Hyppää pääsisältöön

Kokkolalaiset herättävät vanhan amatöörimusiikin eloon - taas

1770-luvulla Kokkolan kirkkoherra Anders Chydenius perusti pappilaansa pikkuisen amatööriyhtyeen ja keräsi sille pikkuisen nuottikokoelman. Euroopan mittakaavassa Chydenius oli perifeerinen harrastelija, mutta Suomessa hän oli valistusvisionääri aikaansa edellä. Ei ihme että Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on intoutunut levyttämään kotikaupunkinsa erikoista nuottikokoelmaa, olkoonkin että musiikillisesti kyse on harmittomasta viihteestä harrastelijoille.

The Anders Chydenius Collection
The Anders Chydenius Collection Uudet levyt

Itse asiassa Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri levytti Chydeniuksen nuottikokoelmaa Alba-yhtiölle jo kaksikymmentä vuotta sitten, ja vaikka uudella levyllä on eri teokset, ei nuottikokoelman anti ole muuttunut: säveltäjät ovat muodikkaita sävelseppoja klassismin divaritasolta ja kokoonpano vaihtelee kvartetoista jousiorkesteriin. Erojakin on: Kokkola-kvartetin kokoonpano on muuttunut, huilusolisti Mikael Helasvuo on vaihtunut Niamh McKennaan eikä Juha Kangas enää ole puikoissa.

Viimeksi mainitun muutoksen voi jopa kuulla - uuden levyn orkesteriteosten muotoilu ei ole aivan yhtä kaunopuheista ja yhtenäistä, vaikka kokkolalaiset ovat toki pitäneet Kankaan perintöä yllä. Orkesterimuusikoiden yleinen perioditietoisuus on kuitenkin parissa vuosikymmenessä lisääntynyt niin paljon, että pölyinenkin Pugnani saadaan kuulostamaan elävältä. Kokkola-kvartetti saa enemmän peliaikaa kuin orkesteri, ja käyttää sen todella tyylikkäästi. Herraskainen viihdemusiikki svengaa mainiosti, ja jälleen kerran on mukava seurata kuinka Lauri Pulakan tarkka, eläväinen sellismi pitää kappaleet virkeinä.

Kokkolan kaupungin neljäsataavuotisjuhlaa siis kelpaa juhlistaa tällaisella hyvin toteutetulla ja historiatietoisella levyllä, mutta oma kärttyisän realistinen arvioni on, että Anders Chydeniuksen nuottikokoelman historiallinen arvo tuli dokumentoitua jo edellisellä levyllä, eikä sen musiikillinen sisältö välttämättä olisi vaatinut uusintaa.

"The Anders Chydenius Collection", säv. Pugnani, Graf, Cambini, Sacchini ja Schulz. - Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri ja Kokkola-kvartetti sekä Niamh McKenna, huilu, ja Elina Mustonen, cembalo. (Alba, ABCD 449)

Kuuntele Uudet levyt 11.2.2020, toimittajana Kare Eskola.

  • Maa oli Pietari Brahen luutunsoittoon sangen tyytyväinen

    Levyarvostelu

    1600-luvulla elänyt Pietari Brahe tunnetaan Suomen kuvernöörinä, joka laittoi hallintoa, kulttuuria ja arkielämää kuntoon sivistyneellä otteella ja siksi päätyi kansallisuusaatteen monumentiksi. Nykyajan musiikki-ihmisenä haluan ajatella, että Pietari Brahen suosio poliitikkona johtui siitä, että hän harrasti musiikkia. Brahen taidoista luutunsoittajana on jäänyt todisteeksi nuottikirja, johon hän kopioi suosikkikappaleensa opiskeluaikanaan Saksassa, ja Mikko Ikäheimon uutuuslevyn myötä pääsemme eläytymään nuoren Brahen musiikkimakuun.

  • Valoisa perusvigilia Latvian-tehtaalta

    Levyarvostelu

    Kaikki tietävät että Latvian radiokuoro on taitava, ja kaikki tietävät, että silloin tällöin se levyttää ortodoksista kirkkomusiikkia, jota Ondine innolla julkaisee. Siksi uusien levyjen tulvasta voisi perustellusti poimia jotain aivan muuta. Mutta toisaalta Latvian kuorotehtaan uusin valmiste, Aleksandr Gretshaninovin vigilia, on valonhohtoista, täyteläistä ja yksinkertaista kuoroherkkua, joka mainiosti sopii marraskuun lohtumusiikiksi.

  • Sibeliuksen pientä pianomusiikkia niin hyvin kuin se antaa myöten

    Levyarvostelu

    Suomalaisen kansallisromantiikan pienistä pianokappaleista on joskus vaikea ammentaa musiikkia, mutta pianisti Janne Mertanen on siinä onnistunut. Esimerkiksi Mertasen hiljattainen suursaavutus, viiden levyn Sibelius-boksi, on tyylikkäin, tasapainoisin ja musikaalisin katsaus Sibeliuksen opusnumeroituun eli varsinaiseen pianomusiikkiin. Nyt Mertanen on jatkanut projektia kaapimalla laarinpohjalta mukaan myös Sibeliuksen opusnumeroimattomia pianokappaleita. Mokomaa silppua ei Mertasen taikakosketuskaan muuta kullaksi, mutta musiikkia hän kaivaa esiin niin paljon kuin se on mahdollista.

  • Pehmeän luutun syleilyyn

    Levyarvostelu

    Ruotsalaissyntyinen luuttuguru Jakob Lindberg on saanut käsiinsä harvinaisen, ikivanhan luutun, jonka pehmeää, henkevää sointia olen aiemminkin ylistänyt Uudet levyt -ohjelmassa. Nyt Lindberg luuttuineen on tarttunut Bachin musiikkiin, mikä vaatii näkemyksellistä sovitustyötä. Lindbergin kokemus ja hänen luuttunsa erityinen sointi kuuluvat BISin julkaisemalla levyllä, mutta omassa levyhyllyssäni kilpailu on kovaa tälläkin erikoisalalla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua