Hyppää pääsisältöön
VAHVEMMAN ARMOILLA
VAHVEMMAN ARMOILLA

Laki antaa edunvalvojalle suuren vallan. MOT:n selvityksessä paljastuu, että edunvalvojat voivat käyttää valtaansa myös kyseenalaisesti. Tässä jutussa annetaan kolme esimerkkiä.

Suomalaisessa edunvalvontajärjestelmässä on puutteita. MOT kävi läpi reilut sata yleiseen edunvalvontaan liittyvää tapausta, joista käy ilmi, että laki jättää takaportin myös kyseenalaiseen vallankäyttöön.

Edunvalvonnan tarve on kovassa kasvussa, kun Suomi ikääntyy. Vuonna 2000 edunvalvonnan piirissä oli 20 000 henkilöä. Vuonna 2018 luku oli jo 75 000.

Edunvalvojista myös kannellaan vuosi vuodelta useammin maistraatteihin.

Tässä jutussa suomalaisen edunvalvontajärjestelmän sudenkuoppia läpivalaistaan kolmen tapauksen kautta.

Ongelmien syynä on usein se, että edunvalvojat eivät tapaa tai kuuntele asiakkaitaan riittävästi. Edunvalvojalla voi olla satoja asiakkaita, joista osaa hän ei ole tavannut koskaan.

Se, miten paljon edunvalvojalla on aikaa hoitaa asioitaan, riippuu alueesta.

Edunvalvojan tulisi kaikessa toiminnassaan toimia asiakkaansa edun mukaisesti.

Miten edunvalvoja voi toimia näin, jos hän ei tunne asiakastaan tai edes muista kaikkien asiakkaidensa olemassaoloa?

Näin Suomen edunvalvontajärjestelmä toimii

  • Edunvalvontaan voi päätyä henkilö, joka ei syystä tai toisesta kykene huolehtimaan itsestään.
  • Edunvalvojan asettaa useimmiten käräjäoikeus. Poikkeustapauksissa niin voi tehdä myös maistraatti.
  • Tyypillisesti edunvalvoja huolehtii päämiehensä taloudellisesta edusta.
  • Edunvalvoja maksaa laskut, hoitaa vuokran ja huolehtii päämiehen muusta omaisuudesta, kuten osakesalkusta ja kiinteistöistä.
  • Edunvalvojan tulee toimia päämiehensä edun mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että edunvalvojan täytyisi toimia kuten päämies haluaa.
  • Edunvalvojia on kahdenlaisia: yksityisiä ja yleisiä.
  • Yksityiset edunvalvojat ovat usein holhottavalle läheisiä yksityishenkilöitä, kuten puolisoita tai sukulaisia.
  • Yleiset edunvalvojat ovat valtion virkavastuulla toimivia korkeakoulutettuja ammattilaisia.
  • Edunvalvojia valvoo ensisijaisesti Digi- ja väestötietovirasto (vuoteen 2019 asti maistraatit).
  • Edunvalvonnan epäkohdat päätyvät usein eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan. Kannella voi myös oikeuskanslerille.
KAIJA
KAIJA

Edunvalvoja leikkasi viikkorahan neljännekseen

Espoolaisella Kaija Pesosella ei juuri ole hyvää sanottavaa ajastaan edunvalvonnassa.

Nelisen vuotta sitten kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Pesonen koki, että hän ei enää selvinnyt arjesta. Hän pyysi itse päästä edunvalvontaan, kun lääkärikin sitä ehdotti.

Sen jälkeen hänellä on ollut neljä eri edunvalvojaa. Kaikkia Pesonen ei koskaan ole edes tavannut.

Pesonen kertoo, että hänen laskujaan on jätetty maksamatta. Muun muassa Pesosen pojalleen ottama tapaturmavakuutus raukesi tästä syystä. Edunvalvoja ei ollut reagoinut karhukirjeisiinkään.

Pesosen asumistuki lakkautettiin myös, koska Kela ei saanut edunvalvojalta tukeen tarvittavia tietoja.

Lisäksi edunvalvoja oli maksanut yli 600 euron laskun perintöyhtiölle ilmeisesti erehdyksessä. Rahat palautettiin muutaman kuukauden viiveellä vasta sen jälkeen, kun Pesonen huomautti asiasta. Jälkeenpäin selvisi, että kyse oli todennäköisesti erehdyksessä maksetusta lääkelaskusta.

Pesosen mukaan häntä on kaiken kaikkiaan kohdeltu kylmästi.

– Kun tapasin edunvalvojani ensimmäisen kerran, yritin varovasti selittää että minulla on kissa. Edunvalvoja sanoi, että ”jos teillä niitä kissoja ja koiria pitää olla, niin nähkää sitten nälkää”, Pesonen kertoo.

Todelliseen kiipeliin Pesonen joutui, kun edunvalvoja leikkasi hänen viikoittaisen käyttörahansa neljännekseen. 80 euroa muuttui 20 euroksi yksipuolisella ilmoituksella.

Rahalla piti oman ja kissan ruoan lisäksi hankkia muun muassa hygieniatuotteet.

Kaija Pesonen kissansa kanssa.
Kaija joutui lainaamaan rahaa ystäviltään saadakseen kissalleen ruokaa. Kaija Pesonen kissansa kanssa. Kuva: Janne Järvinen / Yle MOT,edunvalvonta,Kaija Pesonen

Lakimiehen avulla Pesonen sai lopulta palautettua käyttörahansa takaisin sovittuun määrään.

Pesonen kyllästyi asioidensa hoitoon lopulta siinä määrin, että vaati edunvalvontaansa lopetettavaksi. Vuonna 2019 käräjäoikeus tekikin niin. Nyt Pesonen hoitaa asioitaan itse.

– Koin että edunvalvonta oli minulle psyykkisesti raskaampaa kuin että olisin itse hoitanut asioitani. Tuntuu kuin olisin päässyt linnasta pois.

Kaijan kritiikki kohdistuu painavimmin yhteen neljästä edunvalvojasta. MOT ei tavoittanut häntä, ja hän on jo vaihtanut työpaikkaa.

Kun tapasin edunvalvojani ensimmäisen kerran, yritin varovasti selittää että minulla on kissa. Edunvalvoja sanoi, että ”jos teillä niitä kissoja ja koiria pitää olla, niin nähkää sitten nälkää”.― Kaija Pesonen

Raha on yksi tyypillisimpiä riidanaiheita edunvalvontasuhteissa. Edunvalvonnassa olevalle maksetaan käyttörahaa, joka on tarkoitettu käytettäväksi kuten asiakas itse toivoo.

Käyttörahojen määrästä kannellaan eduskunnan oikeusasiamiehelle usein. Oikeusasiamies ei kuitenkaan voi ottaa asiaan kantaa.

Tämä johtuu siitä, että sopivaa määrää ei ole määritelty laissa. Lain mukaan päämiehelle on jätettävä olosuhteisiin nähden kohtuullinen määrä käyttövaroja. Se, mitä “olosuhteisiin nähden kohtuullinen” tarkoittaa, on tapauskohtaista ja tulkinnanvaraista.

Käyttörahan määrän muutoksista tulisi kuitenkin aina keskustella päämiehen kanssa.

Valta ja kiire ovat huono yhdistelmä

Edunvalvojilla on kiire. Oikeusministeriön mukaan yhdellä yleisellä edunvalvojalla on viime vuonna ollut keskimäärin 225 asiakasta. Sitä voidaan pitää suurena lukuna. Määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana, vaikka valtio on ohjannut edunvalvontaan lisärahaa.

Jos edunvalvojalla on 225 asiakasta, hän voi karkeasti laskien käyttää jokaisen asiakkansa asioiden hoitamiseen 10 minuuttia viikossa.

Se, miten paljon aikaa on, riippuu alueesta. Kymenlaaksossa yksi edunvalvoja joutuu huolehtimaan keskimäärin 287 ihmisen taloudesta, kun Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku on 169.

Edunvalvonta kartalla.
Edunvalvontaa tehdään tyypillisesti tiimityönä, johon kuuluu edunvalvojan lisäksi sihteereitä. Sihteereiden määrä vaihtelee alueesta riippuen. Tämän vuoksi pelkkä edunvalvojien määrä ei välttämättä kerro tilanteesta koko totuutta. Edunvalvonta kartalla. Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle MOT,edunvalvonta,Camilla Arjasmaa

Laissa ei säädetä miten monta asiakasta yhdellä edunvalvojalla tulisi olla. Asiasta ei myöskään ole tuoretta suositusta. Edellisen suosituksen teki sisäministeriö vuonna 2005. Ministeriö katsoi, että edunvalvojalla ei tulisi olla yli 150:aa asiakasta.

Edunvalvojan työnkuva on noista ajoista muuttunut siinä määrin, että lukua ei voi suoraan verrata nykyisiin asiakasmääriin.

Hän ei kysynyt minulta mitään. Hän teki vaan omia päätöksiään.― Jaakko Nuotiovaara

Laki antaa edunvalvojalle merkittävästi valtaa päämieheensä nähden. Edunvalvojan tulee huomioida hänen mielipiteensä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että edunvalvojan tulisi tehdä kuten päämies toivoo.

Päämiehen ja edunvalvojan ollessa erimielisiä, edunvalvojan kanta on vahvempi. Testamentti tai päämiehen kirjoittama valtakirja ei välttämättä sido edunvalvojaa.

Vallalle on olemassa hyvä peruste. Jos esimerkiksi tiedetään, että asiakas pyytää koko kuukauden käyttörahansa kerralla, ja tiedetään että hän on aiemmin käyttänyt kaiken rahan alkoholiin, edunvalvojalla on oltava mahdollisuus sanoa ei.

Valtakirjaan puolestaan voi huijata nimikirjoituksen.

Laki sanoo, että edunvalvojan tulisi kuulla päämiestään ennen tärkeiden päätösten tekemistä. Se, mikä on tärkeää, jää määrittelemättä tarkemmin.

Tällaisia asioita ovat ainakin päämiehen käyttörahan määrän muutokset, asunnon myynti ja asunnon tyhjentäminen.

JAAKKO
JAAKKO

Edunvalvoja hävitti Jaakon omaisuutta: ”Viekää mitä haluatte”

Varsinais-Suomessa asuva Jaakko Nuotiovaara sai joitakin vuosia sitten mittavan perinnön veljeltään.

Perintö koostui rahavarojen ja osakkeiden lisäksi useasta kiinteistöstä ja niiden alueella olevasta irtaimesta omaisuudesta, esimerkiksi työkoneista ja ajoneuvoista.

Nuotiovaaralla on lievä kehitysvamma. Lisäksi hän on sokeutunut aikuisiällä. Nuotiovaaran veli piti pitkään hänestä huolta. Kun veli vuonna 2016 kuoli, Nuotiovaaralle määrättiin yleinen edunvalvoja.

Kävi pian selväksi, että yhteistyö Nuotiovaaran ja edunvalvojan välillä ei toiminut. Nuotiovaaran mukaan edunvalvoja sivuutti hänen mielipiteensä, eikä yrittänyt tutustua häneen.

Nuotiovaara kertoo, että edunvalvoja käyttäytyi huonosti ja huusi hänelle.

Kiinteistöjen alueelta katosi muun muassa traktori, kauhakuormaaja ja viisi kauhaa sekä kaksi moottoripyörää.

Veljeltä jääneet kiinteistöt olivat sotkuisia. Edunvalvojan mukaan kiireellinen siivous oli tarpeen, jotta kiinteistöt eivät menisi pilalle.

Hän palkkasi turkulaisen osto- ja myyntiliikkeen raivaamaan paikat kuntoon ja hankkiutumaan hajuista eroon. Osto- ja myyntiliike oli edunvalvojalle ennestään tuttu, eikä hän kilpailuttanut siivouspalvelua.

MOT:n tietojen mukaan edunvalvoja antoi osto- ja myyntiliikkeen viedä Nuotiovaaran omaisuutta kiinteistöjen alueelta palkaksi siivoustyöstä. Edunvalvoja ja osto- ja myyntiliike kävivät tiivistä ja tuttavallista sähköpostikirjeenvaihtoa. Eräässä viestissä edunvalvoja kehotti ”viemään mitä haluatte” vastineeksi siivouksesta.

Edunvalvoja ei missään vaiheessa kysynyt Jaakko Nuotiovaaran mielipidettä asiaan.

Siivousten yhteydessä kiinteistöjen alueelta katosi muun muassa traktori, kauhakuormaaja ja viisi kauhaa sekä kaksi moottoripyörää. Suuri osa tavaroista katosi ennen kuin niitä oli luetteloitu.

Kuormaaja.
Tämä Lännen C110-merkkinen kaivurikuormaaja katosi Jaakko Nuotiovaaran kiinteistön pihalta. Edunvalvojan mukaan kone oli romu, Nuotiovaaran lähipiiri on toista mieltä. Kuormaaja. Kuva: Jaakko Nuotiovaaran arkistot MOT

Siivouksesta vastannut osto- ja myyntiliike kauppasi suuremmat koneet eteenpäin paikalliselle kirpputoriyrittäjälle 600 eurolla. Nuotiovaaran lähipiiri yritti seurata, mitä esineille sitten tapahtui.

Paras havainto on kauhakuormaajasta, jonka kirpputoriyrittäjä myi eteenpäin verkon huutokauppasivustolla. Nuotiovaaran lähipiirin mukaan lopulliseksi kauppahinnaksi tuli 17 490 euroa. Yrittäjä perusteli kauhakuormaajan hinnannousua tekemillään kunnostustöillä.

Muun irtaimiston kohtalo on jäänyt enemmän tai vähemmän hämärän peittoon.

Erimielisyyttä on ollut myös kiinteistöjen arvosta. Yksi Nuotiovaaran perimistä kiinteistöistä koostuu vuonna 2005 rakennetusta omakotitalosta, autotallista sekä piha-alueesta. Siinä oli sattunut vesivahinko

Edunvalvojan käyttämä kiinteistönvälittäjä arvioi, että kiinteistö voisi olla purkukuntoinen. Arvoksi merkittiin korkeintaan 100 000 euroa.

Kiinteistö kuitenkin remontoitiin. Se meni kaupaksi toisen välittäjän kautta lopulta 210 000 eurolla.

Edunvalvojan mukaan hävitetty tavara oli romua.

Nuotiovaaran omaiset tekivät edunvalvojan toiminnasta tutkintapyynnön poliisille. Omaisten mukaan edunvalvoja oli aiheuttanut Nuotiovaaralle kymmenien tuhansien eurojen taloudelliset tappiot.

Edunvalvojan arvio puolestaan oli, että hänen hävittämänsä irtaimisto oli romua, jolla ei ollut merkittävää arvoa.

Nuotiovaara kanteli asiasta myös edunvalvojia valvovaan maistraattiin, joka antoi edunvalvojalle moitteet.

Maistraatti oli sitä mieltä, että edunvalvojan olisi tullut kysyä Jaakko Nuotiovaaran mielipidettä ennen irtaimiston hävittämistä. Edunvalvojan ei myöskään olisi pitänyt hankkiutua irtaimistosta eroon niin nopeasti.

Maistraatin mukaan kiire on voinut johtaa siihen, että edunvalvoja on arvioinut omaisuuden arvon väärin.

Osto- ja myyntiliikkeen pyörittäjän ja edunvalvojan suhde oli maistraatin mukaan kyseenalainen.

Lausunnossaan Lounais-Suomen maistraatti totesi näin:

”...edunvalvojan tuttavallinen ja epämuodollinen viestinvaihto XX:n (myyntiliikkeen omistaja) kanssa voi antaa aihetta miettiä, kenen puolella edunvalvoja on tehtävää hoitaessaan…”

Maistraatti oli kuitenkin sitä mieltä, että edunvalvoja ei ylittänyt harkintavaltaansa.

MOT pyysi juttua varten edunvalvojan kommenttia, mutta hän kieltäytyi salassapitovelvollisuuteen vedoten. Hän ei enää toimi Jaakko Nuotiovaaran edunvalvojana.

Poliisin esitutkinta asiasta on loppusuoralla. Vaikka poliisi ei veisikään asiaa syyttäjälle rikosasiana, tapaus on menossa riita-asiana käräjille myöhemmin tänä vuonna.

Talo voidaan myydä ilman lupaa

MOT kävi läpi yli sata eduskunnan oikeusasiamiehen kanteluratkaisua, jotka liittyvät edunvalvontaan. Aineistosta selviää, että suurissakaan päätöksissä edunvalvonnan asiakkaan mielipidettä ei aina kysytä.

Asiakkaan kotitalo tai omaisuus voi vaihtaa omistajaa ilman asiakkaan lupaa.

Tampereella edunvalvoja myi holhottavansa asunnon kysymättä ja vasten asiakkaansa tahtoa. Edunvalvoja oli myös hävittänyt osan asunnon irtaimistosta. Vuonna 2011 antamassaan päätöksessä oikeusasiamies katsoi, että edunvalvojan menettely ei kaikilta osin ollut asianmukaista.

Samankaltaiset tapaukset sattuivat myös Kokkolassa 2007 ja Lounais-Suomessa 2012.

Vuonna 2015 oikeusasiamies puolestaan katsoi, että edunvalvoja oli toiminut väärin siivotessaan päämiehensä talon ilman lupaa. Siivouksen aikana talosta oli kadonnut tavaraa.

Edunvalvojat eivät aina pidä asiakkaansa lähipiiriä kartalla. Vuonna 2006 oikeusasiamies moitti Rovaniemen maistraattia päätöksessään. Maistraatti oli määrännyt henkilön edunvalvontaan informoimatta henkilön vanhempia mitenkään. Oikeusasiamiehen mukaan maistraatti oli ylittänyt toimivaltansa.

Usein tiedon panttaamisen taustalla on se, että edunvalvoja tulkitsee salassapitovelvollisuutta turhan tiukasti.

SATU
SATU

Sadun sukutila kaupattiin testamentista huolimatta

Helsinkiläinen Satu Laari ja hänen sukulaisensa menettivät suvussa lähes vuosisadan olleen maalaismökin.

Laarin eno Unto Laukkanen oli testamentannut kiinteistön siskojensa lapsille vuonna 2014. Kiinteistö koostui asuinrakennuksesta, navetasta, varastorakennuksesta ja pihasaunasta.

Kiinteistön rakennukset olivat huonokuntoisia, mutta tilalla oli tunnearvoa. Satu Laari sisaruksineen ja serkkuineen oli viettänyt siellä lapsena monet kesät.

Laukkanen teki testamentin pian sen jälkeen, kun hän oli muuttanut hoivakotiin viettämään elämänsä viimeisiä vuosia. Jotta heikossa kunnossa ollut talo pysyisi käyttökelpoisena, Laukkasen sukulaiset kunnostivat sitä vapaa-ajallaan. He muun muassa tekivät asuintaloon uuden katon.

Vuonna 2016 kyliltä alkoi kuulua kummia. Satu Laari ja muut Laukkasen omaiset saivat kuulla, että sukutila oli laitettu myyntiin. Päätöksen oli tehnyt edunvalvoja, jonka olemassaolosta sukulaiset eivät olleet kuulleetkaan.

Edunvalvoja sanoi, että ei ole mitään merkitystä, vaikka kaupantekotilaisuuteen tuotaisiin alkuperäinen testamentti.― Satu Laari

Jälkeenpäin selvisi, että Laukkanen oli saanut edunvalvojan jo vuonna 2014. Tavallisesti edunvalvoja määrätään käräjäoikeudessa, mutta tässä tapauksessa asia oli käsitelty maistraatissa. Omaisia ei kuultu asiassa, koska laki ei siihen velvoita.

Edes Laukkasen sisko ei tiennyt edunvalvojasta. Hän asui lähellä hoivakotia ja kävi säännöllisesti vierailuilla. Laarin mukaan sisko oli myös hoitanut Laukkasen pikkuasioita vuosien ajan.

Sukulaiset yrittivät selvittää miten ja miksi edunvalvonta oli määrätty.

– Vastausta ei tullut mistään. Tätini kertoi, että hoivakodin johtaja oli kertonut, että hän ei tiennyt, että enolla on lähiomaisia. Täti oli käynyt siellä vuosikausia, Satu Laari kertoo.

Sukulaiset yrittivät estää sukutilan myynnin, ja toimittivat Laukkasen testamentista kopion edunvalvojalle. Se ei auttanut.

– Edunvalvoja sanoi, että ei ole mitään merkitystä, vaikka kaupantekotilaisuuteen tuotaisiin alkuperäinen testamentti. Talo myydään joka tapauksessa, Laari kertoo.

Vaikka edunvalvonta olisi luokatonta, kantelijoita ei usein ole.

Laukkasen edunvalvoja perusteli kauppoja sillä, että Laukkasen eläke ei riittänyt kaikkiin kuluihin. Sukulaisten mukaan edunvalvoja oli myös kertonut, että Laukkanen tarvitsi uusia vaatteita.

Sukulaiset ovat sitä mieltä, että kumpikaan väite ei pidä paikkaansa.

Perunkirjan mukaan Laukkasen pariskunta ei ollut varaton. Uusia vaatteita Laukkanen ei sukulaisten mukaan enää tarvinnut. Hän oli kaupantekohetkellä jo vuoteenomana.

Laukkanen kuoli reilu kuukausi sen jälkeen, kun tila oli myyty.

MOT on haastatellut edunvalvojaa, mutta hän ei voi kommentoida tapausta salassapitovelvollisuuden vuoksi. Edunvalvojan mukaan hänen toimintansa kuitenkin kestää kriittisen tarkastelun.

Heikkokuntoinen kiinteistö meni kaupaksi 12 500 eurolla. Samalla myytiin kaikki kiinteistön irtaimisto. Mukana meni myös sukulaisten omaisuutta, kuten remonttitöistä alueelle jäänyt moottorisaha. Myöhemmin saha palautettiin omistajalleen.

Kuolinpesään rahaa jäi lopulta vajaat 40 euroa.

Satu Laarin sukulaiset tekivät taloon uuden katon. Talo on ollut asumattomana pitkään.

Tavoitteena parempi oikeusturva

Edunvalvonnasta kannellaan niiden määrään nähden melko vähän. Vuonna 2018 maistraatit ratkoivat 226 kantelua, kun edunvalvontoja oli 75 000.

Luvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Vaikka edunvalvonta olisi luokatonta, kantelijoita ei usein ole. Monella edunvalvonnan piirissä olevalla ei ole kykyä, mahdollisuutta tai voimaa kannella asioistaan.

Lähipiirin voi puolestaan olla mahdoton huomata epäkohtia. Jos lähipiiriä siis ylipäänsä on olemassa.

Maistraatit korvasi vuoden 2020 alusta valtakunnallinen Digi- ja väestötietovirasto (DVV). Edunvalvojien valvonta kuuluu nyt DVV:lle. Yksikön johtaja Tom Marsti kertoo, että maistraattien toiminnassa on ollut alueellisia eroja. Nyt asiaan ollaan puuttumassa.

– Tavoittelemme asiakkaiden parempaa oikeusturvan toteutumista. Pyrimme siis siihen, että toimintamme on yhdenmukaisempaa, tasalaatuisempaa ja joutuisampaa. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta tämä on tavoitteemme, Marsti kertoo.

Viime vuosina edunvalvonnan tarve on kasvanut, mutta valvonnan resursseja ei ole lisätty. Marstin mukaan työvoimaa ei nytkään ole luvassa lisää.

Näin selvitimme

  • MOT kävi läpi reilut sata eduskunnan oikeusasiamiehen julkista päätöstä.
  • Päätökset on tehty 2000-luvulla. Kaikki tapaukset liittyvät yleiseen virkavastuulla tehtävään edunvalvontaan.
  • Päätöksissä otettiin kantaa joko yleisten edunvalvojien tai maistraattien toimintaan.
  • Lapsia koskevat edunvalvontajutut rajattiin selvityksen ulkopuolelle.
  • Aineiston perusteella päämiesten ja heidän omaistensa mielipidettä ei kuunnella riittävästi.
  • Kanteluita aiheuttavat myös käyttörahan määrään ja maksatukseen liittyvät ongelmat.
  • MOT haastatteli juttua varten myös lukuisia asiantuntijoita ja kävi läpi maistraattien, oikeusministeriön sekä oikeusasiamiehen kokoamia edunvalvonnan tilastotietoja.

Muokkaus 3.2. klo 10:42: Jutussa täsmennetty aiempaa tarkemmin, että kaikki tapaukset liittyvät yleiseen edunvalvontaan.


Toimittaja: Jaakko Mäntymaa, Kuvaus: Janne Järvinen, Karttagrafiikka: Camilla Arjasmaa, Taitto: Riikka Kurki, Tuottaja: Marko Hietikko