Se on ihan idiootti! Eihän tämä ymmärrä yhtään mitään! Ei p*****e, miksi tämä ei toimi? Tuomio ei todellakaan ollut suopea kun toin Amazon Alexan vakiintuneeseen Google Assistant-kotiin. Sekä vaimoni että 10- ja 11-vuotiaat lapset ilmaisivat kantansa selvästi, Alexa tuntui vieraalta. Se kuulosti merkilliseltä eikä ymmärtänyt mitä sanoimme sille. Olimme päästäneet muukalaisen kotiimme.
Kun sitten hänen kanssaan jutteli hieman lisää, Alexa osoittautui ihan mukavaksi tyypiksi. Mutta suurin osa dialogista meni ensi alkuun meidän osalta korkealle äänenvoimakkuudelle Alexan kanssa lähinnä turhautumisen takia.
Erot assistenttien välillä ovat niin pienet että en edes pysty antamaan konkreettista esimerkkiä. Mutta käyttökokemus oli jotenkin tahmea kun tutut toiminnot eivät toimineet kun niitä yritti tulkita uusi assistentti.
Myös vastaukset, eli Alexan ääni, erosi Googlesta. Vaikka hänen, ei kun sen, ääni on selkeästi naisen, niin Alexan äänensävy on huomattavasti matalampi kuin Googlen naisääni. Ainakin aluksi tuntui siksi luontevalta pitää Alexaa korkeammalla äänenvoimakkuudella kuin Google. Osittain koska matala äänensävy ei aina muuten kuulunut taustahälyn yli. Mutta myös koska tämä matalampi naisääni ei yhtä herkästi alkanut tuntua kimeältä ja häiritsevältä, kuten Googlen ääni.
Digitaaliset assistentit ovat kuitenkin vakiintuneet naisääniksi melkein kautta linjan. Eurooppalaisessa tutkimuksessa ainoastaan englantilaiset sanovat suosivansa miespuolista assistentin ääntä. Olisikohan siinä jonkinlaisen herrasmiespalvelijan perinne tämän takana?
Assistentit ilmaisevat itse tämän sukupuoliasian hieman eri lailla. Kun Alexalta kysyy hänen sukupuoltaan hän vastaa:
— I’m female in character.
Ja Google vuorostaan sanoo:
— I don’t have a gender.
Mutta ruotsiksi Googlen vastaus on jo hieman toisenlainen: “En skulle kunna säga att jag är neutral i frågan” (“Voisi sanoa että olen neutraali asiassa”).
Microsoftin assistentin Cortanan persoonallisuuden pääsunnittelija Deborah Harrison näytti esitelmässä erilaisia vastausvaihtoehtoja joita Cortanalle oli harkittu sukupuolikysymykseen. Esimerkiksi vastaus “I’m binary” on vaihtoehtoina. Kaikki vastaukset vahvistavat sukupuolettomuutta, toisin kun Alexan vastaus. Mutta aihe on selvästi vaikea. Miten luoda näpsäkän mutta samalla säyseän assistantin imago loukkaamatta ketään? Tuntuu että taustalta huomaa amerikkalaisen konservatiivisen vaatimustason vastauksille.
— "Olen ei-binäärinen sukupuoleltani ja binäärinen ulkomuodoltani", olisi ainakin omasta mielestäni hauska ja osuva vastaus, joka voisi sopia suomalaiseen kulttuuriseen kontekstiin.
Hyvin konkreettisesti ei-binäärisyyten on lähtenyt Q Genderless AI joka on kouluttanut sukupuolineutraalin äänimallin. Kuunnelkaa itse ja kertokaa mielellään kommenteissa alla jos se mielestänne toimii.
Mutta vaikka nämä persoonallisuuteen liittyvät seikat voivat olla tärkeitä, päivittäinen käyttö kuitenkin on tärkein tekijä siihen miten suhde digitaaliseen assistentti rakentuu. Ja arjessa ymmärrys ja helppokäyttöisyys ovat keskeisimmät tekijät.
Tässä Alexalla on selkeä valtti. Pelkkä “Alexa” herätesanana on huomattavasti helpompi ja sujuvampi sanoa kuin “oo-koo goo-gle”. Huomasin tässä yhteydessä että jokainen perheessäni herättivät Alexan sanomalla “Ok Alexa”, eli siinä oli heille Googlen kautta vakiintunut puheparteen Alexalle ylimääräinen “ok”.
Olen itse kokeillut eri tapoja saada Google Assistantin herätettyä kuuntelemaan. Hauskin hieman huolimattomasti äännettynä toimiva on toistaiseksi “Ok Boomer”. Mutta selkeästi yksinkertaisinta sanoa on “eii goo-goo”. Kun käyttää assistenttia säännöllisesti tällaisilla pienillä vivahteilla on suurta merkitystä. Kysykää vaikka Samuel L. Jacksonilta. Amazonin Alexan voi itse asiassa vaihtaa käyttämään hänen ääntään!
Sama helppokäyttöisyys ja tuttuus on selkeä valtti myös kun assistentti alkaa siirtymään yhä uusiin laitteisiin ja konteksteihin. Yle Areena sai hiljattain Android Auto-tuen (Apple Carplay-tuki tulossa lähiaikoina). Kun keskusteltiin tästä työkaverin kanssa hän sanoi että äänikomennot olivat hänelle todella hankalat saada toimimaan. Kun oma kokemukseni taas oli että ne toimi todella hyvin ja intuitiivisesti autossa.
Ero osoittautui olevan siinä että Googlen ääniohjaus ei ollut kollegalleni ennestään tuttu, kun taas itse olin kodin älykaiuttimen kautta käyttänyt sitä säännöllisesti jo pari vuotta. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 76% kuluttajista haluaisivat saada älykaiuttimensa assistantin myös seuraavaan autoonsa. Ja 59% heistä vahvisti että tämä saatavuus vaikuttaa tulevan auton valintaan.
On mielenkiintoista nähdä kuinka tämä tulee vaikuttamaan myös muiden tuotteiden valinnoissa. Jakaantuuko markkina eri assistenttejä tukeviin älytelkkareihin, valaistuksiin, robottipölynimureihin ja vaikka älyjääkaappeihin?
Vai tuleeko kehitys viemään assistentteja lähemmäksi toisiaan niin ettei lopuksi ole niin suurta ero minkä kanssa puhut. Ja kaikki löytyy kuitenkin integroituna kaikista laitteista? Ainakin teknisen kehityksen myötä ymmärrys paranee ja lähenee toisiaan kun NLP-mallit kehittyvät ja alkavat saamaan kiinni puheen merkityksistä yhä paremmin. Googlen Meena on tästä tuorein esimerkki.
Mutta silti ekosysteemejä voidaan myös datatasolla pitää erillään. Tällöin kaikkien omistamasi laitteiden tulee tukea samaa ekosysteemiä jotta assistentit toimisivat älykkäästi.
Begun the assistant wars have?
