Hyppää pääsisältöön

Keskiaikaelokuvien sotakuvauksissa moni asia menee pieleen - keskiaikatutkija listaa yleisimpiä mokia

Taivas maan päällä -elokuva
The Kingdom of Heaven (2005). Taivas maan päällä -elokuva Kuva: 20thCentFox/Courtesy Everett Collection/All Over Press Kingdom of Heaven – Taivas maan päällä

Englannin kuningasta Rikhard I:tä (1157-1199) pidettiin aikautensa parhaana sotapäällikkönä. Rikhard Leijonamielenä tunnettu kuningas kävi koko uransa aikana kuitenkin vain pari kolme kenttätaistelua. Se taisikin olla hänen menestyksensä salaisuus.

Rikhard I todennäköisesti tunsi keskiajan (n. 500-1500) luetuimman sodankäynnin oppikirjan, antiikin roomalaisen Vegetiuksen noin vuonna 400 kirjoittaman De re militarin (Sodankäynnistä), joka kehotti välttämään avointa taistelua kaikissa tilanteissa. Rikhard I noudatti tätä periaatetta ja valloitti laajoja maa-alueita.

Elokuvissa Vegetiuksen neuvoa ei noudateta.

Keskiajalla kenttätaistelua vältettiin

Yksi tunnetuimmista oikeisiin henkilöihin ja tapahtumiin perustuvista keskiaikaelokuvista on Braveheart (1995).

Se kuvaa skotlantilaisten taistelua englantilaisia vastaan 1200- ja 1300-lukujen taitteessa. Skotlannin itsenäisyyden puolesta taistelleen William Wallacen johdolla skotlantilaiset käyvät suurempia englantilaisjoukkoja vastaan.

Taipumaton-elokuva
Mel Gibson näytteli William Wallacea. Taipumaton-elokuva Kuva: 20thCentFox/Courtesy Everett Collection/All Over Press Braveheart – taipumaton
Braveheart on kuuluisa historiallinen elokuva siitä, että siinä ei pidä paikkaansa juuri mikään fakta.― keskiaikatutkija Jaakko Tahkokallio

Kuuluisin Wallacen voittama taistelu on Stirlingin sillan taistelu (1297). Braveheart-elokuvassa taistelu siirrettiin avoimelle kentälle, koska se näytti paremmalta sellaisella.

Keskiajalla taisteluita käytiin hyvin harvoin laajoilla kentillä. Kenttätaistelu oli riskialtista, koska siinä saattoi tulla nopeasti isoja tappioita.

Piiritys oli yleisempää

Kenttätaistelua paljon yleisempi sodankäynnin muoto läpi keskiajan oli jonkin linnan tai kaupungin piiritys. Sitä ennen alueen pellot ja maatilat oli todennäköisesti poltettu. Kyse oli oman logistiikan huolehtimisesta ja vastustajan logistiikan tuhoamisesta. Huolto ja kuri olivat tärkeitä.

Taistelukohtaus Knightfall-televisiosarjassa
Knightfall-televisiosarja sijoittuu ristiretkien aikaan. Taistelukohtaus Knightfall-televisiosarjassa Kuva: Copyright: History Channel/ Everett Collection/All Over Press Knightfall

Elokuvien piirityskohtauksissa tapahtuu koko ajan, kun nuolia ammutaan ylös ja alas. Nuolia ei todennäköisesti tuhlattu tällä tavoin. Piiritykset olivat usein lähinnä odottamista. Sekä piirittäjien että piiritettyjen joukoissa suurinta tuhoa aiheuttivat kulkutaudit.

Nuolia ei ammuttu taivaalle

Elokuvissa hyvin yleinen taistelukohtaus on sellainen, jossa jousimiehet suuntaavat aseensa kohti taivasta ja ampuvat nuolensa suuressa kaaressa kohti vihollista. Pian taivaalta sataa valtava määrä nuolia.

Keskiaikaisista lähteistä ei kuitenkaan löydy mitään viitteitä siitä, että nuolia olisi ammuttu tällä tavalla.

Se, että kaaressa ampumisesta ei löydy viitteitä, ei välttämättä tarkoita etteikö niin olisi voitu keskiajalla tehdä. Keskiajalta siitä ei kuitenkaan löydy mitään tekstejä tai kuvia.― keskiaikatutkija Jaakko Tahkokallio
Jousiampujia Timeline-elokuvassa
Timeline (2003). Jousiampujia Timeline-elokuvassa Kuva: Paramount/Courtesy Everett Collection/All Over Press Jousi

Todennäköisemmin nuolet ammuttiin kohtisuoraan päin vihollista. Nuolet olivat arvokkaita, ja jousimiehillä oli niitä rajattu määrä. Kun nuoli ammuttiin, haluttiin varmistaa sen teho.

Haarniskat eivät olleet valtavan kömpelöitä

Sydänkeskiajalla (n. 1000-1250) raskasaseiset ja ratsain taistelevat miehet eriytyivät omaksi eliittisotureiden yhteiskuntaluokaksi eli ritareiksi. Ritarien varustus muuttui vähitellen yhä raskaammaksi, ja noin vuonna 1400 ritarit ryhtyivät käyttämään koko kehon peittävää levyhaarniskaa.

The King (2019) -elokuva on yksi tuoreimmista keskiaikaan sijoittuvista elokuvista, joissa haarniskoidut ritarit taistelevat. Isossa roolissa on vuonna 1415 käyty Agincourtin taistelu, jossa kuningas Henrik V:n johtamat englantilaiset saivat suuren voiton ranskalaisista.

Agincourtissa sateen aiheuttama mutaisuus vaikutti siihen, että kevyemmin varustautuneet englantilaiset voittivat raskaasti varustautuneet ranskalaiset. Mutta haarniskat eivät keskiaikatutkija Jaakko Tahkokallion mukaan olleet niin kömpelöitä kuin elokuvassa esitetään ja muutoinkin yleensä uskotaan.

Täyshaarniskan paino oli 30 kiloa, mikä vastaa modernin jalkaväkitaistelijan tai palomiehen varustusta. Haarniskan paino jakautui tasaisesti ympäri kehoa, mikä helpotti sen kantamista.― keskiaikatutkija Jaakko Tahkokallio
Haarniska 1480-luvulta
Levyhaarniska 1480-luvulta. Haarniska 1480-luvulta Kuva: The Metropolitan Museum of Art Levyhaarniska

Yksi myöhäiskeskiajan kuuluisimmista ritareista, Jean Le Meingre (1366-1421), kykeni aikalaislähteiden mukaan täyshaarniska päällään tanssimaan, heittämään kärrynpyöriä, juoksemaan ja hyppäämään hevosen selkään. Monet keskiaikaharrastajat ovat rakentaneet ja testanneet haarniskojen tarkkoja kopioita ja kyenneet toistamaan saman.

Miekalla pistäminen oli lyömistä tehokkaampaa

Miekkataistelu haarniskoitujen taistelijoiden välillä oli hyvin erilaista kuin elokuvissa. Haarniska suojasi hyvin miekan iskuilta, joten kallista miekkaa ei ollut mitään mieltä tärvellä metallia vasten. Haarniskoidut ritarit eivät huitoneet toisiaan raskailla ja näyttävillä pitkämiekoilla.

Haarniskoiden kehityksen myötä myös miekat muuttuivat. Keskiajan lopulla kehitettiin yhä enemmän pistämiseen soveltuvia miekkoja. Pistämällä yritettiin päästä läpi haarniskan nivelkohdista tai kypärän aukoista. Tällainen kamppailu näyttää ja kuulostaa hyvin erilaiselta kuin elokuvien mäiskintä.

Eddard Stark (Sean Bean)
Mitä isompi miekka, sen parempi - ainakin elokuvissa ja tv-sarjoissa. Eddard Stark (Sean Bean) Kuva: Yle / HBO

Keskiajan sodankäyntiin, väkivaltaan ja julmuuteen liittyviä myyttejä kierrätetään yhä uudelleen ja uudelleen elokuvissa ja tv-sarjoissa. Usein ne kertovat olemassa olleiden kuninkaiden edesottamuksista ja sotaretkistä, mutta myös monet fantasiakuvaukset, kuten Game of Thrones, sijoittuvat jonkinlaiseen myöhäiskeskiaikaiseen (n. 1250-1500) maailmaan.

Usein tuo elokuvien maailma on paljon julmempi, väkivaltaisempi ja sadistisempi kuin mitä keskiaika oikeasti oli.

Keskiajalla sodankäynti muuttui humaanimpaan suuntaan

Kun ritarit alkoivat sydänkeskiajalla eriytyä omaksi yhteiskuntaluokakseen, he alkoivat luoda käyttäytymisen ja kuluttamisen tapoja, jotka erottivat heidät alemmista luokista. Tämän kulttuurin muotoutumiseen vaikutti etenkin kristillinen arvomaailma.

Ritarillisuus oli todellinen keskiaikainen ilmiö.― keskiaikatutkija Jaakko Tahkokallio

Tämä näkyi myös taistelukentillä: ritarit eivät surmanneet toisiaan mikäli se oli suinkin mahdollista. Etenkin 1100-luvulta alkaen aateliset otettiin yleensä vangeiksi. Tässä oli taustalla myös rahatalouden kehitys. Vangeista voitiin saada hyvät lunnaat.

Tahkokallion mielestä tässä muutoksessa ei voi kuitenkaan sivuuttaa arvomaailman muuttumista.

Maalaus Najeran taistelusta vuonna 1367
Najeran taistelu käytiin vuonna 1367. Maalaus Najeran taistelusta vuonna 1367 Kuva: All Over Press keskiaika

Lunnaita saatiin toki vain varakkaista aatelisista, mutta myös siviilien kannalta tilanne parani vuoden 1000 jälkeen. Tähän vaikutti orjuuden radikaali väheneminen.

Keskiajan myötä siviilien asema parani

Orjuus oli ollut olennainen osa antiikin Rooman yhteiskuntaa, ja varhaiskeskiajalla (n. 500-1000) orjakauppa oli yhä yleistä. Sotaa käytiin myös orjien saamiseksi, mikä oli siviiliväestön kannalta julmaa ja raakaa. Naiset ja lapset olivat halutuinta saalista, kun taas miehet useimmiten tapettiin.

Tilanne muuttui melko nopeasti sydänkeskiajalla alkaneen ritariuden nousun ja yhteiskunnallisen kristillisen reformin myötä. Yhtenä tekijänä taustalla lienee kristillisten ajattelijoiden vuosisatoja jatkunut orjuuden ja orjakaupan paheksuminen. Tämä alkoi vaikuttaa, kun kirkon asema kulttuuristen normien asettajana vahvistui.

Orjuus ei kadonnut kokonaan, mutta muutos oli valtava, ja siviilien kannalta se oli myönteinen. Sota ei välttämättä merkinnyt enää niin paljon kärsimystä kuin aikaisemmin.

Sodankäynti ei tainnut olla aivan niin julmaa, eikä keskiaika ihan niin pimeää, kuin elokuvissa ja tv-sarjoissa esitetään.

Taivas maan päällä -elokuva
Elokuvissa päähenkilöt kadottavat taistelussa usein kypäränsä. Taivas maan päällä -elokuva Kuva: 20thCentFox/Courtesy Everett Collection/All Over Press Kingdom of Heaven – Taivas maan päällä

Lähde: Jaakko Tahkokallio: Pimeä aika. Kymmenen myyttiä keskiajasta (2019).

Kuinka julmaa, väkivaltaista ja sivistymätöntä aikaa keskiaika oikein oli? Kuuntele historiasarja Keskiajan myyttinen pimeys

Lisää ohjelmasta

Lue myös - yle.fi:stä poimittua