Hyppää pääsisältöön

Edunvalvonnan pettämät: käsikirjoitus

Edunvalvoja pienensi Kaija Pesosen käyttörahaa kahteenkymppiin viikossa. Pesonen joutui pohtimaan, millä kissansa syöttää.

Kaija Pesonen: Et voiks toi ihminen olla tosissaan? Et sä et voi olla tosissaan, annat mulle kakskyt euroo viikkorahaa.

Kalevi Malmisen ystävän omaisuutta katosi mahdollisesti jopa kymmenien tuhansien edestä, kun edunvalvoja pisti tuulemaan. Mukana meni muun muassa kauhakuormaaja.

Kalevi Malminen: Käypä arvo oli varmaan siellä 25-30 välillä näitten kauhojen ja laitteiden kanssa.
MOT: Minkälainen se edunvalvojan arvio sitten oli?
Kalevi Malminen: Se oli, et se on romu.

Satu Laari ei tiennyt, että hänen enonsa on ollut vuosia edunvalvonnassa. Asia selvisi, kun edunvalvoja myi pois tilan, joka oli testamentattu Sadun suvulle.

Satu Laari: Edunvalvoja sanoi, että sillä ei ole mitään merkitystä. Se myydään pois joka tapauksessa se talo.

Laki tekee edunvalvojasta merkittävän vallankäyttäjän.

MOT kävi läpi yli sata tapausta, joissa yleinen edunvalvonta on jättänyt toivomisen varaa. Tässä ohjelmassa niistä esitellään kolme.

MOT: Edunvalvonnan pettämät

Edunvalvonnan tarkoitus on huolehtia ihmisistä, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää omillaan. Usein kyseessä ovat vanhukset, vammaiset, mielenterveysongelmaiset tai holtittomasti velkaantuneet.

Siis yhteiskunnan haavoittuvimmat.

Edunvalvoja ei käy tyhjentämässä päämiehensä roskiksia tai pesemässä lattioita, mutta hän maksaa laskut, huolehtii päämiehensä omaisuudesta ja hakee tarvittaessa esimerkiksi sosiaalietuuksia.

Edunvalvojan tulee toimia kaikissa tilanteissa päämiehensä edun mukaisesti ja hänen mielipidettään kuunnellen.

Tuula Eilittä johtaa Suomen suurinta edunvalvontatoimistoa. Hoidettavana on tuhansien ihmisten asiat.

Tuula Eilittä, Helsingin edunvalvontatoimiston johtaja: Kyllähän se valta on suuri ja vastuu on suuri myös siinä. Ja kyllä varmasti kaikki edunvalvojat varmasti toivoisivat, että laki olisi mahdollisimman yksiselitteinen.

Näin ei kuitenkaan ole, vaan tulkinnanvaraa on runsaasti. Se kasvattaa edunvalvojan valtaa entisestään.

Kun Suomi ikääntyy, edunvalvojia tarvitaan yhä enemmän. Vuosituhannen alusta edunvalvonnan tarve on moninkertaistunut.

Myös edunvalvojista tehtyjen kanteluiden määrä on kasvanut reippaasti maistraateissa.

Satu Laari: Hän oli semmonen… vähän niin kuin vanha poika maaseudulla on, että oli kaikkien kaveri. Oli paljon kavereita kylällä, kierteli kylällä ja teki töitä kaikille.

Kun Satu Laari oli pikkulapsi, hän ja hänen sisaruksensa viettivät kesäpäiviään enonsa Unto Laukkasen hoteissa.

Satu Laari: Me oltiin siellä niin kuin hän olis ollut yksi meistä tai me olis oltu hänen kavereitaan. Hän oli hyvin läheinen meille.

Laukkanen asui isänsä kanssa metsän keskellä Etelä-Savossa. Maalaistila kanoineen ja lehmineen oli Uudeltamaalta tuleville lapsille kuin toinen maailma.

Satu Laari: Eno ja Isoisä siinä savusti muikkuja ja me lapset katottiin, että miten voi olla että kun muikku laitetaan toisesta suupielestä sisään ja toisesta tulee ruodot ulos. Se oli aina sellainen ihmetyksen aihe.

Elämänsä muutamaa viimeistä vuotta lukuun ottamatta Laukkanen eli koko ikänsä samassa talossa, kunnes vuonna 2014 hän muutti hoivakotiin.

Satu Laari: Hän oli viiskytviisvuotiaaksi ollut poikamies ja asunut siellä ja se oli hänen koti. Hän halusi, että se myös pysyy suvun hallussa.

Laukkanen ei koskaan saanut omaa jälkikasvua. Niinpä hän teki testamentin ja kirjasi talon sisartensa lapsille. Testamentti ei kuitenkaan koskaan astunut voimaan.

Laukkaselle oli määrätty edunvalvoja pian sen jälkeen, kun hän oli muuttanut pois kotoa. Sukulaiset eivät sitä tienneet. Edunvalvoja myi talon ja kaiken kiinteistön alueella olevan irtaimiston.

Nyt Satu Laari ja muut omaiset haluavat selvittää, miten näin voitiin tehdä.

Markku Helin, professori emeritus: Edunvalvonnan perusidea on se, että autetaan haavoittuvassa olevassa asemassa olevaa ihmistä niin että hän voi mahdollisimman täyspainoisesti elää. Silloin epäonnistutaan, jos edunvalvonnasta tulee haavoittava tekijä.

Suomen edunvalvontajärjestelmä jakautuu kahteen osaan: reilua puolta edunvalvonnasta hoitavat yksityishenkilöt, tyypillisesti lähiomaiset. Tehtävään ei vaadita pätevyyttä.

Verotuloista palkkansa saavat yleiset ammattiedunvalvojat puolestaan ovat korkeakoulutettuja henkilöitä. He työskentelevät useimmiten valtion hallinnoimissa edunvalvontatoimistoissa.

Tämä ohjelma keskittyy virkavastuulla toimiviin ammattiedunvalvojiin.

Emeritusprofessori Markku Helin on ollut mukana kehittämässä edunvalvontaan liittyvää lainsäädäntöä.

Markku Helin: Yleisessä edunvalvonnassa on hyviä puolia. Ne ovat ammattilaisia, joilla varmasti tili- ja omaisuudenhoito, ne hoidetaan korkealuokkaisesti. Mut sit se yksilöllisyys on varmasti pienempää ku omaisten edunvalvonnassa.

Jaakko Nuotiovaara ja Kalevi Malminen tuntevat toisensa lapsesta saakka.

(Jaakko Nuotiovaara keskeyttää Kalevin)
Jaakko: Hiljaa, mää sanon.
Kalevi: Joo! (nauraa)

Kalevi Malminen: No mää tunne Jaakon ihan siit, ku me muutettii ´62 tänne Lietoo ja ihan ensimmäisest kesästä saakka.

Jaakko Nuotiovaara on lievästi kehitysvammainen. Hän on myös sokeutunut aikuisiällä. Nuotiovaaran Taisto-veli huolehti pitkään Jaakosta.

Kalevi Malminen: Taisto aina suojeli tätä nuorempaa veljee, et tota ni… Ja iha loppuu saakka. Kyl Taisto hänest kanto huolta.

Kun Taisto sitten vuonna 2016 kuoli, Jaakko Nuotiovaara peri kaiken. Samalla Nuotiovaaralle määrättiin edunvalvoja, joka alkoi selvittää veljeltä jäänyttä mittavaa kuolinpesää.

Kuolinpesä koostui kiinteistöistä, maasta, irtaimesta omaisuudesta, osakkeista ja rahavaroista.

Jaakko Nuotiovaara ei missään vaiheessa tullut toimeen edunvalvojansa kanssa. Nuotiovaaran mielestä edunvalvoja suhtautui häneen epäkunnioittavasti, eikä yrittänytkään tutustua häneen.

Jaakko Nuotiovaara: Kun ei hän mult mittää kysyny. Ei ollenkaa. Hän teki vaa its… Hän teki omii päätöksiäs vaa.

Nuotiovaaran pelot kävivät toteen, kun edunvalvoja hankkiutui eroon perinnön mukana tulleesta irtaimistosta. Kaikesta kadonneesta ei ole varmaa tietoa, koska omaisuudesta ei tehty kunnollista luetteloa.

Kalevi Malminen: Me ei tiedetä edes mitä kaikkea katos, mut tota ni kaivinkone, traktori, sit sielt lähti semmonen sarvitraktori, puutarhatraktori ja peräkärryt ja…

Lähipiirin mukaan Nuotiovaaran omaisuutta annettiin pois luvattomasti kymmenien tuhansien eurojen edestä.

Edunvalvojien työtä valvovat Suomessa ensisijaisesti maistraatit, jotka vuodenvaihteessa yhdistyivät valtakunnalliseksi Digi- ja väestötietovirastoksi.

Merkittävä osa valvonnasta on tilintarkastusta. Esimerkiksi siihen, miten edunvalvoja käyttäytyy, on hankalampi puuttua.

Maistraatteja näkyvämpi valvoja on ollut eduskunnan oikeusasiamies, joka ratkoo vuosittain kymmeniä edunvalvontaan liittyviä kanteluita.

MOT on tätä ohjelmaa varten tutustunut yli sataan oikeusasiamiehen ratkaisuun.

Aineiston pohjalta edunvalvonnan ongelmat näyttävän tiivistyvän kolmeen pääkohtaan:

Päämiehiä ei tunneta tai kuulla riittävän hyvin, jonka vuoksi edunvalvojat tekevät päätöksiä omavaltaisesti.

Markku Helin: Edunvalvoja ei voi tietää mikä tämän henkilön etu on, jos hänellä ei ole kanssakäymistä päämiehensä kanssa.

Salassapitovelvollisuuden vuoksi omaisia ei informoida, vaikka se voisi auttaa myös päämiestä.

Markku Helin: Ei se salassapitovelvollisuus tarkoita, et yhtään mitään ei saa kertoa.

Erimielisyydet, jotka liittyvät edunvalvojan päämiehelle myöntämään käyttörahaan.

Markku Helin: Täytyy sellaiset käyttövarat antaa, että päämies pystyy elämään ikään ku normaalilla tavalla.

Kaija Pesonen: Se oli vaan, et ota tai jätä. Saat kakskymppii, terve. Hehhe.

Kaija Pesonen sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Hän masentui ja velkaantui vaikean avioeron jälkeen.

Hänellä on neljän vuoden aikana ollut yhtä monta edunvalvojaa. Kaikkia hän ei ole koskaan tavannut.

Kaija Pesonen: Jotenki siihen sit väsy, ku ne vaihtu koko ajan. Ei jaksanut sit vaatiakaa mitään tapaamista.

Pesosen mukaan edunvalvonta ei missään vaiheessa ole toiminut. Pesonen kertoo, että tililtä on kadonnut rahaa vailla selitystä ja hänen laskujaan on maksettu miten sattuu.

Muun muassa hänen poikansa tapaturmavakuutus raukesi maksamattomien laskujen vuoksi. Edunvalvoja ei ollut reagoinut karhukirjeisiinkään. Pesosen mukaan kohtelu on ylipäänsä ollut kylmää.

Kaija Pesonen: Kun tapasin tän mun edunvalvojan ensimmäisen kerran, yritin varovasti selittää et mulla on vielä kissa, et paljonko saan näitä rahoja sitte. Edunvalvoja sitte, et “jos teillä niitä kissoja ja koiria pitää olla, niin nähkää sitten nälkää”.

Todelliseen pulaan Kaija Pesonen joutui, kun hänen viikoittainen käyttörahansa pudotettiin kahteenkymmeneen euroon.

Kaija Pesonen: Se kakskymppii oli vaan niin pöyristyttävää, että siis tukka nous pystyy suurin piirtein. Et voiks toi ihminen olla tosissaan? Et sä et voi olla tosissaan, annat mulle kakskyt euroo viikkorahaa ruokaan ja kissaan ja hygieniatuotteisiin.

Lakimiehen avulla käyttöraha saatiin lopulta palautettua entiselleen, 80 euroon viikossa. Pesosen mukaan käyttörahan muutoksesta ei keskusteltu, kuten ei paljon muustakaan.

Kaija Pesonen: Et ei siin paljoo kommunikoitu. Enimmäkseen sihteerin kanssa. Että sä oot vaan siellä joku numero.

Yhdellä ammattiedunvalvojalla on melkoisesti asiakkaita. Keskimäärin yksi edunvalvoja huolehtii yli kahdensadan ihmisen asioista.

Vaikka edunvalvontaan on myönnetty lisäresursseja, tilastojen mukaan edunvalvojien työtaakka on kasvanut viime vuosien aikana. Helsingissä asiakkaita on keskimäärin kaksi ja puoli sataa.

Tuula Eilittä: Pyritään tietysti vastaamaan niihin päämiehen tarpeisiin myös ja pyritään keskustelemaan ja ottamaan huomioon asioita, mutta kyllä semmoinen henkilökohtainen läheisyys siitä sitten ehkä on vähemmällä.

Helsingissä työtä helpottaa se, että edunvalvojan apuna on runsas sihteeristö. Näin ei ole kaikkialla. Ylipäänsä työtaakka vaihtelee suuresti eri puolilla Suomea.

Pahimmillaan edunvalvojalla voi olla jopa 300 asiakasta. Katso verkkosivuiltamme, minkälainen tilanne on omalla alueellasi.

MOT:n laskelman mukaan edunvalvojalla on päivittäin rapiat kaksi minuuttia aikaa yhtä päämiestä kohden. Se tarkoittaa sitä, että sillä aikaa kun olet katsonut tätä ohjelmaa, edunvalvojan on jo täytynyt hoitaa 7 ihmisen asiat.

Edunvalvoja ei välttämättä koskaan ehdi tavata päämiestään. Miten edunvalvoja voi toimia päämiehensä edun mukaisesti, jos hän ei tunne koko ihmistä?

Jaakko Nuotiovaaran omaisuutta katosi tämän vanhan maatalon pihalta. Mukana oli muun muassa kauhakuormaaja. Laite katosi pian sen jälkeen kun edunvalvoja oli alkanut siivota paikkoja. Edunvalvojan mukaan kiinteistö oli niin siivottomassa kunnossa, että sen irtaimisto oli lähestulkoon arvoton.

Edunvalvoja palkkasi siivoustyöhön paikallisen osto- ja myyntiliikkeen. Se arvioi, että kauhakuormaaja oli romua. Myöhemmin kone ilmestyi myyntiin verkon kauppasivustolle.

Kalevi Malminen: Joulukuun alkupäivinä se myytiin 17 490 euroon ulos. Perunkirjotuksessa on merkintä, että koneen arvo on 600 euroa, mutta sitä 600:aa euroa ei koskaan tilitetty Jaakolle, et se meni kuluihin ilmeisesti.

Koneen mukana meni neljästä viiteen kauhaa. Malmisen mukaan kadonneet kauhat olivat uudenveroisia.

Kalevi Malminen: Ne oli pintaruosteessa, mut et ku ne lykkää kerran maahan, ni se ruoste lähtee pois ja nehän täält vietiin romuna poies mut sit ne myytiin käyttämättöminä. Se täs ihmetyttää, et miten täs matkal semmosiks muuttu. Siis niil ei ollu mitään arvoo. Ne meni nolla euroo.

Verkossa käytettyjen kauhojen hinta näyttää useammin olevan yli kuin alle 1 000 euroa. Myös kiinteistöltä kadonnut traktori arvioitiin romuksi. MOT:n saamien tietojen mukaan tavaraa katosi, koska edunvalvoja antoi osto- ja myyntiliikkeen ottaa irtaimistoa korvauksena siivoustyöstä.

Lainsäädäntö jättää edunvalvojalle runsaasti pelivaraa. Kaikkia eteen tulevia tilanteita on mahdotonta ennakoida, ja kirjoittaa lakiin. Pelivara tuo mukanaan valtaa ja vastuuta.

Markku Helin: Jokainen voi ajatella, et jos joku toinen hoitaa minun taloudelliset asiat, niin hänellä on valtava valta minuun. Siitä seuraa sitten tämmönen korkean etiikan vaatimus.

Jos edunvalvoja ja hänen päämiehensä ovat erimielisiä, edunvalvojan kanta on painavampi.

Markku Helin: Edunvalvoja on nimenomaan sen päämiehen edunvalvoja. Hän ei ole sidottu siihen, että mitä päämies toivoo tai haluaa.
MOT: Kuinka usein tällaisia tilanteita syntyy?
Tuula Eilittä: No eivät ne aivan tavattomia ole. Sanotaan esimerkiksi tilanne, että päämies haluaa kuukauden eläkkeestä kaikki rahat itselleen samana päivänä ja me tiedetään, että hän ei pysty hallitsemaan sitä rahankäyttöä.

Äärimmillään edunvalvoja voi myydä päämiehensä omaisuuden tai talon, vaikka päämies ei niin haluaisikaan.

Tuula Eilittä: Lakihan määrittelee sen sillä tavalla, että tärkeissä asioissa pitää kuulla päämiestä.
MOT: Se on aika tulkinnanvaraista.
Tuula Eilittä: Se on erittäin tulkinnanvaraista, mutta esimerkiksi asunnon myynti on aivan selkeästi semmoinen asia.

Kalevi Malminen: Tämä on paikka, jonka veljekset ostivat varsinaiseksi asunnokseen. Muuttivat tänne 2010 suoraan Raisiosta. Kaikki arvokkaampi tavara säilytettiin tähän autotalliin, kun tässä on huomattavan iso tää varastotila.

Nyt Nuotiovaarojen talo on jo uudessa omistuksessa. Kalevi Malminen kertoo, että aikanaan autotalli oli paljon veljesten tavaraa.

Kalevi Malminen: Tääl oli painepesuri, tai kuumavesipesuri, kompressori, hitsausmuuntaja, sit oli ruohonleikkuri, piharakennustyökaluja. Sit oli paljon näit kankoi ja vastaavii piikkausvälinei. Oli kaks moottoripyörää ja mopo.

Talossa ei oltu asuttu enää pitkään aikaan, kun Taisto-veli kuoli. Se oli sotkuinen ja talossa sattunut vesivahinkokin piti korjata. Edunvalvojan mukaan talo uhkasi mennä pilalle.

Niinpä hän ryhtyi toimeen. Siivoukseen palkattiin sama firma kuin kiinteistöllä, jolta kauhakuormain katosi. Malmisen mukaan varastossa olleet tavarat katosivat raivaustöiden yhteydessä. Jopa varaston hyllyt oli revitty seinästä.

Kalevi Malminen: Mun täytyy sanoo suoraa, et mä en tiedä mitä niille tapahtu. Ne hävis täält sillon tän siivouksen yhteydessä. Niist ei oo minkäännäköst merkintää sen kummempaa. Sen mää tiedän, et niit on jälkeenpäin myyty niin sanotus hiljases myynnis, moottoripyörät. Muista mä en tiedä mittään.
MOT: Hiljases myynnis? Kerrotko…
Kalevi Malminen: Nii et myytiin tiskin ali, et niit ei ilmotettu missää.
MOT: Saiks Jaakko niistä rahaa?
Kalevi Malminen: Ei. Niist on nolla euroo hyvitetty. Ne oli romui kuulemma.
MOT: Mitä mieltä te ootte? Oliks ne?
Kalevi Malminen: No ei varmaan ollu.

Edunvalvoja epäili taloa purkukuntoiseksi, ja arvioi kiinteistön korkeintaan 100 000 euron arvoiseksi. Myöhemmin, kun edunvalvoja oli jo siirtynyt sivuun, talo remontoitiin. Sen jälkeen kiinteistö meni kaupaksi 210 000 eurolla.

Tämä mökki kuului Unto Laukkasen nyt jo edesmenneelle Terttu-siskolle. Sisko huolehti veljensä asioista, kun tämän kunto heikkeni ja hän muutti vaimonsa kanssa hoivakotiin.

Satu Laari: Sellaista henkilökohtaista, mitä ei hoitopaikasta saanu. Terttu hoiteli sellaisia.

Sisko asui lähellä veljeään, ja kävi katsomassa tätä usein. Unto Laukkaselle määrättiin edunvalvoja vuonna 2014, pian sen jälkeen, kun hän oli muuttanut hoivakotiin. Asiasta ei kerrottu edes siskolle.

Satu Laari: Kyllähän se esimerkiksi siinä hoitolaitoksessa varmasti tiedettiin, että hänellä on sisko, joka asuu samassa kaupungissa, molempien siskojen lapset, jotka häntä käyvät siellä katsomassa. Normaalisti kuvittelen, että kysytään ensin läheisiltä, on ne sitten ystäviä tai sukulaisia, että onko kukaan halukas tämmöiseen edunvalvontaan.

Tapahtumat alkoivat paljastua sukulaisille vasta kahden vuoden päästä.

Satu Laari: Unton sisar sai kuulla sen tuolta kyliltä, että hänen kotitilansa on myynnissä, että hänelle on asetettu edunvalvoja, joka haluaa myydä hänen kotitilansa. Sitä kautta tuli tieto muille. Ja aivan täytenä yllätyksenä.

Unto Laukkanen oli testamentannut kotitilan siskojensa lapsille, mukaan lukien Satu. Sukulaiset yrittivät estää tilan myynnin. He tarjoutuivat vielä kaupantekopäivänä kuljettamaan testamentin nähtäväksi. Sekään ei auttanut.

Satu Laari: Edunvalvoja sanoi, että sillä ei ole mitään merkitystä, vaikka kaupantekotilaisuuteen tuotaisiin alkuperäinen testamentti. Sillä ei ole mitään merkitystä, se myydään joka tapauksessa se talo.

Unto Laukkanen oli kaupanteon aikaan jo vuoteen oma. Hän kuoli reilu kuukausi kauppojen jälkeen. Sukulaisten mukaan edunvalvoja perusteli kauppaa muun muassa siten, että Laukkanen tarvitsi uusia vaatteita.

Satu Laari: No, krhm, jokainen varmasti näkee ihmisen, joka on kuukautta ennen menehtymistä, kuolemaa, siinä kunnossa että hän ei varmasti tarvii uusia vaatteita.

Edunvalvojan mukaan Unto Laukkasen eläke ei riittänyt juokseviin kuluihin. Omaiset ihmettelivät perustelua, sillä perunkirjan mukaan Laukkasen pariskunnalla oli rahaa. Kiinteistö myytiin 12 500 eurolla. Kuolinpesään ei kaupasta paljon jäänyt.

Satu Laari: Elikkä täs on kuustuhattaneljäsataa omaisuus ja kuitenkin se oli… ja tässä on hautajaiskustannukset… Tästä jäi 39 euroo nelkytseittemän senttiä. Että sen verran jäi.

Laukkasen edunvalvoja kertoo MOT:lle, että hänen toimintansa kestää kriittisen tarkastelun. Tarkemmin hän ei voi asiasta sanoa. MOT pyysi tätä ohjelmaa varten haastatteluja myös Jaakon ja Kaijan edunvalvojilta ja heidän esimiehiltään.

Edunvalvojat eivät kuitenkaan kommentoida yksittäisiä tapauksia muun muassa salassapitovelvollisuuden vuoksi.

Jaakko Nuotiovaara ja hänen omaisensa tekivät kadonneen omaisuuden tapauksesta tutkintapyynnön poliisille ja kantelun maistraattiin.

Asiakirjoista selviää, että edunvalvojan mukaan hän toimi oikein hankkiutuessaan eroon Nuotiovaaran omaisuudesta. Edunvalvojan mukaan Nuotiovaaran mielipidettä ei tarvinnut kysyä.

Edunvalvoja kertoi, että piti asia hoitaa nopeasti, jotta kiinteistöt saatiin pelastettua.

Jaakko Nuotiovaara: Se mua harmittaa, et kyl ne tavarat siält olis voinu antaa olla siäl ja siivota. Ja olis ne voinu jälkeenpäinki sielt myydä johonki jollaan huutokaupal tai jollaan. Mut ei, ei todellakaan. Se mua harmittaa kaikkist eniten. Ja sitä tavaraa oli paljon.

Edunvalvoja sai maistraatilta moitteet. Maistraatin mukaan hänen olisi tullut kysyä Nuotiovaaran mielipidettä. Maistraatin mukaan kiirettä ei myöskään ollut. Maistraatti on sitä mieltä, että edunvalvoja on saattanut arvioida omaisuuden arvon väärin.

Poliisi selvittää asiaa edelleen. Tapaus on menossa riita-asiana käräjäoikeuteen myöhemmin keväällä. Nyt Nuotiovaaralla on uusi edunvalvoja. Hän on Kalevi Malminen.

(Nuotiovaara kääntyy Malmisen puoleen ja hymyilee)
J: Mää sain sut ylipuhuttuu!
K: Nii, kyllä.
J: Mää sain sen ylipuhuttuu!

Kaija Pesonen vaati omaa edunvalvontaansa lakkautettavaksi, ja lopulta se onnistui.

Kaija Pesonen: Mä koin että se oli mulle psyykkisesti raskaampaa olla niiden kanssa ku et mä olisin itse hoitanu asioitani

Pesonen, kuten muutkin tässä ohjelmassa kasvoillaan esiintyneet, haluavat kertoa tarinansa, koska eivät halua muiden joutuvan vastaavanlaiseen tilanteeseen.

Kaija Pesonen: Mun mielestä siel käytetään valtaa väärin. Mä olen valmis antamaan kasvot tälle, koska koen että mua on kohdeltu erittäin epäoikeudenmukaisesti ja -epäasiallisesti ja mun asioita on hoidettu huonosti. Kyllä musta tuntuu, ku olisin päässy linnasta pois.

Tuula Eilittä ei ole yhdenkään tässä jutussa kritisoidun edunvalvojan esimies. Hän peräänkuuluttaa edunvalvojilta korkeaa etiikkaa.

Tuula Eilittä: Kunnioitetaan päämiestä, päämiehen etua ja kunnioitetaan päämiehen itsemääräämisoikeutta. Niissä rajoissa sitten pyritään siihen, että tehdään mahdollisimman oikeita ja hyviä ratkaisuita.

Satu Laari puolestaan yrittää edelleen selvittää, miksi hänen enonsa Unto Laukkasen kotitila myytiin.

Satu Laari: Tästä hän sitten lähti sinne vanhusten palvelutaloon. Ei hänellä ollut minkäänlaista muuta paikkaa, missä hän olis asunu.

Tila on ollut asumattomana pitkään.

Satu Laari: Tota ei uskalla varmaan avata tota ovee.

Kaikki muu on rempallaan, paitsi päärakennuksen katto. Laukkasen sukulaiset kävivät laittamassa sen kuntoon ennen kuin tajusivat, että edunvalvoja aikoo myydä kiinteistön vastoin testamenttia.

Nyt Laari ja muut sukulaiset ovat helpottuneita, että kotitila ei jäänyt heidän kunnostettavakseen. Tapahtumaketju jätti kuitenkin pahan maun.

Satu Laari: Olis ollu kiva saada selitys, jonkun näköinen muu selitys, että mikä oli se oikea syy minkä takia se piti myydä.