Hyppää pääsisältöön

Mediataitoviikko 2020: Millaisia kasvoja netissä on?

Mediataitoviikko: emojit
Mediataitoviikko: emojit Kuva: Yle / Pikku Kakkonen Pikku Kakkonen,Mediataitoviikko

Vuorovaikutus kasvokkain ja netissä on erilaista myös lapsilla.

Onko sulla kaveria, joka ei pääse WhatsApp-ryhmiin mukaan, koska ei ole omaa puhelinta? Tai kaveria, joka tarkoituksella jätetään ryhmän ulkopuolelle? Jääkö se kaveri ulkopuolelle muuallakin, koulussa tai vapaa-ajalla? Puhutaanko siitä kaverista WhatsApp-ryhmässä?

WhatsApp-viestit ja muu sosiaalinen media ovat nykyisin osa lasten sosiaalista elämää. Netissä ja pikaviestimissäkin ollaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

Sosiaalisessa mediassa voi lapseen kohdistua yhtä ikäviä asioita kuin kasvokkain, kuten arvostelua tai nimittelyä. Lapselle kaikenlainen kiusaaminen on totta ja sitä esiintyy monella eri tavalla. Somessa voi joku yrittää nolostuttaa toista ihmistä tahallaan, jättää WhatsApp-ryhmän ulkopuolelle, ja yllyttää muitakin kavereita kääntymään toista vastaan.

Aikuisetkin voivat toimia netissä samalla tavalla kuin lapset WhatsAppissa. He kommentoivat toisten ihmisten tekemisiä, vaikkeivat välttämättä edes tunne sitä ihmistä, kenelle kommentoivat - eivätkä aina kovin kivoilla sanoilla.

Nettikiusaamisen erityisiä piirteitä ovat nimettömyys, kasvottomuus, toistuvuus sekä ajan ja paikan rajattomuus. Netissä on helppo tehdä ylilyöntejä klikkailun helppouden ja nopeuden takia.

Tiedätkö sinä, mitä emojit tarkoittavat? Kertooko emoji, millainen ilme kaverilla on tai miltä kaverista oikeasti tuntuu? Osaisiko kaveri kertoa tunteen sanoillakin?

Emoji-symboleilla on helppo ilmaista tunnetta tai mielipidettä nopeasti. Lapsi, joka vasta opettelee lukemaan, aloittaa kommunikoinnin usein emojien avulla pikaviestimissä.

Emojilla lapsi ei voi välittää sitä kasvokkain tapahtuvaa tunteiden määrää, jossa ilmeet, kehonkieli ja ääni auttavat osapuolia ymmärtämään toisiaan. Tunne, joka ei välity, ei myöskään kosketa tai tartu toiseen ihmiseen. Lapsen voi olla hankala ymmärtää sitä varsinkin lyhyissä pikaviesteissä.

Mikroilmeet, kuten kulmakarvojen liikkeet, jäävät netissä vuorovaikutuksen ulkopuolelle. Pikkuruisten asioiden puuttumisen takia voi syntyä isoja väärinymmärryksiä, ja asiat saattavat muuttaa merkitystään.

Muistavatkohan aikuiset sitä, että netissä kasvojen ja nimien takana on ihan samanlaisia ihmisiä kuin sinä tai minä? Tuntuuko se vähän hassulta, että sen asian voi unohtaa noin vaan, ja sitten sanoa kurjia juttuja toisesta. Miksi silloin ei yhtään mieti sitä, miltä siitä toisesta ihmisestä tuntuu?

Toisen ihmisen läsnäolo ei aina tule somessa mieleen, kun häntä ei näe. Emme ole läsnä samalla tavalla kuin kasvotusten. Kaveri, joka kirjoittaa somessa kommentin, voi tuntua hyvin etäiseltä, vaikka istuisi aivan vieressä.

Tulisikohan toiselle ihmiselle parempi mieli, jos hänestä sanoisikin netissä jotain kivoja asioita? Tai olisiko kiva nähdä, kun sanot jotain kivaa, ja sitten se toinen ihminen hymyileekin sinulle? Ei siis lähettelisi emojeita tai gifejä, vaan ihan oikeasti hymyilisi. Tuntuisikohan se erilaiselta?

Lapsi ottaa mallia aikuisen esimerkistä myös kaverisuhteissa. Kotoa lapsi saa tavat toimia kavereiden kanssa: ystävällinen ja myönteinen keskustelu perheissä auttaa lapsia toimimaan kunnioittaen myös omia kavereita kohtaan.

Katseleeko sun vanhemmat, tai muut aikuiset, joita elämässäsi on, paljon puhelinta ja muita ruutulaitteita? Mitä he tekevät niillä laitteilla?

Kaipaatko joskus sellaista puhelinta, missä ei olisi nettiä ollenkaan? Voisiko toisaalta sellaisen sijaan vaan opetella käyttämään puhelinta vähemmän?

On tärkeää olla kiinnostunut monista asioista, ja nettiä onkin kätevä käyttää vaikkapa tiedonhakuun tai hauskojen juttujen jakamiseen. Mutta tietoa omaksutaan niinkin, että ihmiset puhuvat asioista kasvokkain ja ovat läsnä.

Aikuinen ja lapsi voivat olla samassa tilassa, mutta puuhata omilla laitteillaan, toisistaan erillään. Sitä sanotaan passiiviseksi läsnäoloksi. Jos sen sijaan katsoo esimerkiksi televisiota yhdessä, se on aktiivista läsnäoloa, koska aikuinen ja lapsi tekevät samaa asiaa samassa tilassa. Passiivinen läsnäolo voi muuttua vuorovaikutukselliseksi, jos lapsen ja aikuisen huomio kiinnittyy toisiinsa.

Itsestä joskus tuntuu, että se puhelin on toiselle tärkeämpi kaveri kuin minä. Se on vähän ikävän tuntuista, jos sillä vaan touhuilee jotain sen sijasta, että vaikka juttelisi minulle. Joskus minäkin kyllä teen niin.

Vuorovaikutus vanhemman kanssa luo pohjan sille, miten lapsi tulevaisuudessa toimii vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Se vaikuttaa myös lapsen kehitykseen, muun muassa puheen oppimiseen.

Useimmat ihmiset ovat kuitenkin kivoja, ja ihan samanlaisia, kuin sinä tai minä. Me ollaan silti myös erilaisia, ja meillä on lupa olla asioista eri mieltä. Vaikka meidän mielipiteet on erilaisia, ja me saatetaan sanoa niitä myös netissä, meidän pitäisi osata myös kunnioittaa toisiamme. Toisten mielipiteet vaikuttaa meihin jollain tavalla joka päivä, mutta niin minun, kuin myös sinun, pitää myös saada ajatella omilla aivoilla, ja olla omaa mieltä asioista.

Suomessa ihmisillä on sananvapaus, joka tarkoittaa sitä, että on sallittua ilmaista oma mielipide. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että saa sanoa, mitä tahansa haluaa. Sanat vaikuttavat aina muihin ihmisiin, niin kirjoitettuna kuin ääneenkin lausuttuna. Jos sanoo suutuksissaan jotain, mitä ei tarkoita, pitää osata pyytää anteeksi. Ihmisellä on vastuu omista sanoistaan.

Jotkut haluaa pitää mielipiteistänsä tosi kovaa ääntä, ja sanoa muille, että niiden mielipiteet on vääriä. Mietitkö koskaan, onko sellainen ihan järkevää? Tekeekö sun mieli sanoa vastaan sellaisille? Voiko olla sellaisia mielipiteitä, mitkä ovat oikeasti vääriä? Mistä sellaiset tunnistaa?

Netiketti eli fiksu nettikäyttäytyminen tarkoittaa toisten kunnioittamista ja ymmärtämistä. Turvallisesti netissä -opas ohjeistaa lapsia muun muassa miettimään, kannattaako netissä kirjoittaa mitään vihaisena, koska asiaa saattaa katua myöhemmin, kun on jo rauhoittunut. Netissä ei tarvitse käyttäytyä hyökkäävästi tai loukkaavasti, vaan kohteliaasti tervehtimällä kuitenkaan sitä liioittelematta. Netiketti tarkoittaa myös sitä, että ottaa läsnäolijat huomioon. Jos käyttää sovellusta, jossa äänet ovat tärkeä asia, on reilua käyttää kuulokkeita.

Täytyykö kaikki saada heti? Pitääkö meidän olla koko ajan saatavilla? Mitä jos johonkin viestiin ei vastaakaan heti? Jos nettiin tulee jotain uutta, vaikka joku peli tai YouTube-video, niin täytyykö se nähdä saman tien? Jos puhelin menee rikki tai akku on loppunut, niin tuntuuko vaikealta olla ilman puhelinta? Onko sinun ympärillä aikuisia, joille sellainen on vaikeaa?

Mitä, jos mykistäisi WhatsApp-viestit tänään ja menisi kaverille kylään?

Mannerheimin Lastensuojeluliiton helpot vinkit pienen koululaisen vanhemmille:

  • Käykää yhdessä läpi sovelluksen käyttö ja yksityisyysasiat
  • Huolehdi lapsen riittävästä unesta ja kännykättömästä ajasta
  • Juttele, miten olla hyvä kaveri kasvokkain ja netissä