Hyppää pääsisältöön

Seikkailujen saari Uusi Guinea tarjoaa turistille tukalat paikat

Värikkäästi pukeutuneita ja kehomaalattuja naisia traditonaalisessa Sing Sing -juhlassa
Värikkäästi pukeutuneita ja kehomaalattuja naisia traditonaalisessa Sing Sing -juhlassa Kuva: AOL / Alamy / robertharding Papua-Uusi-Guinea,perinne

Tasapäistävä turismi on ulottanut lonkeronsa maapallon joka kolkkaan. Rauhaa ja mukavuutta on tarjolla kaikkialla, mutta löytyykö seikkailua ja yllätyksiä janoaville vielä paikkoja, joissa on aidosti outo meno?

Sellaisia löytyy ainakin Australian pohjoispuolelta, missä sijaitsee Uusi Guinea. Se on maailman toiseksi suurin saari, joka jakautuu suunnilleen keskeltä Indonesian miehittämään länsiosaan ja itsenäiseen Papua-Uusi-Guineaan, joka kuuluu Brittiläiseen kansainyhteisöön.

Kaupunkimaisema Port Moresbystä, etualalla puita.
Papaua-Uusi-Guinean pääkaupunki Port Moresby Kaupunkimaisema Port Moresbystä, etualalla puita. Kuva: AOP / Alamy /robertharding Port moresby

Ulkoministeriön matkustustiedote kehottaa alueelle matkustavia noudattamaan erityistä varovaisuutta. Uhkana ovat yleinen rikollisuus, maanjäristykset ja hyökyaallot, poliittiset levottomuudet, sekä erilaiset taudit.

Myös kokeneen seikkailijan Riku Rantalan mukaan Madventures-sarjaan liittyneet matkat Uuteen Guineaan olivat hänenkin mittakaavassaan äärikokemuksia.

Kaksi jousipysyyin aseistautunutta miestä kylän talojen edustalla
Kaksi jousipysyyin aseistautunutta miestä kylän talojen edustalla Kuva: AOP / Alamy / jeremy sutton-hibbert Papua-Uusi-Guinea,jousimetsästys

Rantala ja Tuomas Milonoff kohtasivat viidakossa edetessään muun muassa uhkaavasti käyttäytyvän heimon. Tulkkia ja suosittelijaa tarvittiin ennen kuin nuoliaan virittelevät ja keihäitään heristelevät, ihmissyönnistäkin tunnetut alkuasukkaat rauhoittuivat. Vieraisiin tutustuttuaan he jakoivat ystävällisesti heidän kanssaan niukan ateriansa, joka koostui madoista, liskoista ja rotista.

Unohtumaton matka monella tapaa; matkamuistoksi viidakosta Rantala sai useita leikkauksia vaatineen sitkeän bakteerin. Hän on totisesti toteuttanut elämänohjettaan siirtyä pois omalta mukavuusalueeltaan.

Maisemakuva Uutta Guineaa halkovasta vuoristosta
Maisemakuva Uutta Guineaa halkovasta vuoristosta Kuva: AOP / Alamy / Gabbro vuoristot,Uusi-Guinea

Toisaalta matkailusivustot ylistävät alueen villiä kauneutta, kirkkaita vesiä ja kotoperäisten lajien runsautta. Oppaat kuljettavat matkailijoita vaikeakulkuisessa viidakossa ja vuoristossa eristyneisiin kyliin tapaamaan niiden ikiaikaisia tapoja noudattavia asukkaita. Saarelta löytyy edelleen metsästäjä-keräilijäyhteisöjä, jotka elävät luonnon ehdoilla kuten ihmiset ovat siellä tehneet kymmenien tuhansien vuosien ajan.

Eksoottisuus vetää puoleensa, mutta matkailijoiden lisääntyessä kehittyy turismi ja aitous menetetään. Traditioista syntyy näytöksiä.

Uuden Guinean kätköissä on yhä tutkimattomia kolkkia ja löytämättömiä heimoja. Alueen satoja pieniä kulttuureja uhkaa turismin lisäksi myös kaikkialle tunkeutuvan yhtenäiskulttuurin paine ja suuryritysten kiinnostus alueen raaka-aineita kohtaan.

Sinivioletti pulun sukuinen lintu jolla suuri töyhtö päässään
Sinivioletti pulun sukuinen lintu jolla suuri töyhtö päässään Kuva: AOP / Alamy / Brian Gadsby idänkruunukyyhky

Alueen ainutlaatuinen monimuotoisuus on suojelemisen arvoista. Erilaisilla elämäntavoilla ja -muodoilla on tietenkin itseisarvonsa, mutta Uuden Guinean luonto ja kulttuurit ovat myös tietopankki, jonka merkitys ja arvo on mittaamaton.

Uuden Guinean metsästäjä-keräilijöiden elämäntapa on sukellus ihmiskunnan menneisyyteen, mutta se voi olla myös ikkuna tulevaisuuteen. Teollistuneen maailman kannattaisi ottaa oppia heimojen kestävästä elämäntavasta. Jokin luonnon tai ihmisen aiheuttama katastrofi saattaa johtaa tilanteeseen, jossa selviytyminen voi taas olla kiinni taidoista kerätä ravinto ja lääkkeet luonnosta.

Uudessa Guineassa puhutut yli 800 eri kieltä tarjoavat kielitieteilijöille ehtymättömän tutkimusalueen. Aristoteleen kantapää kysyi kielentutkija ja raamatunkääntäjä Liisa Berghälliltä mitä alueen kielistä tiedetään tänään.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

  • Avaruusromua: Siis teitä kiinnostaa tämä musiikki?

    Erikoista, että Lontoossa oltiin kiinnostuneita.

    En ole koskaan kuullut hänestä, eikä minulla sitä paitsi ole aikaa kuunnella mitään BBC:tä! Näin vastasi Edgar Froese, kun eräs saksalainen musiikkijournalisti soitti hänelle keväällä 1973 ja kysyi tunsiko hän Lontoossa asuvaa John Peel -nimistä tiskijukkaa. Soittaja kertoi John Peelin soittaneen Tangerine Dreamin musiikkia ohjelmissaan BBC:llä jo useasti. Pian yhtye sai telexin brittiläiseltä Virgin -levy-yhtiöltä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tarvitaanko nyt onnellisia loppuja?

    Hikmet: "Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin."

    “Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin.” Olen hyräillyt viime päivinä turkkilaisen runoilijan Nâzim Hikmetin 1940-luvulla kirjoittamaa runoa. Runosta on nimittäin sävelletty laulu, jota itsekin sain laulaa keikoilla 1990-luvun puolivälissä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri