Sopenkorven Kesanto
Teollisuusraiteilla kasvaa puita, ja puiden katveessa on festarit
Lahden kaupunkiaktiivit ovat rakentaneet vanhan teollisuusraiteen kupeeseen tapahtumapaikan nimeltä Sopenkorven Kesanto. Junaraiteiden lomasta kasvavat puut ja seinillä vaihtuvat graffitimaalaukset luovat paikan tunnelman. Sopenkorven Kesannolla näkee talkoohengen tuloksen. Kuusi lahtelaista kertoo, mistä Kesannossa on kysymys.
Eetu Floor, Sopenkorven Kesannon toinen perustaja:

Kuva: Magnus Wikström / Yle
"Vielä kolme vuotta sitten tämä oli kuin kaatopaikka. Olemme poistaneet risukkoa ja haravoineet, onhan tässä ollut puuhaa.
Muutin takaisin Lahteen parinkymmenen pääkaupunkiseudulla vietetyn vuoden jälkeen. Muistin, että tässä lähellä asuu yksi muusikkokaveri, Max Hagelberg. Tavattiin, ja matkalla soittokämpille käveltiin tästä läpi oikopolkua pitkin.
Olin että what, ei tämmöistä paikkaa voi olla. Tämä on mieletön. Ainakin mun päässä juttu oli heti valmis. Siitä se sitten lähti.
Sopenkorpi on vanha teollisuusalue Lahdessa. Täällä on ollut Järvisen suksitehdasta, huonekalutehdasta, ruokaosuuskuntaa ja ties mitä. Nykyisin alueella on kirpputoreja, autokorjaamoja, bändikämppiä ja muuta mielenkiintoista.
Naapurin Erolan Kumilta olen kuullut, että tästä on mennyt juna vielä 1960-luvun lopulla. Juna on tuonut ruokaa Lahteen – tämä oli Lahden osuuskunnan aluetta. Chicago-nimityskin on tullut täältä Sopenkorvesta, täällä oli teurastamoita."
Tässä ajassa on tärkeää tehdä iisiä tee-se-itse-juttua.
"Perusajatus on alusta asti ollut, että tehdään paikka, jossa voi järjestää minkä tahansa matalan kynnyksen tapahtuman. Kyllä tänne pari tuhatta ihmistä mahtuu, joten tapahtumilla on varaa kasvaakin.
Olin monta vuotta töissä Flow-festivaalilla Helsingissä. Näin, miten muutamien ystävieni tekemä projekti kasvoi mielettömäksi kaupunki-ilmiöksi. He ovat tulleet vaikuttaneeksi kokonaisen kaupungin tulevaisuuteen.
Mietin, miksei tällaista voisi kokeilla jossakin mittakaavassa täälläkin. Koen, että tässä ajassa on tärkeää tehdä iisiä tee-se-itse-juttua.
Olen kulkenut muusikkona ja lauluntekijänä koko elämäni, ja ollut mukana tekemässä erilaisia tapahtumia. Oman paikan löytäminen on aikamoinen juttu.
Lahti edelleenkin hakee omaa identiteettiään vanhan “business city” -sloganin jälkimainingeissa, mutta täällä on myös raffi puoli. Se elää Sopenkorven kaltaisissa lähiöissä.
Toki paikka voi vielä siistiytyä ja palvella tätä jengiä monipuolisemmin, mutta etenemme pikku hiljaa ja kesä kerrallaan.
Maxin kanssa fiilisteltiin soittosessioiden lomassa, miten valtavat kulttuurikeskukset tänne Sopenkorpeen tuleekaan. Visiot olivat suuria.
Tällainen tästä nyt tuli näin alkuun. Saa nähdä, mikä paikan tulevaisuus on."

Outi Hurskainen, kaupunkilainen ja ehdottaja:
"Pidän tämän paikan tunnelmasta. Se on jotenkin mystinen. Vanha rautatie luo vahvasti symbolisen latauksen.
Ja kaikki puut, jotka kasvavat tuolla raiteiden väleissä tekevät paikasta todella jännittävän. Unohdettu paikka, joka on herännyt eloon.
Pidän siitä, että täällä on monenikäsiä ihmisiä lapsineen ja jopa koirineen, että kaikenlaiset eläväiset ovat tervetulleita. Se on fantastista.
Ajattelen, että nyky-yhteiskunnassa tarvitaan tämänkaltaista kollektiivisuutta, johon kuka tahansa voi osallistua omalla tavallaan, rakentaen, siivoten tai puuhastellen.
Meidän täytyy itse ryhtyä rakentamaan sellaisia asioita, joita haluamme kokea. Emme voi odottaa, että asiat tulevat valmiina: kaupungilla ei ole rahaa, ja me kaipaamme elämyksiä.
Lisäksi ihmiset sitoutuvat paremmin huolehtimaan ympäristöstään, kun he ovat itse olleet luomassa sitä."
Jani Tiihonen, joogaohjaaja:
"Viime kesänä pidin kavereille täällä joogatunteja. Mun piti löytää jostain tila, missä pääsisin opettelemaan opettamista, sillä opiskelin joogaohjaajaksi.
Tässä nurmikentällä aloitimme. Pikku hiljaa tuli yksi tai kaksi ihmistä kerrallaan, ja se tuntui tosi kivalta. Tälle kesälle ei ollut vaikea saada muita ohjaajia mukaan tekemään tätä isommin.
Nämä ovat matalan kynnyksen tunteja. Tänne tuleville on vapaaehtoinen maksu, niin kuin puistojoogissa yleensä. Silloin ihmiset pääsevät kokeilemaan.
Täällä saa itse keksiä välineensä, ja joskus voi ripotella vettä. Alustakin saattaa olla epätasainen, ulkona kun ollaan, mutta se ei haittaa.
Nyt meillä on ollut mukavasti porukkaa, ja tämä kaupunkiympäristö sopii hyvin joogaankin. Täällä on luonto ja rouheus rinnakkain."
Laura Mellanen, taiteilija:
"Me ollaan nyt Kesanto-galleriassa, tai Galleria Sun -tilassa. Tänne lähtee pikkuhiljaa syntymään yhteisötaidetta.
Ajatus on se, että kuka vain voi tulla tekemään niitä asioita, joita taiteellisesti pitää inspiroivana. Se voi olla vaikka materiaali. Esimerkiksi nämä sammaleet ovat tippuneet tuolta rakennuksen katolta.
Kävin ystävättäreni kanssa täällä viime vuonna todella monta kertaa ja jotenkin rakastuin tähän paikkaan. Talvella mulle tuli sellainen olo, että haluaisin olla mukana muutenkin kuin vain vierailijana.
Täällä käy tosi kirjavaa porukkaa, joten kenen tahansa on helppo tulla tänne.
Nyt mä olen Kesanto-porukassa iloisesti mukana ja nautin siitä hirveästi. Ei mulla varsinaista roolia ole, mutta kun on taiteilijan ja muotoilijan tausta, tällainen on tosi luontevaa.
Tosin haravoiminen on ihan yhtä hauskaa kuin näiden teosten tekeminen.
Kun kaikki on ihanasti rempallaan, ei ole sellaista etäisyyttä, että uskaltaako lähestyä, tai uskaltaako tuohon nyt istuutua. Täällä käy tosi kirjavaa porukkaa, mikä edesauttaa sitä, että kenen tahansa on helppo tulla tänne.
Ei ole klaania, eikä tarvitse olla tietynlainen."

Miina Kaartinen, kaupunkiaktivisti ja kulttuurintutkija
"Kutsuimme avoimesti Facebookissa ihmisiä mukaan kaupunkiviljelykokeiluun. Oli lehti-ilmoitusta ja lehdessä juttua: kuka tahansa voi tulla mukaan, jos kiinnostaa yhteisöllinen viljelyproggis. Silloin noin kymmenisen henkeä lähti mukaan.
Kaikki tulivat sen takia, että haluavat tehdä jotakin yhdessä. Se oli liikuttavaa.
Tämä on minulle oppimisprojekti, mulla ei ole minkäänlaista viljelytaustaa. Pikkuhiljaa viime vuosien aikana mua on ruvennut kiinnostamaan kaikki ekologiseen elämäntapaan ja kestävämpään arkeen liittyvät asiat. Kaupunkiviljely on osa sitä.
Sosiaalityöntekijänä ja tutkijana ajattelen, että kaupunkiviljely on myös yhteiskunnallisesti tärkeää. Pienilläkin teoilla on kulttuurista merkitystä. "
Ihan piruuttani en halua konseptoida.
"Lahtihan on alakulttuureiltaan tosi eläväinen kaupunki. Siinä mielessä Kesanto solahtaa lahtelaisuuteen oikein hyvin.
Meille on sanottu, että Kesanto pitäisi konseptoida jotenkin. Toisaalta minulle tulee reaktio, että ihan piruuttani en halua konseptoida.
Kaikki pitäisi paketoida tuotteeksi ja brändätä. Se on sitä nykypäivän logiikkaa: ostetaan ja myydään, ja silloin pitäisi osata tuotteistaa.
Kesanto on hieno paikka siksi, että täällä otetaan uudella tavalla haltuun monelle lahtelaisille aikaisemmin täysin tuntematonta kaupunkitilaa. Tämä on yhdessä tekemistä, elämää ja arkea – mielekästä ajanviettoa ihmisten kanssa.
Aidot asiat ovat kiinnostavia, ja se luo myös mainetta ja tarinoita Lahdesta."

Sami Huttunen, UGH-festivaalin järjestäjä:
"UGH-festivaali osuu aina heinäkuun alkuun syntymäpäivälleni tai sitä lähimmälle lauantaille. Tänään täytän kolmekymmentäkahdeksan. Kymmenisen vuotta sitten ryhdyin järjestämään synttärini aina Ravintola Torvessa.
Toissa vuonna, kun Eetu ja Max esittelivät mulle Kesannon, tykästyin tähän heti ja mietin, pitäisikö tehdä jokin piknikki.
Eetu ehdotti, että voisihan sitä tehdä muutakin.
UGH-nimi tulee sanoista Underground Hämmings. Hämmings oli mun ja edesmenneen kaverini Hermanni Rouvalin bändi. Aloitin H-kirjaimesta, koska halusin, että konseptin nimi viittaisi Hämmingsiin.
Esiintyjät löydän yleensä kuuntelemalla niitä Torven lipunmyynnissä istuskellessani. Arki-iltaisin siellä saattaa olla vain tusina tyyppiä kuuntelemassa ja minä taas saatan olla sitä mieltä, että kyseinen bändi tarvitsee yleisöä."
Musiikki ja järjestäminen on mulle myös terapiaa.
"Juttelen sitten bändille, että ‘antakaa yhtestiedot, niin laitan viestiä kun tiedän iltoja, joihin sopisitte’. Autan mielelläni muitakin järjestämään asioita. Käytän siihen mahdollisimman paljon aikaa ja suhteita.
Olen bipolaari, joten musiikki ja järjestäminen on mulle myös terapiaa.
Viime vuonna tähän aikaan olin henkisesti järkyttävän huonossa kunnossa. Sysäsin vastuuta mahdollisimman paljon muille. Tapahtuma oli sitten paljon pienempi, jatkoillakin oli vain kaksi bändiä.
Tänä vuonna meillä on aiempaa herkullisempaa meininkiä ja bändejä, Torven jatkoillakin niitä on kuusi."


Kuva: Eva Pursiainen / Yle
Egenland kävi Sopenkorven Kesannolla heinäkuussa 2019 UGH-festivaalien aikaan. Joulukuussa 2019 Kesannon perustajat, Eetu Floor ja Max Hagelberg, palkittiin Lahden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ohjausryhmän antamalla Apolikukalla. Egenland on kaksikielinen kulttuuriohjelma ja matkaopas. Yhteistyössä yleisön kanssa tarjoamme inspiraatiota ja vinkkejä kotimaan matkailuun. Esittelemme omaleimaista ja vaihtoehtoista kulttuuria: kiinnostavia paikkoja, ihmisiä ja tapahtumia. Egenlandin kartalta löydät 120 matkakohdetta ympäri Suomea. Tutustu kohteisiin Yle Areenassa: Välähdyksiä nähtävyyksistä ja ihmisistä nähtävyyksien takana: Egenland Instagramissa @egenland Haluatko vaihtaa vinkkejä matkakohteista Suomessa? Tervetuloa Facebook-ryhmään Poikkea polulta/På andra vägar. Ryhmää ylläpitää Egenland-toimitus.
Egenland – yleisön oma matkaopas