti, kun Pariisin rauhansopimus solmittiin 1947. Iranissa islamilainen vallankumous nosti valtaan ajatollah Ruhollah Khomeinin vuonna 1979. Etelä-Afrikka aloitti varovaisen siirtymisen kohti demokratiaa, kun Nelson Mandela vapautettiin vankilasta 1990.

Juha Mieto Lake Placidissa vuonna 1980
Juha Mieto Lake Placidissa Juha Mieto Lake Placidissa vuonna 1980 Kuva: Pentti Pekkala Juha Mieto,hiihto,olympialaiset,talvikisat

Vuonna 2013 paavi Benedictus XVI järkytti (katolista) maailmaa ilmoittamalla eroavansa virastaan. Suomessa kansalaisia järkytti keisari ja suuriruhtinas Nikolai II antamalla helmikuun manifestin 1899. Ja edelleenkin Juha Mieto muistetaan sadasosatappiostaan Lake Placidissa vuonna 1980. . Maailman ainoa kommunistinen dynastia sai alkunsa, kun Pohjois-Korea perustettiin vuonna 1948. Nuorisoa ilahdutti Led Zeppelinin konsertti 1970, ja kahvipulasta kärsinyttä kansaa ensimmäisen sodanjälkeisen kahvilastin vuonna 1946 tuonut höyrylaiva Herakles. Etelänaapurimme Viro julistautui itsenäiseksi 1918. Suomikin oli alkanut valmistautua tulevaanjääkärikoulutuksen alkaessa Lockstedtissa Saksassa vuonna 1915. Ammattinyrkkeilyssä saatiin uusi maailmanmestari, kun silloin vielä Cassius Clayna tunnettu Muhammad Ali yllättäen voitti Sonny Listonin. Jatkosodan viimeiset suurpommitukset koettiin helmikuussa 1944. Suomalainen demokratia oli koetuksella 1932, kun lapualaismieliset suojeluskuntalaiset aloittivat Mäntsälän kapinan. Helmikuulle osuu myös Suomen hiihdon suurin katastrofi kolmen hiihtäjän jäätyä kiinni Hemohesin käytöstä. 2001. Naisten sääriä päästiin ihailemaan oikein toden teolla, kun nylon keksittiin 1935. Ruotsin rikoshistorian synkin päivä koettiin 1986, kun pääministeri Olof Palme murhattiin. Suomalaisille ilon hetkiä tarjosivat Matti Nykänen ensimmäisellä maailmanmestaruudellaan 1982 ja jääkiekkomaajoukkue voittamalla hopeaa Calgaryssa vuonna 1988.

Helmikuun syntymäpäiväsankareita

Ainakin seuraavat eri aloilta enemmän tai vähemmän tunnetut henkilöt viettävät syntymäpäiväänsä helmikuussa. Kaarlo Kangasniemi, Martti Talvela, Alma Kuula, Jörn Donner, J. L. Runeberg, Viveca Bandler, Anita Hirvonen, Jules Verne, Pete Parkkonen, Petri Nygård, Esa Pakarinen, Adolf Ehrnrooth, Ahti Karjalainen, Miitta Sorvali, Pelle Miljoona, Tapio Korjus, Anneli Jäätteenmäki, Kauko Röyhkä, Mika Halvari, Robbie Williams, Juice Leskinen, Antero Alpola, Linda Lampenius, Heli Rantanen, Aira Samulin, Antti Tuisku, Olavi Virta, Rudolf Steiner, Ville Haapasalo.

Kirjailija Johan Ludvig Runeberg (1804-1877), muotokuva. Maalaus: Johan Knutson, 1848. Osasuurennos.
Johan Ludvig Runeberg Kirjailija Johan Ludvig Runeberg (1804-1877), muotokuva. Maalaus: Johan Knutson, 1848. Osasuurennos. Kuva: Yle Johan Ludvig Runeberg

Myös joidenkin tunnetujen henkilöiden kuolinpäivä sattuu helmikuulle: Ismo Kallio, Matti Nykänen, Tove Idström, Lauri Kristian Relander ja Adolf Ehrnrooth.

Ei pidä myöskään unohtaa ruotsinkielistä Arkivetia, josta löytyy runsaasti vastaavaa materiaalia toisella kotimaisella. Sekä Arkivetin että Elävän arkiston tarjonta toki täydentyy koko ajan.

Keskustele
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.