Hyppää pääsisältöön

Helmikuussa Elävässä arkistossa venkoillaan Puolin ja toisin ja Vasen ja oikea kohtaavat

Jussi Vatanen ja Seppo Halttunen keskustelevat auton penkillä pimeässä.
Puolin ja toisinj Jussi Vatanen ja Seppo Halttunen keskustelevat auton penkillä pimeässä. Kuva: Yle/Anne Hämäläinen Jussi Vatanen,Puolin ja toisin,Seppo Halttunen

Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi. Jäähelmien syntymistä tarkkailtiin aikanaan tiiviisti, sillä niden ilmestymisestä ennustettiin rukiin tuleentuminen.

Nykyään helmikuuta värittävät Runebergin päivä, 5.2. koulujen penkinpainajaiset ja kuun lopulla alkavat koululaisten talvilomaviikot, joita myös hiihtolomaksi on kutsuttu. Ruotsissa juhlitaan ruotsinsuomalaisten päivää. Ja juhlitaanpa kuun lopussa suomalaista kulttuuria Kalevalan päivänä 28.2. Myös saamelaisten kansallispäivä sijoittuu helmikuulle 6.2 .Kuun puolivälissä vietetään ystävänpäivää 14.2., joka muualla maailmassa tunnetaan Valentinin päivänä. Usein myös laskiainen sattuu helmikuulle.Joka neljäs vuosi kuun päättää karkauspäivä. On helmikuussa sitten kylmä tai lämmin, lunta tai ei, niin Elävästä arkistosta löytyy tietoa ja viihdykettä luettavaksi, kuunneltavaksi tai katsottavaksi.

Helmikuun toivottua draamaa

Helmikuun toivottuna draaman nähdään Matti Ijäksen musta komedia lojaaliudesta ja ahneudesta, Puolin ja toisin. Siinä rahan alttarille elämänsä uhrannut asfalttiurakoitsija on ajautunut verovaikeuksiin ja taloudelliseen umpikujaan. Elokuvan ovat kirjoittaneet Matti Ijäs ja Heikki Reivilä ja sen on ohjannut Matti Ijäs. Pääosassa nähdään Jussi Vatanen, joka sai roolistaan parhaan miesnäyttelijä Kultaisen Venlan. Yle draaman tuotanto on vuodelta 2013.

Toinen toivottu draama on Tapio Piiraisen kirjoittama ja ohjaama Vasen ja oikea, tarina ystävyydestä yli puoluerajojen. Se kertoo Esko Seppäsen, Iiro Viinasen ja herra Parkinsonin puoluerajat ylittävästä, hautaan saakka kestävästä ystävyydestä. Pääosissa nähdään Pertti Sveholm ja Kari Heiskanen. TV-elokuva on vuodelta 2015. Edellä mainitut tulevat katsottaviksi 11.2.

Iiro Viinanen (Pertti Sveholm) ja Esko Seppänen (Kari Heiskanen) retkellä elokuvassa Vasen ja oikea.
Vasen ja oikea Iiro Viinanen (Pertti Sveholm) ja Esko Seppänen (Kari Heiskanen) retkellä elokuvassa Vasen ja oikea. Kuva: Petri Hyryläinen Pertti Sveholm,Kari Heiskanen

Aivan kuun alussa, 4.2. julkaistaan Pentti Järvisen 75-vuotispäivän kunniaksi hänen suunnittelemansa sketsisarjan Akkulaturit.

Outi Mäenpää , Pertti Koivula ja Ritva Valkama sketsisarjassa Akkulaturit.
Akkulaturit Outi Mäenpää , Pertti Koivula ja Ritva Valkama sketsisarjassa Akkulaturit. Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen Outi Mäenpää,Pertti Koivula,Ritva Valkama,Akkulaturit

Jo 1.2. päästään seuraamaan 2000-luvun politiikan kiemuroita animoidussa satiirisarjassa Itse Valtiaat.

Itse altioiden hahmojen päitä.
Itse Valtiaat Itse altioiden hahmojen päitä. Kuva: Yle Kuvapalvelu Itse valtiaat (Tv)

Tapahtuu helmikuussa

Mitäpä helmikuussa sitten tapahtuu tai tapahtui. Unkarilaisten monivaiheiseen historiaan tuli jälleen uusi käänne, kun maa muuttui tasavallaksi 1946. Avaruuskilpailu jatkui kiivaana. Neuvostoliiton Luna 9 -luotain teki ensimmäisenä pehmeän laskun Kuun pinnalle.1966. Demokratiaa tavallaan laajennettiin Suomessa jo 1865. kun perustettiin kunnallishallinto. Britanniassa alkoi uusi aikakausi, joka ei vieläkään ole päättynyt Elisabet II:n astuessa valtaistuimelle 1952. Suomessa valittiin Martti Ahtisaari presidentiksi ensimmäisissä suorissa presidentivaaleissa vuonna 1994. Jo paria vuotta aikaisemmin perustettiin Euroopan Unioni Maastrichtin sopimuksella 1992. Urheilurintamalla tehtiin historiaa 2005, kun Tanja Poutiainen voitti ensimmäisenä suomalaisena naisena mitalin alppihiihdon MM-kisoissa ottamalla suurpujottelussa hopeaa. Kansaa ja poliisiakin riivannut kieltolaki kumottiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen 1932. Alkoholiliikkeet avattiin tosin vasta huhtikuussa. Sota-aikakin päättyi virallisesti, kun Pariisin rauhansopimus solmittiin 1947. Iranissa islamilainen vallankumous nosti valtaan ajatollah Ruhollah Khomeinin vuonna 1979. Etelä-Afrikka aloitti varovaisen siirtymisen kohti demokratiaa, kun Nelson Mandela vapautettiin vankilasta 1990.

Juha Mieto Lake Placidissa vuonna 1980
Juha Mieto Lake Placidissa Juha Mieto Lake Placidissa vuonna 1980 Kuva: Pentti Pekkala Juha Mieto,hiihto,olympialaiset,talvikisat

Vuonna 2013 paavi Benedictus XVI järkytti (katolista) maailmaa ilmoittamalla eroavansa virastaan. Suomessa kansalaisia järkytti keisari ja suuriruhtinas Nikolai II antamalla helmikuun manifestin 1899. Ja edelleenkin Juha Mieto muistetaan sadasosatappiostaan Lake Placidissa vuonna 1980. Maailman ainoa kommunistinen dynastia sai alkunsa, kun Pohjois-Korea perustettiin vuonna 1948. Nuorisoa ilahdutti Led Zeppelinin konsertti 1970, ja kahvipulasta kärsinyttä kansaa ensimmäisen sodanjälkeisen kahvilastin vuonna 1946 tuonut höyrylaiva Herakles. Etelänaapurimme Viro julistautui itsenäiseksi 1918. Suomikin oli alkanut valmistautua tulevaan jääkärikoulutuksen alkaessa Lockstedtissa Saksassa vuonna 1915. Ammattinyrkkeilyssä saatiin uusi maailmanmestari, kun silloin vielä Cassius Clayna tunnettu Muhammad Ali yllättäen voitti Sonny Listonin. Jatkosodan viimeiset suurpommitukset koettiin helmikuussa 1944. Suomalainen demokratia oli koetuksella 1932, kun lapualaismieliset suojeluskuntalaiset aloittivat Mäntsälän kapinan. Helmikuulle osuu myös Suomen hiihdon suurin katastrofi kolmen hiihtäjän jäätyä kiinni Hemohesin käytöstä. 2001. Naisten sääriä päästiin ihailemaan oikein toden teolla, kun nylon keksittiin 1935. Ruotsin rikoshistorian synkin päivä koettiin 1986, kun pääministeri Olof Palme murhattiin. Suomalaisille ilon hetkiä tarjosivat Matti Nykänen ensimmäisellä maailmanmestaruudellaan 1982 ja jääkiekkomaajoukkue voittamalla hopeaa Calgaryssa vuonna 1988.

Helmikuun syntymäpäiväsankareita

Ainakin seuraavat eri aloilta enemmän tai vähemmän tunnetut henkilöt viettävät syntymäpäiväänsä helmikuussa. Kaarlo Kangasniemi, Martti Talvela, Alma Kuula, Jörn Donner, J. L. Runeberg, Viveca Bandler, Reino Rinne, Anita Hirvonen, Jules Verne, Pete Parkkonen, Petri Nygård, Esa Pakarinen, Adolf Ehrnrooth, Ahti Karjalainen, Miitta Sorvali, Pelle Miljoona, Tapio Korjus, Anneli Jäätteenmäki, Kauko Röyhkä, Mika Halvari, Robbie Williams, Juice Leskinen, Antero Alpola, Linda Lampenius, Heli Rantanen, Aira Samulin, Antti Tuisku, Olavi Virta, Rudolf Steiner, Ville Haapasalo.

Kirjailija Johan Ludvig Runeberg (1804-1877), muotokuva. Maalaus: Johan Knutson, 1848. Osasuurennos.
Johan Ludvig Runeberg Kirjailija Johan Ludvig Runeberg (1804-1877), muotokuva. Maalaus: Johan Knutson, 1848. Osasuurennos. Kuva: Yle Johan Ludvig Runeberg

Myös joidenkin tunnetujen henkilöiden kuolinpäivä sattuu helmikuulle: Ismo Kallio, Matti Nykänen, Tove Idström, Lauri Kristian Relander ja Adolf Ehrnrooth.

Ei pidä myöskään unohtaa ruotsinkielistä Arkivetia, josta löytyy runsaasti vastaavaa materiaalia toisella kotimaisella. Sekä Arkivetin että Elävän arkiston tarjonta toki täydentyy koko ajan.

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto