Suomea voi hyvällä syyllä sanoa langattomuuden kotimaaksi.

Maailman ensimmäinen käytännön siviilitoiminnassa ollut langaton yhteys pelasti haaksirikkoutuneen laivan ja suomalaiskalastajat helmikuussa tasan 120 vuotta sitten.

Myös maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa.

Tuntemattomaksi jäänyt boheemi keksijä E.M.C. Eric Tigerstedt patentoi vuonna 1917 puhelimen, joka oli "taskukokoinen ja taitettava" ja jossa oli "erittäin ohut hiilimikrofoni". Jonkinlainen varhainen versio niin kutsutusta simpukka-mallisesta kännykästä siis.

Se on tiettävästi maailman ensimmäinen patentti kannettavasta puhelimesta.

Patenttiasiakirjasta ei löydy tietoa siitä, onko puhelin suunniteltu langattomaksi, mutta jos puhelin oli suunniteltu taskuun sopivaksi ja kannettavaksi, miksi siinä olisi liikkumista rajoittava johto?

Keksijänero Tigerstedtillä oli satoja patentteja hallussaan liittyen radio-, puhelin-, kaiutin- ja mikrofonitekniikkaan. Intohimoisella keksijällä ei kuitenkaan ollut erityistä motivaatiota kaupallistaa patenttejaan. "Suomen Edison" eli värikästä elämää railakkaine ihmissuhdedraamoineen ja matkusteluineen ja oli filosofinen tulevaisuudenvisionääri. Päiväkirjaansa Tigerstedt oli kirjoittanut:

Tulee aika, jolloin ihmiset istuvat kodeissaan ja seuraavat maailman tapahtumia laitteella, jota tässä kutsun sähköiseksi silmäksi.― E.M.C. Tigerstedt

On siis selvää, että hän oli hyvin perillä langattoman puhelinliikenteen mahdollisuuksista. Näin ollen patentti saattoi hyvin olla sekä kannettavalle että langattomalle puhelimelle – siis kännykälle.

Myös nykyajan matkapuhelin toimii kuin radio, joka ottaa vastaan ja lähettää korkeataajuuksisia radioaaltoja.

Kiehtovaa on myös varhainen visio mahdollisimman ohuesta, taskuun mahtuvasta koosta. Sitä voidaan pitää perustana puoli vuosisataa myöhemmin tapahtuneelle matkapuhelinsuunnittelulle.

Radiotekniikan kehittäjä venäläinen Alexandr Popov rakensi Suomeen maailman ensimmäisen siviilikäyttöön tarkoitetun langattoman lennätinjärjestelmän.

Kiinnostavaa kyllä, juuri Popovilla oli avainrooli, kun nuori, omaan nokkeluuteensa kompastunut neropatti joutui vaikeuksiin virkavallan kanssa.

Eric Tigerstedtin kerrotaan nuorena ihailleen keksijä Popovia. Nuori Eric jopa rakensi ensimmäisen niin kutsutun kipinälähettimen Helsingissä vuonna 1905. Eric oli loukannut nilkkansa hyppyrimäessä ja joutui viettämään paljon aikaa kotona. Hän keksi, miten olla kipinälähettimensä avulla sähkötysyhteydessä venäläisiin sotalaivoihin Suomenlahdella.

Tämä oli laitonta. Suomen kansalaisilta oli nimittäin kielletty kaikenlaisten radiolaitteiden hallussapito ja käyttö aina tsaarinvallan loppuun saakka. Tätä kieltoa uskalsi uhmata vain pieni joukko suomalaisia kokeilijoita ja tekniikan kehittäjiä. Eräs tietty kuusitoistavuotias jalkapotilas oli yksi heistä.

Tigerstedt jää kiinni ja poliisi takavarikoi kipinälähettimen. Teinipoika joutuu rikollisena syytteeseen, mutta pelastus tulee korkea-arvoiselta taholta. Ericin isä, tunnettu geologi, kirjoittaa Ericin tilanteesta keksijä Popoville.

Popov saa tämän jälkeen Suomen poliisin vakuuttuneeksi, että nuori Eric on kaikesta päätellen täysin vaaraton ja sen lisäksi huomattava kyky radiotekniikan alalla. Poliisi vapauttaa Ericin, mutta hänen täytyy luvata, ettei koskaan enää ”esiinny eetterissä”.

Telefoneeraamisella ilman lankaa näyttää olewan yhtä suuri tulewaisuus kuin sähköttämisellä ilman lankaa.― Kajaanin lehti 10.5.1899

Suomessa seurattiin vuosisadan vaihteen tienoilla kiinnostuneena uutisia langattomasta radioliikenteestä.

Samaan aikaan kun Popov rakensi maailman ensimmäisen siviilikäyttöön tarkoitetun langattoman yhteyden Kotkan Kuutsalon ja Suursaaren välille, oli serbialais-amerikkalainen keksijänero Nikola Tesla kehittänyt omaa versiotaan radiolähettimestä, italialainen Gugliemo Marconi omaansa.

Radio keksittiin oikeastaan yhtä aikaa ympäri maailman sen jälkeen kun englantilainen Clerk Maxwell oli keksinyt radion teoreettisen periaatteen vuonna 1865.

Usein radion keksijäksi mainitaan kuitenkin italialainen Marconi, joka sai oman langattoman lennättimensä valmiiksi vuonna 1895. Sähkötekniikan kansainvälinen järjestö IEEE on kuitenkin todennut Popovin saaneen oman salamailmaisimensa toimimaan muutamia kuukausia ennen Marconia. Aatelistaustainen Marconi vei joka tapauksessa voiton kaupallistamisessa – suhteilla lienee ollut merkittävää osuutta asiaan. Oli niin tai näin, hänen lennättimensä valtasivat läntisen maailman laivat 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeasti.

Kaikesta päättäen on langallisen telefoonin aika pian kulunut loppuun ja langaton astuu sijalle.― Pohjalainen, 31.3.1914

Englantilaiset lehdet kertovat Marconin viimeisistä merkillisistä saavutuksista langattoman telefoonin kokeilulla. Erään italialaisen sotalaivan Augustan kannelle pantiin langaton telefooniaparaatti, jolla voitiin puhua Roomaan (950 km.) Venetsiaan (960 km.) ja Clifdeniin Irlannissa (2,700 kilometriä).― Pohjalainen, 31.3.1914

"Telefooni" tarkoitti 1900-luvun alun kielenkäytössä yleensä mitä tahansa viestintään käytettävää vastaanotinta. Tässäkin tapauksessa "puhuminen" tapahtui siis morsetuksen välityksellä.

Mutta toki Pohjalaisen mainitsemat kilometrimäärät olivat vallankumouksellisia. Tieto siirtyi nyt tuhansien kilometrien päähän sekunneissa, kun aikaisemmin postisäkit kulkivat valtamerilaivojen mukana viikkokausia.

Tiedonsiirron räjähdysmäinen nopeutuminen kirvoitti huikeisiin tulevaisuudenvisioihin:

Kaikissa suurissa kaupungeissa tullaan lehdet lewittämään pneumatisia tahi sähköputkia myöten. Painokset ilmestywät joka tunti päiwin ja öin. Uutiset tulewat lehdille langattomia telefooneja myöten ja reporttereillä tulee aina olemaan langaton telefooni kotonaan, ettei hänen huoli tuhlata aikaa menemällä muualle.― Karjala-lehti vuonna 1913

"Pneumaatiset" putket on ymmärrettävä hydraulisiksi putkiksi, joissa nesteen sijasta käytetään hyväksi kaasujen paineita ja virtausta.

Hössötys langattomista puhelimista oli pilapiirtäjien lempiaiheita. Olihan viestinnän vauhti tietenkin naurettava: Kuka muka tarvitsisi "joka tunti päiwin ja öin ilmestywiä" uutisia?
Ja miten turhamaisen tärkeilevää olisikaan kantaa jatkuvasti mukanaan omaa puhelinta rintapielessään.

Ensimmäinen puhelinlinja oli rakennettu Helsinkiin jo vuoden 1877 lopulla, vain 18 kuukautta sen jälkeen kun puhelin oli patentoitu Yhdysvalloissa.

Telefoonien suosio kasvoi Suomessa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Helsingissä oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1905 arviolta yksi puhelin kahtakymmentä henkilöä kohden ja vuonna 1936 yksi puhelin seitsemään henkilöä kohden.

Myös matkapuhelimet levisivät Suomeen Tilastokeskuksen mukaan paljon aikaisemmin ja nopeammin kuin mihinkään muuhun maahan maailmassa.

Wikipedia väittää, että pääministeri Harri Holkeri olisi soittanut maailman ensimmäisen puhelun 1. heinäkuuta 1991. Totuus on kuitenkin monimutkaisempi, kuten kävi ilmi Helsingin Sanomien haastattelussa jo kuusi vuotta sitten.

Holkerin oli tarkoitus toimia yksityisen matkapuhelinoperaattori Radiolinjan kuuluisana ensimmäisenä käyttäjänä.

Holkeri soittikin median läsnäollessa puhelun Esplanadin puistosta Kaarina Suoniolle, joka oli tuolloin Tampereen apulaiskaupunginjohtaja. Siitä yllä oleva kuvakaappaus.

Mutta Nokian insinööri oli varmistanut verkon toimivuuden jo tunteja aiemmin.

Maailman ensimmäisen GSM-puhelun soitin oikeasti minä. Soitin Jousisen Marjolle Saloon.― Nokian insinööri Pekka Lonka, Helsingin Sanomat 1.3.2014

Asiantuntijana jutussa on toiminut sähkötekniikan professori Ari Sihvola.

Lue lisää:

Maailman ensimmäinen siviilikäyttöön tarkoitettu langaton viesti pelasti suomalaiskalastajat jäälautalta tasan 120 vuotta sitten

Ääriolosuhteissa rakennettu radioyhteys pelasti haaksirikkoutuneen laivan ja suomalaiskalastajat Suomenlahdella 5. helmikuuta 1900.