Uudessa tv-sarjassa neljä suomalaista vaikuttajaa viedään töihin vaateteollisuuden alkulähteille Myanmariin. Verta, hikeä ja t-paitoja alkaa Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa 3. maaliskuuta.
Vaatebisnes saastuttaa globaalisti enemmän kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Vaatteita saa kaupasta halvemmalla kuin koskaan – niitä myös ostetaan koko ajan enemmän. Pikamuoti on nopeaa ja kertakäyttöistä, eikä maksa juuri mitään. Mutta millainen jälki kulutuksestamme jää luontoon ja ihmisiin?
Verta, hikeä ja t-paitoja on sarja, jossa neljä intohimoisesti vaatteisiin suhtautuvaa suomalaista nuorta vaikuttajaa matkustaa Myanmariin ottamaan selvää vaateteollisuudesta ja pikamuodin synnystä. Matkan aikana Maiju, Sandra, Joona ja Veikko työskentelevät paikallisten työntekijöiden kanssa puuvillapelloilla sekä nahka- ja vaatetehtaissa, joissa heille valkenee, mitä kätkeytyy vaateteollisuuden syövereihin. Ohjelman juontajana toimii ja ryhmää seikkailussa johdattaa mm. Yle Puheen Mahadura & Özberkan -ohjelmasta tuttu toimittaja Susani Mahadura.
Työn teon lomassa some-vaikuttajat ja tubettajat Maiju, Sandra ja Joona pohtivat, mikä on heidän osansa vaatteiden markkinoinnissa ja millaista viestiä he haluavat kertoa seuraajilleen? Mitä Veikko tulevaisuuden muotisuunnittelijana ajattelee näkemästään? Sarjassa perehdymme myös vaatteiden tuotannon valvontaan sekä kuluttajan mahdollisuuksiin saada tietoa materiaaleista ja valmistusoloista. Mitä ”Made in…” -lappu kertoo, millaista palkkaa työntekijöille maksetaan? Entä kuinka läpinäkyvää tuotanto on? Mitä paljastuu halvan vaatteen nurjalta puolelta? Kuka lopulta maksaa vaatteen todellisen hinnan?
Päähenkilöt
Maiju Voutilainen
Helsinkiläinen 23-vuotias Maiju on yksi Suomen suosituimmista tubettajista. Maijun työ on sosiaalinen media, omalla kanavallaan hän tavoittaa kymmeniä tuhansia seuraajiaan viikoittain.
Maijun suhde kuluttamiseen ja pikamuotiin on kriittinen. Jatkuva shoppailu, ilmaiset pr-vaatteet ja alennusmyynnit vaihtuivat muutama vuosi sitten vastuullisempaan kuluttamiseen. Vaatekaapissa on jäljellä enää vain tarvittava, vaatteita on jäljellä noin 40 kappaletta.
Kuluttamistaan Maiju miettii paljon. Hän on kasvissyöjä, ostaa vaatteensa kirpputoreilta ja harkitsee pitkään lentolippujen ostamista.
Sarjan kuvauksista Maijulle jäi erityisesti mieleen työskentely nahkankäsittelylaitoksessa.
"Nahkaa on niin helppo ajatella vain materiaalina, ja työntää sen alkuperä ja kaikki sen läpi kulkemat vaiheet pois mielestä. Täällä sain lopulta kohdata sen silmästä silmään - melkein kirjaimellisesti, kun vetelin terällä karvaa kuolleen lehmän kasvoilta."
Sandra Hagelstam
Sandra on yksi Suomen tunnetuimmista sosiaalisen median vaikuttajista, hän on työskennellyt yli 10 vuotta vaatteiden ja muodin parissa. Kansainvälistä uraa hän tekee blogissaan ja Instagramissa. Vaikuttajan rooliin kuuluvat myös some-konsultaatiot ja mallintyöt.
Vaatteet ja muoti ovat 31-vuotiaalle Sandralle paitsi työ, myös harrastus. Itseään hän luonnehtii keräilijäksi, ostoksia hän tekee lähes päivittäin. Sandra suosii luksusbrändejä, mutta pukeutuu myös pikamuotiin. Uuden laukun tai kengät hän saattaa ostaa kaikissa tarjolla olevissa väreissä. Hän onkin tunnettu isosta vaatehuoneestaan ja mittavasta kenkäkokoelmastaan. Korkokenkiä löytyy yli 500 paria.
Sandra pitää kotia kahdessa kaupungissa, Helsingissä ja Lontoossa. Hän matkustaa paljon ympäri maailmaa, ja haluaa nauttia eri ääripäistä, niin matkoista viinitiloille kuin vaellusreissuistakin. Myanmarissa häneen teki vaikutuksen paikallisten ihmisten kiltteys.
"On kamalaa huomata, miten olemme vaateteollisuuden avulla heitä hyväksikäyttäneet. Niin sanottu 'Feel good' -tekijä, mitä olen ostamisesta saanut, sai uuden kääntöpuolen kun näin, miten paljon kärsimystä tuotto voi aiheuttaa. Koen jonkinlaista viha-rakkaus-suhdetta muotiin tällä hetkellä, mutta arvostukseni omia vaatteitani kohtaan on noussut huomattavasti."
Joona Puhakka
Joona tunnetaan A-Lapset tubettajana. Sosiaalista mediaa hän on tehnyt yhdessä Roopen kanssa työkseen jo muutaman vuoden ajan.
Valkoiset t-paidat ovat 21-vuotiaan Joonan tyylin kulmakivi, muutaman euron hintaisia paitoja lähtee kaupasta mukaan usein. Pukeutumiseen Joona käyttää paljon aikaa ja ajatuksia. Eri outfitit vaihtuvat tiuhaan, edes ruokakauppaan Joona ei lähde lökäreissä eikä tukka takussa.
Vaatekaappinsa Joona jakaa yhdessä kämppiksensä Roopen kanssa. Pääosa vaatekaapista koostuu pikamuodista ja yhteistyökumppaneiden pr-lahjoista. Vaatteita omistetaan myös yhteisesti muiden kavereiden kanssa. Joona ei suuremmin suunnittele vaan toimii hetkessä. Tärkeää on näyttää huolitellulta ja pitää yllä positiivista meininkiä.
Kuvausmatkan kokemukset olivat Joonalle silmiä avaavia.
"Lähdin täysin tietämättömänä liikenteeseen. Työpäivät olivat fyysisesti ja henkisesti raskaita, mutta koen, että niiden ansiosta olen nyt yleissivistyneempi mies ja parempi vaikuttaja."
Veikko Seppälä
26-vuotias Veikko opiskelee muotisuunnittelua Milanossa. Vaatteet ovat tärkeitä, Veikko pukeutuu mielellään hyvin ja huonosti.
Veikko ostaa vaatteensa pääasiassa kirpputoreilta ja tekee paljon itse. Hän ei heitä juuri mitään pois, vaan parsii ja korjaa vaatteita niin kauan kuin se on mahdollista. Vanhat vaatteet päätyvät lopulta siivousräteiksi, tärkeää on kuluttaa materiaalit loppuun.
Tulevaisuuden muotisuunnittelijana Veikko miettii raaka-aineita, materiaaleja ja työtapoja. Pikamuotimaailman ja kulutuksen ongelmat eivät ole hänelle uusia, vaatteiden alkuperällä on väliä.
Vaatealan asiantuntijana Veikko sai kuvausmatkalla konkreettisesti todistaa, minkälaisella laadulla vaatteita kovan paineen alla tehdään.
"Yangonin tehdasompelimon sisäänkäyntiä koristivat ruotsalaisen pikamuotimerkin plakaatit. Näissä kookkaissa kylteissä määriteltiin tarkasti reilut työajat ja olosuhteet, jotka ilmeisesti koskivat vaan sisäänkäyntiä edeltävää sisäpihaa. Epäinhimillisen pitkät työajat kuumerajan ylittävissä lämpötiloissa on sinänsä jo vastenmielinen ajatus, mutta sen päälle työntekijöiden on saatava luonnoton määrä vaatekappaleita valmiiksi päivän aikana. Huomasin, että tehtaassa valmistettiin suomalaisesta katukuvastakin tuttujen halpavaatemerkkien lisäksi myös näennäisesti laadukkaammin valmistettuja urheilutuotteita."
Juontaja
Susani Mahadura
Verta, hikeä ja t-paitoja -ohjelman juontajana ja ryhmän matkanjohtajana toimii Susani Mahadura.
Matka Myanmariin selvittämään vaateteollisuuden todellisuutta oli Susanille unelmien täyttymys. Henkilökohtaisen lisän työhön toi seikka, että ne vaatteet, joita länsimaissa kulutetaan, tehdään siellä päin maailmaa, jossa Susaninkin juuret ovat.
"Toivon, että tämä matka herättää keskustelua vaateteollisuuden seurauksista sekä ihmisille että ympäristölle."
Neljästä matkakumppanistaan Susani on äärimmäisen ylpeä.
”Asenne, millä he tekevät työtä ja avaavat omat kulutustottumuksensa sekä elämänsä televisionkatsojille, sitä on pakko arvostaa. Rehellistä puhetta, vaikeimman kautta.”
Blood Sweat & T-Shirts on Warner Bros. International Television Productionin levittämä televisioformaatti. Sarjan alkuperäinen kanava oli BBC3 Britanniassa. Brittiversio esitettiin Yle TV2:ssa vuonna 2010.
Verta, hikeä ja t-paitoja Yle TV2 tiistaisin klo 21 alkaen 3.3.
Sarja on katsottavissa kokonaisuudessaan Yle Areenassa 3.3.
Mitkä ovat Suomen muodin tulevaisuus ja arvot? Uusi radiosarja Yle Puheella huhtikuussa
Suomalaisten suunnittelijoiden menestyksestä kansainvälisissä suunnittelukilpailuissa on kohistu viime vuosina paljon. Kuitenkin todelliset, ison taloudellisen kokoluokan menestykset puuttuvat. Yhdestäkään suomalaisesta muotimerkistä ei ole kasvanut samoilla tavoilla globaalisti tunnettuja kuin monista ruotsalaisista ja tanskalaisista merkeistä. Onko menestys muodissa sittenkin sitä, että voi ja saa vapauden suunnitella juuri sellaisia tuotteita, jotka arvomaailmaltaan vastaavat tinkimättömästi omaa? Miten menestystä muodin maailmassa voidaan arvottaa ja mitata?
Muoti-Suomen omatunto -radiosarjan toimittaa muotialan moniammattilainen Pirjo Suhonen. Jokaisessa jaksossa tavataan yksi suomalainen muodinluoja ja keskustellaan muodista, arvoista ja tulevaisuuden kuluttamisesta.
