Hyppää pääsisältöön

Hirviä, veneitä, ihmishahmoja – kallioiden hiljaiset kuvat kertovat ihmisten elämästä tuhansia vuosia sitten

Kalliomaalaus. Värikallio, Suomussalmi
Hossan kansallispuiston Värikallion ihmishahmot on maalattu 3500 - 4500 vuotta sitten. Kalliomaalaus. Värikallio, Suomussalmi Kuva: Asko Hauta-aho kalliomaalaukset

Kun sääolosuhteet ovat kohdillaan, niin kallion pinta hehkuu punaisina läiskinä ja kertoo meille ikiaikaisia tarinoita. Kuvissa voi erottaa hirviä, veneitä ja ihmishahmoja. Ketkä kuvia ovat tehneet, mitä reittejä he ovat liikkuneet? Entä miksi he ovat tulleet juuri tähän tiettyyn paikkaan ja piirtäneet merkkejä kallioon?

Suomalaiset kalliomaalaukset eivät ole korkeakulttuurin mahtipontisia luomuksia. Ne ovat pikemminkin koruttomia kansanlauluja. Hiljaisia kuvia joiden ääni kantautuu tuhansien vuosien takaa. Niiden kuuleminen vaatii usein monien näkyvien ja näkymättömien rajojen ylityksen.

Näin kertoo opettaja Pekka Kivikäs kirjassaan "Kalliomaalausten kuvamaailma". Kivikäs on tutkinut kalliokuvia kymmeniä vuosia, kirjoittanut niistä kirjoja ja elänyt 70-luvun pioneerivaihetta, jolloin Suomesta löydettiin paljon kalliomaalauksia.

– Suomessa on ollut hyvin varhain ihmisiä, ja he ovat olleet aika tavalla samanlaisia kuin me. Ihmiset ovat sitten tehneet merkkejään sen ympäristön mukaan missä he ovat eläneet.

Kotimaan kalliomaalausten katsominen vaatii aikaa

Värikallion kalliomaalauksia, Hossan kansallispuisto.
Kuvien erottaminen vaatii usein lähempää tarkastelua. Värikallion kalliomaalauksia, Hossan kansallispuisto. Kuva: Asko Hauta-aho Värikallion kalliomaalaus

Kalliokuvien hienous ei avaudu aivan ensi katsomalla. Kauempaa katsottuna kallion pinnassa voi erottua pelkkä punainen läiskä. Kuvien näkyvyyteen vaikuttavat myös valon suunta ja ilmankosteus. Mitään varsinaisia taide-elämyksistä ne eivät ehkä ole, vaan merkkien hienous piilee niiden historiassa.

– Kalliomaalausta katsoessaan ei kannata odottaa liikaa, vaan ottaa huomioon aika milloin maalaus on tehty. Että siitä on todella monta vuotta, Kivikäs pohtii.

Monesti maalaukset ovat löytyneet ihan sattumalta, eivätkä edes ihan kallion vieressä asustaneet ihmiset ole huomanneet niitä.

Suomen kalliomaalaukset ovat olleet lähinnä merkkien tekoa

Saraakallion kalliomaalaus.
Saraakallion ehkä tunnetuin kuvio on hirvivene. Saraakallion kalliomaalaus. Kuva: Tenho Tornberg / Yle Saraakallion kalliomaalaukset,kalliomaalaukset,Laukaa
Saraakallion kalliomaalaus.
Tappisarvisen hirven takapää leikkautuu halkeamaan. Saraakallion kalliomaalaus. Kuva: Tenho Tornberg / Yle kalliomaalaukset,Laukaa,Saraakallion kalliomaalaukset

Samaan aikaan, kun Egyptissä kehiteltiin kirjoitustaitoa, niin Suomessa ihmiset ovat tehneet merkkejä kallioon. Yleisimpiä kalliomaalausten aiheita ovat hirvi tai peura, vene ja ihminen.

Kivikäs kertoo tarkemmin Saraakallion kuviosta, jossa hirvi on maalattu kallioseinämän halkeamakohtaan niin, että sen takapää ikään kuin leikkautuu irti. Miksi näin?

– Venäjältä on löydetty pieniä esineitä kallionkoloista. Olisiko niin, että että kallionkolot ovat ikään kuin väyliä kallion sisään, Kivikäs pohtii. Siellä on ollut se joku voima, jota ihmiset ovat etsineet.

Entä miten Pekka Kivikäs tulkitsee Etelä-Savossa sijaitsevalta Astuvansalmelta löydettyjä kämmenen jälkiä?

– Uskon, että kyseessä on ihmisen kämmenen jälki. Joku on halunnut kertoa, että minä olin tässä, tähän jätän oman jälkeni.

Ajatus siitä, että kämmenen jälki kertoo jonkun ihmisen koskeneen juuri tähän kohtaan tuhansia vuosia sitten on vaikuttava.

Kivikauden ihmiset kerääntyivät luonnontapahtumien ympärille

Maisema Laukaalta.
Saraakallion maalauksien iäksi arvellaan noin 7000 vuotta. Maisema Laukaalta. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle Saraakallion kalliomaalaukset,Järvimaisemat,Laukaa

Laukaan Saraakallion kalliomaalaukset ovat 40 metriä korkeassa kalliomuodostumassa. Kivikäs arvelee, että maalausten tekopaikka on todennäköisesti ollut jollain lailla pyhä tai muuten tärkeä perinnepaikka. Vanhimmat kuvat ovat kallion yläosassa, jonne ne ovat nousseet maan kohoamisen myötä.

– Mahdollisesti Saraakallio on liittynyt jollain lailla karhuun, koska paikalta on löytynyt myös karhun kalloja, Kivikäs kertoo.

Kalliomaalausten eläinkuvat voivat olla myös merkkejä jostain tärkeästä luontoon liittyvästä ajankohdasta. Esimerkiksi Äänisen Joutsenjärven itärannalla on selkeästi odotettu joutsenten tuloa, sillä kalliomaalauksissa on kaksi joutsenpukuista ihmistä.

– Jotta ihmiset kohtaisivat, niin täytyy olla ruokaa, nähtävää ja tieto ajasta, jolloin paikalle tullaan, Kivikäs selvittää. Nykypäivänä mennään ehkä Porin Jazzeille tapaamaan toisiamme, mutta silloin on tapahtunut näin.

Metsästävät ja kalastavat ryhmät olivat pieniä. Jos he olisivat eläneet vain omassa, suppeassa piirissään, se olisi tuhonnut ne geneettisesti. Kivikkäällä on vahva tunne siitä, että Saraakallion ja Astuvansalmen ihmiset ovat kohdanneet toisiaan.

Pekka Kivikäs toivoo, että kalliomaalausten merkitys ymmärrettäisi tulevaisuudessa nykyistä paremmin.

– Mä ajattelen näin, että kun maa kohosi ja syntyi Kymijoki, ja myöhemmin Vuoksi, niin silloin Suomen vatsan kohdalle syntyi kalliomaalauksia. Siinä on Suomen alku.

Minna Pyykkö kävi Jyväskylässä juttelemassa Pekka Kivikkään kanssa hänen pitkästä matkastaan kalliomaalausten maailmaan:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto